Lahtelainen tilastomies Arto Pasanen listasi kuntavaalikevään kunniaksi yhteiskunnallisia vaikuttajia, joilta löytyy yleisurheilutaustaa. Vaikuttavuuden hän on määrittänyt valtakunnan politiikan statuksiin, vähintään kansanedustajiin. Listalla ovat myös kunnan tai kaupunginjohtajina toimivat tai toimineet ex-yleisurheilijat. Vaikuttajien urheilijastatuksena on käytetty kilpailemisesta vähintään suomenmestaruustasolla. Ohessa Pasasen ja Jarmo Mäkelän artikkeli aiheesta.

Näillä kriteereillä Pasanen on löytänyt 47 Suomen itsenäisyyden aikaista yhteiskunnallista vaikuttajaa. Ketju alkaa komeasti välirauhan ja jatkosodan aikaisella pääministeri Jukka Rangellilla sekä Suomen pitkäaikaisimmalla presidentillä Urho Kekkosella, joiden komeita urheilu-uria seurasi valtaisa poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Rangell saavutti 1910-luvulla Kalevan kisoissa kaksi kolmiloikan voittoa. Pituushypyssä hän oli kerran kolmas. Voittaessaan ensimmäisen mestaruutensa Turussa 1912 Rangell oli vasta 17 vuotta ja kymmenen kuukautta. Häntä nuorempana miesurheilijana Kalevan kisojen korkeimmalle palkintokorokkeelle on noussut vain Kasperi Vehmaa, joka oli 16 vuoden ja seitsemän kuukauden ikäinen voittaessaan pituushypyn Tampereella 2021.

Kekkonen voitti 1920-luvulla korkeuden Suomen mestaruuden kerran ja oli kolmesti pronssilla. Lahden Kalevan kisojen 1924 korkeuden voittotulos 185 pudotti hänet niukasti Pariisin olympiajoukkueesta. Samojen kisojen satasen hopeatuloskin 11,0 kertoo siitä, että ”kylmiltään kilpailemisen” puolesta propagoinut, kunnianhimoinen nuorsuomalainen oli olympiavuonna ”sortunut” harjoittelemaan.

Kumpikin poliittisen huipun valloittanut johtaja oli aktiivinen myös urheilujärjestöissä. Rangell toimi 1930-luvun puolivälistä 1960-luvun alkuvuosiin ulottuneella urheilujohtajaurallaan muun muassa Suomen Valtakunnan Urheiluliiton (SVUL) ja Suomen Olympiakomitean puheenjohtajana. Kekkonen oli itsenäisen Suomen Urheiluliiton ensimmäinen puheenjohtaja 1932–1947. Olympiakomiteassa hän piteli puheenjohtajan nuijaa vuosina 1937–1946.

Yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi on ponnistettu kaikista yleisurheilun neljästä suuresta lajiryhmästä. Kestävyysjuoksijoita listalta löytyy 15, hyppääjiä 14, heittäjiä yhdeksän ja pika-aitajuoksijoita kahdeksan.

Pienten lajiryhmien edustajana listalle nousee maailmanmestari, kilpakävelijä Sari Essayah, jonka vaikuttajaura käynnistyi reilut parikymmentä vuotta sitten kansanedustajana. Puoluettaan, Suomen Kristillisdemokraatit, vuodesta 2015 johtanut Essayah toimii nykyhallituksen maa -ja metsätalousministerinä. Euroopan parlamentin jäsen hän oli 2009–2014.

Kivenkova pistetaulukkokärki: Bryggare, Kalliomäki, Essayah, Virén ja Väätäinen

Valtakunnan politiikka ja yleisurheilu olivat pitkään varsin miehisiä. Tähän otantaan uusi vuosituhat on tuonut viisi naista. Se on suuntaus, jolle on helppo ennustaa kiihtyvää jatkoa.

