Yleisurheilun Suomen ennätysten kirjaamisessa siirrytään toukokuun alusta Kansainvälisen yleisurheiluliiton (WA) käytäntöön. Päätöksen asiasta teki Suomen Urheiluliiton (SUL) kilpailuvaliokunta, joka hyväksyy yleisurheilun Suomen ennätykset.
Jatkossa Suomen ennätykset kirjataan 200 ja 400 metrin radoilla, joista puhutaan lyhyen ja pitkän radan tuloksina. Suoran mittaisten ratamatkojen ja kenttälajien ennätykset kirjataan samaan ennätysluetteloon, oli ne tehty hallissa tai ulkona.
Tämä tarkoittaa, että hallikauden SE:t poistuvat, poikkeuksena moniottelut. Niissä hallilajien, viisi- ja seitsenottelun, SE säilyy ja hyväksytään, vaikka se olisi tehty hallissa yli 200 metrin radalla.
– Jatkossa halliradoilla suoralla tapahtuvat sileät ja aitajuoksut sekä kenttälajit vertautuvat ulkoradoilla tehtyihin tuloksiin, sanoo SUL:n kilpailupäällikkö Mika Muukka.
– Kenttälajeissa näin on ollutkin Suomessa jo vuodesta 2016 lähtien. Erona on se, että jatkossa kenttälajienkaan halliratojen Suomen ennätyksiä ei enää kirjata erikseen.
Muutokset koskevat yleistä sarjaa sekä 22- , 19- ja 17-vuotiaita
Juoksuissa 200 metrin radalla tehdyt tulokset kirjataan lyhyen radan Suomen ennätyksiksi ja 400 metrin radalla tehdyt tulokset ovat pitkän radan Suomen ennätyksiä. Jos ennätys on tehty hallissa, tuloksen perässä on (i)-merkintä.
Jos 200 metrin radan tulos on tehty ulkoradoilla, radan täytyy olla rakennettu täyttämään samat vaatimukset kuin nykyisillä 200 metrin halliradoilla on.
Suomessa käytössä olevilla yli 200 metrin mittaisilla halliradoilla, eli niin sanotuilla pitkillä halliradoilla, ei erillisiä Suomen ennätyksiä kirjata. Niillä tehdyt tulokset vertautuvat pitkän radan eli 400 metrin radan tuloksiin.
WA:n ohjeiden mukaisesti kansalliseksi ennätykseksi hyväksytään toukokuun alusta lukien vain tulos, joka on tehty WA:n rankingkilpailussa, eli kilpailussa, joka on ilmoitettu WA:n kalenteriin.
Suomen ennätyksiä koskevat muutokset koskettavat yleisen sarjan ohella 22-vuotiaiden, 19-vuotiaiden ja 17-vuotiaiden Suomen ennätyksiä.
Halvari ja Torro nousevat SE:n haltijoiksi
SUL:n kilpailuvaliokunta päätti myös, että 1.5. lähtien Suomen ennätyksiksi käyvät takautuvasti tulokset vuodesta 1998 alkaen, jolloin Kansainvälinen yleisurheiluliitto rinnasti sääntöjen mukaisilla kilpailupaikoilla hallissa tehdyt kenttälajien ennätykset samanarvoisiksi ulkoratatulosten kanssa.
– Suomessa kenttälajien hallitulokset alettiin hyväksyä myös varsinaisiksi Suomen ennätyksiksi vuonna 2016. Silloin ei tehty takautuvasti muutoksia. Nyt tehtiin toisin, Muukka sanoo.
Takautuvasti muuttuvat miesten korkeushypyn ja kuulantyönnön SE:t sekä 22-vuotiaiden miesten 5000 metrin kävelyn SE ja 19-vuotiaiden naisten 400 metrin SE ja 17-vuotiaiden naisten 300 metrin SE.
Korkeushypyssä nykyisen SE:n 231 jakavat Mika Polku ja Toni Huikuri. Jatkossa SE on Osku Torron vuonna 2011 Tampereella hallissa ylittämä 233. Kuulantyönnössä Reijo Ståhlbergin vuonna 1979 Fresnossa työntämän 21,69 korvaa SE:nä Mika Halvarin vuonna 2000 Tampereella hallissa työntämä 22,09.
22-vuotiaiden miesten 5000 metrin kävelyn SE on jatkossa Veli-Matti Partasen Tampereella 2012 hallissa kävelemä 19.30,43, kun se nyt on Jerry Jokisen ulkona kävelemä 19.37,85.
19-vuotiaiden naisten 400 metrin SE on jatkossa Ella Räsästen 2013 Göteborgissa hallissa juoksema 52,37, kun nyt SE on Heidi Suomen 53,36. 17-vuotiaiden naisten 300 metrin SE on jatkossa Ella Räsänen 2011 hallissa juoksema 37,81, kun se nyt on Räsäsen ulkona juoksema 37,85.
Muutos luo monenlaisia haasteita
Kun Suomen ennätysten kirjaaminen muuttuu toukokuun alussa, Suomessa yleisurheilutilastoja ylläpitävä Tilastopaja Oy kirjaa SE:t WA:n säännön mukaan, mutta jatkaa nykymuotoisten tilastojen pitämistä. Tulevaisuudessa uudistuvilla sivuillaan Tilastopaja tarjoaa myös WA:n käytännön mukaisen tilaston.
– Nyt tehty kilpailuvaliokunnan päätös tarkoittaa, että siirrymme Suomen ennätysten kirjaamisessa uuteen käytäntöön, mutta ennätystulosten perässä säilyy edelleen tilastomerkintä (i), jos tulos on tehty hallissa. Merkintä näkyy myös, kun kerrotaan urheilijan kauden parhaasta tuloksesta, Muukka sanoo.
– Nyt tehdyt muutokset poikivat varmasti kysymyksiä ja haasteita, joiden pohjalta käytänteitä tarkastetaan ja kehitetään tarpeen mukaan.