Euroopan yleisurheiluliitto (EA) saa elokuun loppuun mennessä käsittelyynsä tiivistelmän Helsingin ja muiden yleisurheilun vuoden 2030 EM-kilpailuiden hakijoiden hankkeista. Ne ovat osa arviointiprosessia, jolla EA rajaa hakijoiden määrän nykyisestä viidestä kolmeen. EA:n hallitus käsittelee asiaa 3–4. syyskuuta.

Helsingin EM-hakemuksen pohjaksi tehtiin keväällä selvitys, joka kuvaa niitä vaikutuksia, joita EM-kilpailu toteutuessaan toisi Helsingin kaupungille ja Suomelle.

Selvityksen tilasi Opetus- ja Kulttuuriministeriön Liikunnan vastuualue. Sen toteuttivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun urheiluliiketoiminnan tutkimusyksikkö, Sport Business by Jamk ja Urheilun Suurtapahtumat Suomessa -hanke (SEMF).

Selvityksessä todetaan, että yleisurheilun EM 2030 -tapahtuman Helsinkiin kohdistuva taloudellinen impakti on 64,0 M€. Valtiolle projekti tuo tilitettävää arvonlisä- ja yhteisöveroa.

– Meille on tärkeää, että Suomessa järjestetään säännöllisesti laadukkaita, vastuullisia, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä ja ympäristöystävällisiä urheilun suurtapahtumia. Olympiastadion on loistava tapahtuma-areena ja siellä voidaan järjestää erinomaisia urheilun suurtapahtumia, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Hannu Tolonen.

Tolosen mukaan meillä ei vielä täysin ymmärretä, millaisia positiivisia vaikutuksia suurtapahtumien järjestämisellä on muun muassa aluetalouden ja yhteisöllisyyden tai ylipäätään positiivisen toiminnan osalta.

– Olemme määrätietoisesti pyrkineet kehittämään urheilun tapahtumatoiminnan avustamisen periaatteita niin, että niiden avulla voisimme paremmin synnyttää yhdessä tapahtumakaupunkien ja lajien kanssa aluetalousvaikuttavuutta ja lisätä vetovoimaa Suomi-kuvaan, Tolonen sanoo.

– Tämänkaltaisilla tapahtumien vaikutusten ennakkoselvityksillä haluamme syventää suomalaista urheilutapahtumakulttuuria ja osaamista sekä osoittaa toimialan taloudellista merkitystä aiempaa paremmin. Suomen Urheiluliitto on kokenut, osaava ja kansainvälisesti erittäin arvostettu kisajärjestäjä.

Katsojien kulutus tapahtuman aikana 65,9 M€

Selvityksessä taloudellisten vaikutusten yhteenveto koostuu tapahtumakävijöiden kulutuksesta sekä tapahtumajärjestäjän kulutuksesta.

Helsingin kisojen seitsemän kilpailupäivän katsojamääräarviona on selvityksessä käytetty 100.000 eri henkilöä kisavieraana. Tästä helsinkiläisten osuus olisi 25.000, muiden suomalaisten 60.000 ja ulkomaalaisten vierailijoiden 15.000. Katsojat ovat selvityksen arvioissa keskimäärin kolmen-neljän päivän kisamatkalla.

Selvityksessä arvioidaan, että katsojien kulutus tapahtuman aikana on 65,9 M€. Katsojien arvioitu ekonominen impakti on 44,0 M€.  Tästä impaktiluvusta on poistettu paikallisten tapahtumakävijöiden kulutus, koska se ei tuo uusia rahavirtoja Helsinkiin. Lisäksi impaktiluvusta on poistettu matkakulut Helsinkiin matkustettaessa ja Helsingistä poistuttaessa.

Arvioitu järjestäjän ekonominen impakti on 20,0 M€. Jolloin arvioitu tapahtuman ekonominen impakti on Helsinkiin 64,0 M€.

–  Selvitys osoittaa EM 2030 -kilpailun järjestämisen taloudelliset hyödyt Suomelle. Tämä on selkeä viesti päättäjien suuntaan. Suomen kannattaa järjestää kansainvälisiä suurtapahtumia laajamittaisella yhteistyöllä, sanoo Suomen Urheiluliiton (SUL) puheenjohtaja Riikka Pakarinen.

– Ennakkoraportti osoitti, että jos haluamme olla kilpailukykyisiä, se edellyttää uudenlaista yhteistoimintamallia. Sillä tarkoitan Helsingin kaupungin, ministeriöiden, Olympiastadionin, Yleisradion, Suomen Urheiluliiton ja muiden sidosryhmien luomaa yhteistä mallia.

