Vuorimaa ja Ihamäki tarjoavat kestävyyskarnevaalien väelle uutta tutkimustietoa

Kestävyysjuoksujen ja kilpakävelyn lajikarnevaaleilla 30.6. – 3.7.2023 on esillä uunituoretta tutkimustietoa kestävyyden parista. Kokenut kestävyysjuoksuvalmentaja Timo Vuorimaa kertoo karnevaaleilla kuormituksen hallinnasta juoksuharjoittelusta ja esittelee tuloksia uudesta hormoniseurantatutkimuksesta ja Antti Ihamäki esittelee tuloksia valmistavan voimaharjoituksen vaikutuksista 800 metrin juoksuun otsikolla valmistava voimaharjoitus kilpailuun valmistautumisessa.

Ihamäki on tutkinut, vaikuttaako voimaharjoitus positiivisesti 800 metrin juoksuun ja erityisesti tarkkailun alla on ollut suoritusaikaa, vauhdinjakoa, kontakti- ja lentoajat sekä laktaatti.

– Tutkimuksessa huomattiin, ettei valmistavalla voima- tai juoksuharjoittelulla ollut eroja suorituksen muuttujiin. Voima- tai juoksuharjoitus tehtiin iltapäivällä ja 16 tunnin päästä aamupäivällä juostiin 800 metrin testi, Ihamäki kertoo.

Voimaharjoitteluintervention liikkeet olivat isometrinen pohjeprässi viiden sekunnin maksimaalisella yrityksellä, jalkaprässi kolme toistoa (viiden toiston maksimikuormalla), pudotushyppy 20 cm korkeudelta ja syklinen esikevennyshyppy, kumpaakin viisi toistoa. Kaikkia liikkeitä tehtiin kolme sarjaa ja liikkeissä palautusaika oli kolme minuuttia.

– Viivästynyttä potentiaatiota, eli kohonnutta lihasaktivaatiota, ei tässä tutkimuksessa saatu esille. Selkeää eroa valmistavan juoksu- tai voimaharjoittelun välillä ei löytynyt. Muissa eri tutkimuksissa on kuitenkin huomattu potentiaation hyödyt kestävyyslajeissa. Saattaa olla, että koeasetelmassani palautumisaika oli liian pitkä, Ihamäki arvioi.

– Aihealue on äärimmäisen kiinnostava sen vuoksi, että teholajeissa potentiaatiota on tutkittu paljon, mutta kestolajeissa hyvin vähän. Näin siitäkin huolimatta että, voimaharjoitusinterventioiden myönteiset vaikutukset kestävyyssuorituskykyyn on jo hyvin todennettu.

Ihamäki suosittelee kuormittamaan hermostoa voimaharjoittelussa

Ihamäki on itsekin tulossa kestävyyskarnevaaleille ja juoksee 1500 metriä. Kalevan Kisojen 10 000 metrin hopea- ja pronssimitalisti käyttää voimaharjoittelua omassa harjoituksessa vähemmän kuin itse toivoisi.

– Oma voimaharjoittelu on vahvasti aikasidonnaista käytettävissä olevaan harjoitusaikaan kunakin viikkoina. Opiskelukiireiden takia en aina pysty harjoittelemaan niin paljoin kuin haluaisin, jolloin juoksuharjoittelu on priorisoinnin kärjessä. Optimiviikolla salilla tulee käytyä 1–2 kertaa viikossa. Keskityn pääasiassa maksimivoimaan, koska kestovoimaa tulee juoksuharjoittelussa tarpeeksi. Nopeusvoimalla on turha hakea kehitystä, kun omat maksimivoimatasot ovat vielä vaatimattomat.

Ihamäki suosittelee kuormittamaan hermostoa voimaharjoittelussa, eikä hypertrofiaa tai aineenvaihduntaa, mikä on kovin tyypillistä kestävyysurheilijoille.

– Voimaharjoituksista palautuminen on nopeampaa, kun ärsyke tulee hermoston kautta. Suosittelen käyttämään liikkeinä perusliikkeitä, kuten kyykkyjä ja maastavetoja yhdellä ja kahdella jalalla. Isometrisellä harjoittelulla saa hyvin hermotettua lihaksia, joten se voi toimia erinomaisesti. Teen itse myös eksentrispainotteisia liikkeitä ja näitä voikin kokeneemmat urheilijat lisätä harjoitusohjelmaan, Ihamäki sanoo.

Faktaa

Yleisurheilun lajikarnevaalit pidetään kaikkien lajien osalta 29.6. – 2.7.2023.
Karnevaalin otsikkoa klikkaamalla pääset paikallisjärjestäjien sivuille

Pika- ja aitajuoksut, Jämsänkoski,

Markku Suomalainen, p. + 358 40 506 6921, toimisto@aitakarnevaalit.net
pikajuoksujen rehtori: Anne Suoranta suoranta@hifkfriidrott.fi, 040 13999 60
aitajuoksujen rehtori: Jussi Ihamäki ihamaki@gmail.com, 040 960 1988

Kestävyysjuoksu ja kilpakävely, Jämsä

Jukka Hyppölä, p. +358 50 388 0809, kaipolanvire@gmail.com, www.kaipolanvire.fi
kestävyysjuoksun rehtori Mikko Kuivinen, p. +358 50 306 7213, kuivinen.mikko(at)netikka.fi
kilpakävelyn rehtori Jarkko Kinnunen, p. +358 50 352 8466, j.kinnunen@gmail.com

Lempäälän hyppykarnevaalit, Lempäälä