Kansainvälisen yleisurheiluliiton pistetaulukon perusteella kymmenkertainen arvokisamitalisti, kaksi vaalikautta Arkadianmäellä ja 19 vuotta Helsingin kaupunginvaltuustossa vaikuttanut Arto Bryggare on listan kovimman tuloksen tekijä. Bryggaren 110 metrin aitojen ennätys 13,35 tuo 1185 pistettä.

Tulostilaston kakkossija menee ex-seiväshyppääjä Antti Kalliomäelle, joka toimi Bryggaren valmentajana. Valtiomiesurallaan Kalliomäki toimi kansanedustajana 28 vuotta. Ministerinä hän oli neljässä hallituksessa.

Kauppa- ja teollisuus-, valtionvarain sekä opetusministerinä toiminut Kalliomäki ylitti aktiiviurallaan 566, joka on 1173 pisteen arvoinen tulos. Maailman -ja Euroopan mestari Sari Essayah saa parhaat pisteensä 1171 Norjassa 1993 kävelemällään 10 000 metrin tuloksella 42.37,0.

1970-luvun kansallissankarit Lasse Virén ja Juha Väätäinen eivät juurikaan harrastaneet jänisjuoksuja, vaan keskittyivät arvokisoihin. Nelinkertainen olympiavoittaja Virén vaikutti eduskunnassa kaksi täyttä ja yhden vajaan kauden. Kaksinkertainen Euroopan mestari Väätäinen työskenteli Arkadianmäellä yhden vaalikauden. Münchenin olympiakisojen ja Helsingin 1971 EM-kisojen 10 000 metrin tuloksillaan 27.38,55 ja 27.52,78 Virén ja Väätäinen ovat tulostilaston seuraavat pistein 1164 ja 1143.

Kymppikärjessä myös Kari Rahkamo, Voitto Hellsten, Janne Kinnunen, Timo Halonen ja Mikko Löppönen

Pistetaulukon seuraavat sijat menevät 1950-luvun supertähdille Kari Rahkamolle ja Voitto Hellstenille. Rahkamo huipensi työuransa Helsingin kaupunginjohtajana vuosina 1991–1996. Kolmiloikkaajana hän sijoittui kaksi kertaa EM-kilpailuissa kuudenneksi ja Rooman olympialaisissa kahdeksanneksi. Ennätyksensä ja oman aikakautensa huipputuloksen 16,40 Rahkamo ponnisti Pariisissa 1960.

Pıkajuoksija Voitto Hellsten toimi kansanedustajana 1962-1970. Urheilu-urallaan hän oli 400 metrin EM-hopeamitalisti Bernissä Sveitsissä 1954 ja olympiakolmonen kahta vuotta myöhemmin Australian Melbournesta. Maaotteluissa ”Ruotsin tappajana” tunnettu Hellsten juoksi ennätyksensä 46,20 Melbournen välierässä. Aika meni silloisen ME:n tuntumaan. Rahkamon ja Hellstenin ennätykset tuovat 1101 ja 1098 pistettä.

Kymppikärjen viimeiset sijat menevät kyläpäälliköille. Lapuan Kalevan kisojen hopeaa 1995 kolmiloikannut Janne Kinnunen venytti vuotta myöhemmin ennätyksekseen 16,21, joka tuo pisteitä 1081. Työurallaan nykyinen Mikkelin kaupunginjohtaja on johtanut myös Taivalkoskea, Saarijärveä ja Viitasaarta.

Kestävyysjuoksija Timo Halosen ykköslajin, 3000 metrin estejuoksun ennätys 8.44,26 toi pronssia Kuopion Kalevan kisoissa 1987 ja 1059 pistettä. Halonen on Kainuun hyvinvointialueen toimialajohtaja. Ennen nykypestiään hän toimi kaupunginjohtajana Kiuruvedellä, Kuusamossa ja Mikkelissä.

