Senni Salmisen suuri unelma on liittyä joskus niiden naisten kolmiloikan suurimpien mestarien joukkoon, jotka ovat kimmahdelleet 15 metriä tai enemmän.

– Jos lähitulevaisuutta miettii, unelmana ovat aina olleet olympiakisat ja sinne pääseminen, mutta tosi iso unelma on myös joskus hypätä kolmiloikkaa 15 metriä, Salminen sanoo Paavo Nurmi Gamesin Yleisurheilupodcastin haastattelussa. Kuuntele koko podcast täältä .

Maaliskuisissa Toruńin EM-kilpailuissa Salminen loikki seitsemänneksi ja teki karsinnassa ennätyksensä 14,22. Se jää vain 10 senttiä Tokion olympiakisojen tulosrajasta, joten olympiaunelma voi hyvin toteutua jo ensi kesänä. Mutta millaisia kehitysaskelia 15 metrin tuloksiin pääseminen vaatii?

– Nopeus on minun vahvuuteni ja se alkaa olla jo hyvällä mallilla. Lajiosaamisessa on varaa parantaa niin, että tekeminen on varmaa, ettei samassa kisassa tuloksiin tule usean kymmenen sentin heittoja. Myös voimatasoissa on varaa parantaa, Salminen sanoo.

Kristiina Mäkelä on ollut pitkään naisten kolmiloikan suvereeni ykkönen kotimaan kentillä. Salmisella on kova halu nousta haastajan asemasta lajinsa parhaaksi.

– Tarkoitus olisi tehdä se jo tänä vuonna. Mutta se riippuu siitä, kuinka hyvin Kristiina hyppää. Varmaan aika tiukkaa tulee olemaan, Salminen ennakoi olympiakesän kilpailuja.

Joulun askelkyykkyhaaste kasvattaa asennetta

Salminen on löytänyt harjoitteluunsa mainion vireen yhteistyössä entisen seiväshyppääjä Matti Monosen kanssa. Mononen aloitti yhteistyön Salmisen voimavalmentajana, mutta otti reilut pari vuotta sitten kokonaisvastuun Salmisen valmennuksesta.

– Matti tuntee, mitä huippu-urheilijan elämä on. Hän osaa antaa neuvoja omista kokemuksistaan. Hän on ottanut tosi paljon asioista selvää ja oppinut ihan mielettömästi kolmiloikasta näiden parin vuoden aikana. Matti kyselee paljon muilta asiantuntijoilta, on huolellinen ja tekee kaikkensa, Salminen kehuu valmentajaansa.

Valmennustaan Mononen maustaa olemalla itse mukana kirittämässä Salmista muiden muassa juoksutreeneissä. Monosen filosofiaan kuuluvat myös niin sanotut asennetreenit, joita hän tapasi tehdä omalla urallaan. Sellaisia Monoselle olivat 400 metrin juoksu radalla seiväs kädessä tai ”rankaisupuntit” vaisusti menneen kilpailun jälkeen.

– Meille on muodostunut jo perinteeksi tehdä pari päivää ennen joulua 50 metrin mittainen askelkyykkyhaaste, jossa lisäpainoa on lisätty joka vuosi. Tein sen nyt 55 kilon kuormalla. Viime viikolla juostiin ja pompittiin lumihangessa, Salminen kertoo.

Harrastus alkoi Simpeleellä, kaksoisveli-Kalle kirittäjänä

Salminen on lähtöisin Helsingistä. Hän muutti vanhempiensa mukana lapsena ensin Simpeleelle ja sieltä Imatralle. Nykyisin hän asuu Helsingissä, mutta käy viikoittain Imatralla harjoittelemassa Monosen johdolla.

Urheilun Salminen aloitti kaksoisveljensä Kallen kanssa Simpeleellä, missä harrastusvaihtoehtojen kirjo ei ollut järin laaja.

– En usko, että olisin välttämättä aloittanut koko urheilua, jos olisi pysytty Helsingissä. Kun kaksoisvelikin aloitti urheilun, se oli tavallaan yhteinen juttu, Salminen muisteli harrastuksen alkua Simpeleellä.

Yhteiset treenit nykyisin pituushyppääjänä menestyvän Kalle-veljen kanssa olivat ”kilpailuhenkisiä”

– Nuorempana se oli helpompaa minulle, kun oltiin fyysisesti tasaisempia, Salminen muistelee.

– Silloinkin, kun meillä oli vielä sama valmentaja, otettiin paljon treenejä tasoituksilla, esimerkiksi sain lähteä pari metriä edelle juoksemaan.

Salminen: Henkinen vahvuus on jopa tärkeämpää kuin fyysinen

Salmisen kehitys urheilijana on ollut viime vuodet rivakkaa, mutta matkalla on ollut myös vaikeuksia. Salminen ei ole ujostellut nostaa esiin masennusta, johon hän haki ja sai ammattiapua. Psykoterapiasta Salminen on löytänyt tukea myös urheilu-uralleen.

– Henkinen vahvuus on jopa tärkeämpää kuin fyysinen, Salminen arvioi urheilijan menestyksen tykötarpeita.

Viime syksynä Salminen nosti Instagram-päivityksessään esiin seksuaalisen suuntautumisen. Hän totesi kirjoituksessaan, kuinka ”se, että seurustelen naisen kanssa, on aiheuttanut pelkoja siitä, että olisin jotenkin vähäarvoisempi urheilijana tai se vähentäisi mahdollisuuksiani menestyä. Tiedän, ettei näin kuitenkaan ole ja haluan normalisoida asian etenkin itselleni”.

Paavo Nurmi Gamesin Yleisurheilupodcastissa Salminen kertoi päivityksen tuoneen paljon myönteistä palautetta.

– Yleisurheilu varsinkin täällä (Suomessa) on tasa-arvoista. Itse en ainakaan ole kokenut minkäänlaista syrjintää, Salminen sanoo.