Helsingissä EM-tapahtuma ei vaadi suuria investointeja

Helsingin hakemuksen yksi keskeisin vahvuus liittyy kilpailupaikkoihin. Selvityksessä todetaan, että Helsingissä EM-tapahtuma ei vaadi suuria investointeja uuden Olympiastadionin tarjotessa monipuoliset tilat tapahtuman järjestämiseen ja lähellä olevien Eläintarhan kentän, jalkapallokenttien ja urheiluhallin tarjotessa tilat lämmittelyyn ja oheistapahtumiin.

Suomi ja Helsinki vastaavat selvityksen mukaan pääsääntöisesti muutenkin hyvin EA:n EM-kisojen hakumanuaalissa esittämiin kriteereihin esimerkiksi julkisen liikenteen saavutettavuuden osalta.

”Helsinki on kokenut tapahtumakaupunki ja sillä on kokemusta useista urheilutapahtumista sekä muista isoista kansainvälisistä tapahtumista”, selvityksessä todetaan.

Edellinen pätee selvityksen mukaan myös oheistapahtumiin, jotka ovat tärkeässä roolissa EM-kisojen tapahtumakokonaisuudessa niin Helsingin kaupungin kuin SUL:n ja EA:n näkökulmasta.

”SUL:lla ja Helsingillä on kokemusta mm. isojen massajuoksutapahtumien järjestämisestä, joka tukee tavoitetta yhteiskunnallisesta osallistamisesta. Vapaaehtoistyön merkitys yhteiskunnallisena ilmiönä on myös tärkeä”, selvityksessä arvioidaan.

– Tämän kaltaisen tapahtuman taloudellinen vaikuttavuus on suuri, mutta urheilutapahtumilla on myös merkittäviä sosiaalisia, yhteiskunnallisia ja matkailullisia vaikutuksia. Näiden lyhyen- ja pitkän aikavälin vaikutusten tutkiminen jo hakuvaiheessa auttaa sekä tapahtuman järjestäjiä että rahoittajia hahmottamaan tapahtuman mahdollisuudet, hyödyt ja riskit, pohtii tutkimuksesta vastannut yliopettaja Aila Ahonen Sport Business by Jamk tutkimusyksiköstä.

– Suomessa ollaan edelläkävijöitä näissä tutkimuksissa verrattuna moneen muuhun tämän tapahtuman hakijamaista.

Suomessa osataan järjestää kilpailuja tehokkaammin

SUL:n toimitusjohtajan Harri Aallon mukaan kisojen talouden Suomen mallin rakentaminen ja syventäminen yhteistyössä eri instituutioiden kanssa on EM-kisahankkeen seuraava iso askel, jos Helsinki on mukana haun seuraavassa vaiheessa.

Kesäkuisten Rooman EM-kisojen ja 2026 Birminghamissa käytävien EM-kisojen budjetit ovat 25 miljoonan euron luokkaa.

– Selvityksen mukaan Suomi on pystynyt järjestämään yleisurheilun arvokilpailuja pienemmällä budjetilla kuin monet muut maat. Näin koska Suomessa osataan järjestää kilpailuja tehokkaammin ja suomalainen vapaaehtoistyön kulttuuri on järjestelyissä isossa roolissa, Aalto sanoo.

Helsingin 2023 EM-kisoissa arvioidaan olevan myynnissä kaikkina päivinä yhteensä noin 300.000 pääsylippua. Lipunmyynti on yksi kisojen talouden kulmakivistä.

Suuret urheilutapahtumat vahvistavat Helsingin brändiä

EM 2030 -tapahtuman kaltaiset suuret urheilutapahtumat vahvistavat selvityksen mukaan Helsingin kansainvälistä brändiä ja ovat merkittäviä myös matkailun näkökulmasta.

”Urheilun suurtapahtumat tuovat uusia matkailijoita kaupunkiin ja matkailuvaikutuksia voidaan nähdä vielä vuosienkin päästä tapahtumasta”, selvityksessä todetaan.

Helsingin EM 2030 -kisojen tv-lähetysten kansainväliseksi katsojamääräksi on selvityksessä arvioitu 729 miljoonaa.

Lisätiedot:

Riikka Pakarinen, Puheenjohtaja, Suomen Urheiluliitto

040 580 0833 riikka.pakarinen@sul.fi

Harri Halme, Projektipäällikkö, Helsinki EM 2030

040 7545104, harri.halme@welho.com