Mikko Löppönen heitti keihästä Kalevan kisoissa 10 kertaa yltäen parhaimmillaan seitsemänneksi Espoossa 2011. Lajinsa talvimestaruuden kahdesti voittanut keihäsmies noteerasi ennätyksekseen 76,19 Savonlinnassa 2007. Se tuo 1047 pistettä. Kotikuntaansa Tohmajärveä Löppönen on johtanut vuodesta 2021.

Pakariselle SUL:n puheenjohtajista parhaat pisteet Juha Miedon laji yllätti

Kymppikärjestä kahdella pisteellä putoava Jyrki Hyttinen valtasi pituuden pronssin Lahden Kalevan kisoissa 1985. Ennätyksensä 757 hän kirjautti Tukholmassa saman vuoden Ruotsi-ottelussa pistein 1045. Pääosan työurastaan Kuusankosken Kisaa ja Kouvolan Urheilijoita edustanut pituusmies teki uraa yrittäjänä ja oli Inarin kunnanjohtajana 2015–2016.

Seppo Suuripää heitti keihästä 72,76, eli 998 pisteen arvoisesti, Saksan Hagenissa 1960. Työurallaan Tampereen kaupungin toimialajohtajana työskennelleelle Suuripäälle myönnettiin harvinainen kaupunginjohtajan arvonimi marraskuussa 1996.

Suomen Urheiluliiton puheenjohtajista parhaat pisteet 981 kirjataan Riikka Pakariselle hänen Turussa 2006 juoksemastaan 3000 metrin esteiden ennätyksestä 10.48,46. Monipuolisella työ-ja poliittisella urallaan Pakarinen on ennättänyt toimia muun muassa europarlamentaarikkona 2009–2014, Suomen Keskustan varapuheenjohtajana sekä pää -ja valtiovarainministereiden EU-asioiden neuvonantajana.

Moni tietää, että hiihtäjälegenda Juha Mieto on armeija-aikakanaan heittänyt 7,26-kiloista moukaria yli 51 metriä, mutta harva tietää, että ”Mietaan” paras yleisurheilutulos on Lapualla 1982 kävelty kova 3000 metrin aika 12.29,8. Se tuo pisteitä komeat 963 ja listan 14. sijan.  Eduskunnassa Kurikan jätti vaikutti vuosina 2007–2011.

Pistetilaston 15. sija menee Kauhavan Wisan moninkertaiselle pika-aitojen ja pituuden maaottelu-urheilija Juhani Orrenmaalle, jonka kotikentällään 19-vuotiaana hyppäämä pituusennätys 715 antaa 954 pistettä. Orrenmaa kuului 1970-luvulla kahteen otteeseen Liberaalisen kansanpuolueen eduskuntaryhmään.

Mikä olikaan Keijo Liinamaan laji? – Homénin parhaat pisteet 1500 metriltä

Kekkosen ja Pakarisen lisäksi SUL:n puheenjohtajista Carl-Olaf Homén ja Ilkka Kanerva ovat urheilleet nuorina ja nousseet sitten politiikan raskassarjalaisiksi. Homénin tasaisesta ennätyssarjasta pistekärkeen nousee Helsingissä 1958 tonnivitosella juostu 3.55,6. Kanervan paras tulos on kymmentä vuotta myöhemmin Uudessakaupungissa kellotettu pitkien aitojen 58,2.

Homén toimi vajaan vuoden puolustusministerinä Sorsan I hallituksessa. Kanervan poliittinen ura on vertaansa vailla. Lähes 47-vuotinen kansanedustajuus on lajissaan Suomen ennätys. Ministerinä hän toimi kolmessa hallituksessa.

Suomen presidenteistä montaa urheilumuotoa harrastaneelta Alexander Stubbilta löytyy yleisurheilukytkentöjäkin. Edelleen kova kilpakuntoilija taittoi maratonin aikaan 3.08,26 Frankfurtissa 23.10.2015 ollessaan 47-vuotias.

