Keihäänheiton maajoukkuesuunnitelman sisäänajo sujui ilman lastentauteja. Hiki pirskui, mutta pilke pysyi silmäkulmassa, kun maajoukkueheittäjät kävivät Kuortaneella läpi tukun suorituskykytestejä, harjoittelivat ja palaveerasivat.
– Tässä on hyvä porukka nuoria. Keskinäinen kilpailu vie tätä eteenpäin. Se minun mielestä on nopein ja varmin tie kehittyä. Harva tätä hommaa pystyy yksin viemään eteenpäin, Tero Pitkämäki tuumi.
Seitsenkertainen arvokisamitalisti oli Euroopan mestarin ja olympiamitalisti Antti Ruuskasen tapaan yhtenä muiden joukossa maajoukkueen leirityskauden avauksessa, jossa otettiin käyttöön Kuortaneen Urheiluopistolle perustettu keihäänheiton maajoukkueen harjoituskeskus.
– Se on neljän huoneen majoitustila, jota Suomen urheiluliiton kärkiryhmien keihäänheittäjät voivat käyttää omiin leireihin, silloin kun haluavat. Itse maajoukkueohjelma sisältää harjoituskauden aikana maajoukkueleirin 6-7 viikon välein, yhteensä viisi kertaa vuodessa, kertoo Suomen Urheiluliiton keihäänheiton valmentaja Petteri Piironen.
– Näin tämä pitää ollakin. Tämä on ammattimaista touhua. Tarkoitan, että urheilijalla on leireillä kaikki tarpeelliset tukitoimet. Itse olen sen omilla leireilläni pystynyt varmistamaan, mutta tämä on keihäänheitolle iso juttu, Ruuskanen sanoo.
,
Pitkämäki: Systemaattinen seuranta on hyvä
Harjoituskauden avausleirillä urheilijat kävivät läpi testipatterin, jolla selvitettiin voimantuottoa, perusvoimatreenin optimikuormia, ja haettiin sykkeiden kynnysarvot kestävyys- ja palauttavaan harjoitteluun.
Asiantuntija-apua tarjosivat fysioterapeutti Peter Halén ja maajoukkuelääkäri Tanja Komulainen. Kihun tutkija Simo Ihalaisen kanssa mietittiin muiden muassa, pitäisikö heittoon tulonopeutta seurata aiempaa tarkemmin, ja pitäisikö talvella heittää kovemmalla vauhdilla.
– Saksalaiset tulevat ristiaskelhyppyyn kovempaa kuin suomalaiset, mutta tuelle tultaessa nopeus on sama, koska heillä on hieman pidempi tukivaihe, Ihalainen kertaili tutkimustuloksia.
Monipuolinen suorituskyvyn ja kehityksen seuranta ja Kihun hyödyntäminen ovat isossa roolissa Petteri Piirosen ja Olavi Parjasen johtamassa maajoukkuetoiminnassa. Se tuntui maistuvan kaikille.
– Varsinkin nuorille tuo systemaattinen seuranta on hyvä. Se on ollut pikkuisen retuperällä muutaman vuoden. Se oli aika tarkkaa, kun minä olin nuorten maajoukkueryhmässä 15 vuotta sitten. Silloin käytiin aina tarkasti sama testipatteri läpi talvella, pyrittiin kehittymään ja hyvin urheilijat kehittyivätkin. Se siirtyi sitten suoraan keihääseen, Pitkämäki muistelee.
– Itselläni suorituskyvyn seuranta on aina ollut systemaattista ja on edelleen. Minulla joka kolmas viikko on lepoviikko. Sen jälkeen pitäisi aina kulkea aina pikkaisen paremmin kuin edellisellä jaksolla. Sitä seurataan.
,
,
Kinnunen: Tämä antaa urheilijalle enemmän
Maajoukkuesuunnitelmalla ja sen toteutuksella maajoukkueeseen haetaan myös tiimihenkeä. Kuortaneella oli helppo aistia, että köyttä kiskotaan samaan suuntaan. Kokeneet Pitkämäki ja Ruuskanen puursivat kuin esimerkkinä Joni Karvisen, Oliver Helanderin, Jami Kinnusen, Heidi Nokelaisen, Jenni Kankaan ja Saara Lipsasen tapaisille lajin nouseville nimille.
– Jokainen urheilija on yksilö, mutta tietyt kriteerit pitää täyttää, että keihäs lentää tarpeeksi pitkälle, Ruuskanen muistutti.
Leiritys ja mahdollisuus harjoitella oman aikataulun mukaan Kuortaneella on otettu tyytyväisenä vastaan.
– Se antaa varmasti enemmän urheilijalle, kun tänne voi tulla oman valmentajan kanssa ja voi harjoitella oman ohjelman mukaan. Ja tuollainen ”kommuuni” on hieno asia, kun siinä pääsee treenaamaan porukassa, Jami Kinnunen sanoo.
– Tietyin väliajoin on myös hyvä tehdä testit, että näkee missä harjoittelussa mennään. Tällä leirillä oli minulle aika monta sellaista testiä, jonka tein ensimmäistä kertaa, mutta hyvältä kaikki näytti. Ne asiat mitä on ennenkin testattu, olivat paremmalla tasolla kuin yleensä.
Nokelainen: Testaus systemaattisempaa
Lipsanen on Haastajatiimin jäsen ja aikoo käydä Kuortaneella leireillä mahdollisuuksien mukaan
– Menen Heidin (Nokelainen) ja Jonin (Karvinen) mukana, mutta tämä on hyvä mahdollisuus, että tänne voi tulla. Tällainen lisää varmasti porukan yhteisöllisyyttä.
Tyytyväisiä maajoukkuesuunnitelmaan olivat myös Parjasen johdolla harjoittelevat Karvinen ja Nokelainen.
– Hyvä uudistus, jossa annetaan resurssit ja mahdollisuudet tehdä ammattimaista urheilua. Iso askel kohti ammattimaista urheilua, Karvinen sanoo.
– Vaikuttaa siltä, että urheilijoille on nyt laajemmin palveluita tarjolla. Itse käytän varmasti ainakin leirien asiantuntijapalveluita ja testausta, joka on nyt systemaattisempaa kuin aikaisemmin, Nokelainen tuumi.
,