Aikansa politiikan raskassarjalaisista Keijo Liinamaa muistetaan valtakunnansovittelijana, usean hallituksen ministerinä ja Kekkosen 1975 nimittämän virkamieshallituksen pääministerinä. Urheilijana Liinamaa oli Mäntän Valon pika-aituri, joka kellotti 22-vuotiaana kotikentällään lukemat 15,9. Tulos syntyi elokuussa 1951.

Olavi J. Mattila juoksi 400 metrin aidat 55,4 kesällä 1945

Ulkoministereistä Ilkka Kanervan lisäksi Olavi J. Mattila ja Erkki Tuomioja ovat olleet yleisurheilijoita. Komean uran liike-elämässä ja politiikassa tehnyt Mattila kuului yleisurheilijana 1940 pitämättä jääneiden Helsingin olympialaisten valmennettaviin.

Sotien jälkeen Mattila jatkoi urheilemista ja oli vuoden 1944 Kalevan kisojen pronssimitalisti 400 metrillä ja 400 metrin aitajuoksussa. Seuraavan kesän Kalevan kisoissa Turussa Mattila voitti 200 metrin aidat ja oli samalla matkalla pronssilla vielä Helsingin Kalevan kisoissa 1946. Presidentti Kekkosen seuraajaehdokkaaksikin kaavailtu Mattila juoksi kovimman ennätyksensä 400 metrin aidoissa. Heinäkuussa 1945 syntyi tulos 55,4.

Moninkertainen ministeri, pitkäaikainen kansanedustaja ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Erkki Tuomioja on vaalinut terveyttään ja toimintakykyään juoksemalla. Vantaalla 1983 puoli minuuttia yli kolmen tunnin juostu maraton ei ole hänen paras tuloksensa. Se on samana kesänä Eläintarhassa kellotettu kolmen tonnin estenoteeraus 10.52,6.

Matti Kekkoselle Kalevan kisojen pronssi – Susanna Huovinen ja Maria Ohisalo olivat teininä hyviä yleisurheilijoita

Muista ministereinä toimineista yleisurheilijoista kovimman tuloksen on tehnyt Urho ja Sylvi Kekkosen kaksospojista Matti. Rafael Paasion I hallituksen ministeri teki kolmiloikassa ennätyksensä 14,45 Porin Kalevan kisoissa 1953 ja pokkasi pronssimitalin.

Kolmessa hallituksessa maa -ja metsätalousministerinä vaikuttanut Jari Leppä riuhtaisi keihäänsä 20-vuotiaiden sarjassa komeisiin lukemiin 64,28 Heinolassa 1979. Hän edusti Pertunmaan Ponnistajia.

Liikenne ja viestintä sekä peruspalveluministerinä yhteensä neljä vuotta vaikuttanut Säynätsalon Riennon Susanna Huovinen oli juniorivuosinaan monen lajin taitaja. Eniten taulukkopisteitä hänelle kirjautuu 17. syntymäpäivänsä aattona Eläintarhan kentällä noteeratusta pituustuloksesta 528.

Europarlamentaarikko Maria Ohisalo harrasti yleisurheilua teinivuosiinsa saakka. Syksyllä 1998 tuolloin 13-vuotiaalle Ohisalolle mitattiin Kuusankoskella pituustulos 505. Aiemmin samana kesänä hänen kaulaansa pujotettiin Vammalassa T15-sarjan 4 x 800 metrin SM-pronssimitali HKV:n joukkueen jäsenenä.

Ohisalo on poliittisella urallaan toiminut myös kansanedustajana, sisä -ja ympäristöministerinä sekä Vihreän liiton puheenjohtajana.

Eino Pekkala oli monipuolinen niin poliitikkona kuin yleisurheilijana

Vuonna 1887 syntynyt Eino Pekkala on tämän otannan vanhin henkilö. Hän toimi opetus -ja oikeusministerinä vuosina 1945–1948 ja Työväen Urheiluliiton ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1919–1927.

Pekkala oli monipuolinen niin poliitikkona kuin yleisurheilijana. Hän voitti Kalevan kisoista eri lajeista yhteensä yksitoista mitalia. Parhaat lajipisteensä hän saa Tampereella 1911 hyppäämästään pituustuloksesta 633.

Padasjoen nykyinen kunnanjohtaja Juha Rehula veivasi 7,26-kiloista moukaria kotikentällään Hollolassa lukemiin 45,16 kesällä 1989. Rehula on toiminut työurallaan sosiaali -ja terveys-, sekä perhe -ja peruspalveluministerinä ja kansanedustajana.

Pitkäaikainen kansanedustaja ja Paavo Lipposen I hallituksessa vaikuttanut toinen valtiovarainministeri Jouko Skinnari yleisurheili teinivuosinaan. Lahdessa 16-vuotiaana 1962 kellotettu 300 metrin ennätys 39,2 sai seuraavana vuonna seurakseen kaksi Suomen mestaruutta: P17-sarjan maastojuoksun joukkuemestaruuden Lopella ja saman sarjan 3 x 1000 metrin viestimestaruuden Jämsänkoskella Lahden Urheilijoiden joukkueissa.

Millaiset tulokset tekivät Anssi Joutsenlahti, Pasi Kivisaari, Hannu Kemppainen, Juha Pylväs ja Kuuno Honkonen?

Tässä otannassa vielä nimeämättä jääneistä kansanedustajista kovimman tuloksen on tehnyt Anssi Joutsenlahti, joka vaikutti Arkadianmäellä vuosina1979–1987 ja vielä 2010-luvulla. Parhaat pisteet 1960-luvun jälkipuoliskolta aktiivisesti pitkillä rata -ja maantiematkoilla kilpaillut kankaanpääläinen teologi kirjautti Turussa 1972 juoksemastaan maratonajasta 2.23.23.

Seinäjoen kaupunginvaltuustoa johtava Pasi Kivisaari kilpaili juniorisarjoissa SM-mitalitasolla. Hän juoksi 19-vuotiaana 800 metriä 1.53,90 Seinäjoella 1990. Vaasan vaalipiirin kansanedustajana hän työskenteli vuosina 2019–2023.

Juniorisarjoissa useita SM-mitaleita kuulassa ja kiekossa voittanut kajaanilainen Hannu Kemppainen sinkautti kaksikiloisen kiekkonsa Tyrnävällä 1979 lukemiin 52,18. Politiikka siirsi lääkärin työmaan eduskuntaan vuosina 1983–1987 ja uudestaan 1991–1999.

Yli 900 pistettä kirjauttaa myös Juha Pylväs, joka juoksi Tampereella 1995 kympin 30.33,49. Vantaan SM-maastoissa 1995 ylivieskalainen ylsi pitkällä matkalla seitsemänneksi. Kaksi vuotta myöhemmin Mikkelissä hän saavutti maastokultaa Lahden Ahkeran pitkän matkan joukkueessa. Kaksi kautta kansanedustajana vaikuttanut Pylväs valittiin 2021eduskuntaryhmänsä, Suomen Keskusta, puheenjohtajaksi.

Kuuno Honkonen toimi kansanedustajana viisi kautta vuodesta 1958. Urheilu-urallaan hän oli korkeushyppääjä ja osallistui Lontoon olympialaisiin 1948. Hän voitti lajinsa Tampereen Kalevan kisoissa 1947 ja oli pronssimitalisti seuraavan vuoden kisoissa Vaasassa. Ennätyksensä 196 Honkonen ylitti Helsingissä 1948. Honkonen oli lähtöisin Pietarsaaresta.

1950-luvun paras yleisurheilija nousi eduskuntaan – Arkadianmäellä työskenteli myös 213 kilometriä vuorokaudessa taivaltanut naisurheilija

Suomen 1950-luvun paras yleisurheilija oli seiväshyppääjä Eeles Landström, joka voitti Kalevan kisat kahdeksan kertaa, Euroopan mestaruuden kahdesti ja kruunasi urheilu-uransa Rooman olympiakisojen pronssimitaliin 1960.

Lasikuituseipäälle mitoitettu kansainvälinen pistetaulukko ei tee oikeutta terässeipäällä hypänneelle ja Yhdysvalloissa Ann Arborin yliopistossa opiskelleelle Landströmille. Hän teki monipuolisen työuran Liberaalisen Kansanpuolueen kansanedustajana vuosina 1966–1972.

Seppo ”Nitti” Nuuttilan valmentama Pauli Kiuru oli triathlonistina maailman kärkeä. MM-statuksen omaavassa Havaijin Iron Man -kilpailussa Kiuru oli toinen 1993 ja kolmas 1990 ja 1992. Yleisurheilijana Kiuru on tässä otannassa mukana kotikaupungissaan Valkeakoskella 1986 juoksemallaan maratonajalla 2.39,31. Eduskunnassa hän on vaikuttanut vuodesta 2011.

Seiväshyppääjä Urho Saariaho kirjautti ennätyksekseen 380 Turun Kalevan kisoissa 1936. Tulos toi pronssimitalin. Kahta vuotta aiemmin Saariaho oli toinen Tampereen kisoissa. Hän oli kotoisin Raahesta ja edusti parhaat vuotensa Myllykosken Kilpa-Veikkoja. Työuransa hän aloitti paperiteollisuuden palveluksessa ja toimi sitten kansanedustajana vuodet 1945–1966.

Lahtelainen ultrajuoksija Outi Siimes taivalsi 100 kilometriä Tampereella 2009 aikaan 9.32,41. Vuotta myöhemmin hän saavutti Turussa 24 tunnin juoksun MM-kilpailussa seitsemännen sijan tuloksella 213,699 kilometriä. Kansanedustajaksi Siimes nousi varasijalta yhdeksi kaudeksi lahtelaisen Väinö Saarion menehdyttyä 1996. Urheilu-urallaan hän edusti Helsingin Kisa-Veikkoja.

Kuntajohtajissa pikajuoksija, korkeushyppääjä, moukarimies ja korkeushyppääjä

Teemu Kejonen toimi työurallaan kunnanjohtajana Rääkkylässä, Evijärvellä ja Askolassa. Urheilu-urallaan hän harrasti pikajuoksua. Uran paras tulos oli 200 metrin 22,01, joka syntyi Riihimäellä 2005. Kejonen saavutti SM-hopeaa 4 x 400 metrin viestissä Lappeenrannan Urheilu-Miesten joukkueessa 2004. Kejonen menehtyi äkillisesti tammikuussa 2021.

Sotkamon kunnanjohtajana vuosina 2008–2015 toiminut Petri Kauppinen hyppäsi 1983 korkeutta 201. Samana kesänä hän saavutti Oulun Pyrinnön paidassa neljännen sijan M20-sarjan SM-kilpailuissa Maarianhaminassa.

Alavieskalaistaustainen Heimo Polvi saavutti moukarinheittäjänä kaikenväriset mitalit M20-sarjan SM-kilpailuista vuosina 1964–1966. Ennätykseensä 58,06 hän ylsi Porissa 1973. Polvi on olympiavoittaja Juha Tiaisen valmentajan, lajivalmentaja Taisto Polven ja lajin Suomen mestari Hannu Polven velimies. Kunnanjohtajauransa Heimo Polvi käynnisti Pyhtäältä siirtyen sieltä Laitilan ja sittemmin Pieksämäen kaupungin johtoon.

Lauttakylän Lujan moukarimies Kauko Heuru heitti ennätyksensä 53,08 Hinnerjoella 1959. Kouvolan Kalevan kisojen karsintakilpailussa hän oli vuotta aiemmin ensimmäinen loppukilpailusta pudonnut. Kotikuntaansa Huittista Heuru johti vuosina 1966–1971. Hän jatkoi tehtävässä kuntaliitosten myötä sekä kauppalan että kaupunginjohtajana vuoteen 1990. Työuransa oikeustieteen lisensiaatti, sekä hallintotieteiden ja yhteiskuntatieteiden tohtori päätti Kuopion kaupunginjohtajana vuosina 1990–1998.

Jämijärveltä kotoisin oleva Seppo Välisalo hyppäsi 19-vuotiaana korkeutta 185 vuonna 1956. Jämiläistä kyläseuraa, Jämin Urheilijoita tuolloin edustanut Välisalo oli paikalla 1958 Jämin Jänteen perustamiskokouksessa, ja keksi maineikkaaksi kehittyneen seuran nimen. Lahtea urheiluja bisneskaupunkina edistänyt Välisalo johti vuosina 1980–1995.

Keskusta, SDP ja Kokoomus puoluetilaston kärkikaarti

Alkuperäisen tilastointinsa rajoja vain vähän venyttäen Arto Pasanen löytää lisäksi kolme yleisurheilijaa. Huippuhiihtäjä ja parikymmentä vuotta europarlamentaarikkona ja kansanedustajana vaikuttanut Marjo Matikainen-Kallström juoksi juniorisarjoissa SM-kilpailujen pistesijoille 800 metrillä ja Espoon Tapioiden viestijoukkueissa. Ennätyksensä 2.16,42 hän juoksi Kuopiossa kesäkuun lopussa 1986.

Apulaisoikeuskanslerina, eduskunnan oikeusasiamiehenä ja oikeuskanslerina 1970-, 1980 ja 1990-luvuilla toimineelle Jorma S. Aallolle Pasanen on löytänyt normaalivälineellä heitetyn moukarituloksen 44,32. Nuorten sarjassa 1955 Aalto linkosi 5,4 kilon moukarin lukemiin 50,73. Sillä heltisi kyseisen vuoden nuorten valtakunnan tilaston seitsemäs sija.

Myös Matti Ahteelle löytyy myös yleisurheilukytkentä. Pitkäaikainen kansanedustaja, moninkertainen ministeri ja eduskunnan puhemies kiiti pikaviestin avausosuuden Pohjois-Pohjanmaan piirinmestaruuden 1967 voittaneessa Oulun Pyrinnön joukkueessa. Joukkueen muut jäsenet olivat Pentti Mankila, Ilkka Ollanketo ja Matti Tähjänjoki.

Kolme suurta puoluetta dominoi vaikuttajien poliittista suuntautumista. Kun jätetään kunnan -ja kaupunginjohtajien, sekä oikeuskanslerin mahdollinen puoluetausta huomiotta, kuuluu otantaan kymmenen keskusta-, kahdeksan demari -ja seitsemän kokoomusvaikuttajaa. Kaikille muille puolueille jää yhteensä kymmenen edustajaa, mukaan lukien puoluekartalta jo kadonneet Rangellin Kansallinen Edistyspuolue, sekä Landströmin ja Orrenmaan Liberaalinen Kansanpuolue.

Muistuttakoon tämä juttu vaalikevään alla siitä, että entiset yleisurheilijat tai yleisurheilutaustaiset henkilöt ovat valveutuneita, hyviä ehdokkaita. Kunnallisvaalien katsannossa heidän näkemyksensä kattavat myös liikunnan ja urheilun paikalliset olosuhteet, sekä urheiluseurojen elävöittämisen tai kehittämisen, mikä olisi sotevelvoitteiden siirryttyä pois kunnilta sopiva teema kunnan ja kaupunginvaltuustoillekin.

Tämän taustan ehdokkailta löytyy kokemusasiantuntijuutta aluevaalienkin tarpeisiin. Siellä on kysymys ihmisten hyvinvoinnista ja sen säilymisestä.

Teksti: Arto Pasanen ja Jarmo Mäkelä