Emma Pullola, Elina Kostiainen ja Ilona Ruohola ovat tankanneet erilaista näkemystä omaan tekemiseensä. Uusia virikkeitä ja yhteisiä treenejä on saatu kolmiloikkaajien Yliastujat-yhdistyksen leirityksestä, joka on osa Suomen Urheiluliiton (SUL) kolmiloikan maajoukkueohjelmaa.
– Olen saanut kivasti uusia virikkeitä, kun joku katsoo minun hyppyjäni vähän toisilla silmillä, kahdesti Kalevan kisoista hopeaa loikkinut Pullola tuumii Yliastujien vuodenvaihteen leirillä Liikuntakeskus Pajulahdessa.
– Minulle tämä on ensimmäinen vuosi, kun olen näillä leireillä mukana. Leirien ajankohdat ovat nyt sattuneet minulle hyviin väleihin. Olen tykännyt ja saanut näistä hyvin irti. Treenaan muuten Vaasassa aika lailla yksin.
Samoin näkee kaksi kertaa Kalevan kisoissa pronssille ponkaissut Kostiainen.
– Tosi kiva, että olen päässyt mukaan leiritykseen haastajaryhmäläisenä. Kun harjoituksia on oman valmentajan lisäksi katsomassa useampia silmäpareja, saa virikkeitä, vahvistuksia omille ajatuksille, mielenvirkistystä ja uusia ideoita myös valmentajalle, Kostiainen kiteyttää.
Leireille myös haastajaryhmän urheilijoita
Yliastujat aloitti toimintansa vuonna 1989 tarjoamalla entisille ja nykyisillä kolmiloikkaajille foorumin yhteydenpitoon, kokoontumisiin ja hauskanpitoon.
– Viisi vuotta sitten saatiin parilta hyppyvalmentajalta viestiä, eikö Yliastujat voisi osallistua jotenkin myös valmennukseen. Tuotiin asia vuosikokoukseen ja päätettiin ryhtyä toimeen, yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Herva muistelee.
Kuluvalla harjoituskaudella Yliastujat organisoi neljä SUL:n maajoukkueohjelmaan kuuluvaa leiriä. Maajoukkueohjelman piiriin kuuluvat SUL:n Team Finlandin ja maajoukkueryhmien urheilijat ja heidän valmentajansa. Yliastujat tuovat leirien valmennukseen ja koulutukseen oman lisäpanoksensa, jolloin leiritystä voidaan toteuttaa laajempana ja mukaan voidaan kutsua myös valmennusryhmiin kuulumattomia urheilijoita ja valmentajia.
– Valmennusryhmien ulkopuolisia urheilijoita kutsuttaessa on tänä vuonna katsottu urheilijan kehityshaluan ja aktiivisuuden ohella tilastoja. Näin siksi, että ulkopuolisillekin olisi selkeää, millä perusteella urheilijoita kutsutaan mukaan, Herva sanoo.
Hervan mukaan leirikutsut menevät yli 30 ihmiselle, joista urheilijoita on yli 20.
– Kaikki eivät pääse tai haluakaan tulla. Syksyn leireillä oli yhteensä 14 urheilijaa ja valmentajaa. Tällä toisella leirillä mukana on liki sama ryhmä. Pieni loukkaantuminen ja sairastuminen karsivat kaksi urheilijaa, Herva sanoo vuodenvaihteen leiristä.
Herva: ”Yksilöllinen palaute leirityksen vahvuuksia”
Valmennuksesta leireillä vastaavat, yhdessä urheilijoiden henkilökohtaisten valmentajien kanssa, SUL:n kolmiloikan lajivastaava Tuomas Sallinen sekä Heikki Herva, Johan Meriluoto ja Ringa Ropo, joka kuvaa harjoitteet.
– Pyritään siihen, että paikalla on riittävän monta koutsia, ettei harjoitustilanteessa yhdelle valmentajalle tule liian monta urheilijaa ja saadaan palaute henkilökohtaiseksi, Sallinen sanoo.
– Jos mukana on esimerkiksi 12 urheilijaa, jaetaan treenit kahteen settiin ja ryhmät jaetaan vielä niin, että yhdellä valmentajalla on 2-3 urheilijaa ja kyljessä näiden urheilijoiden henkilökohtaiset valmentajat, Herva komppaa.
Sallisen mukaan leireillä pyritään ohjaamaan urheilijoita ja valmentajia harjoituskauden mukaiseen harjoitteluun.
– Vaikka on treeniryhmiä, annetaan urheilijoille palautetta ristiin. Joskus ollaan yhtä mieltä ja joskus eri mieltä. Joku urheilija kuuntelee jotakuta meistä enemmän, joku toista enemmän. Keskustelu on tärkeää, Sallinen korostaa.
Kostiainen: ”Tässä taas selkeni paljon, mikä voisi auttaa”
Voimaharjoitus Pajulahti-hallissa sujuu napakasti ja rennossa tunnelmassa. Kristiina Mäkelä ja muu ryhmä ahertaa levytankojen parissa, kun Kostiainen hioo tekniikkaa hiekkakasan äärellä Hervan ja valmentajansa Teemu Urosen kanssa.
– Tässä selkeni taas paljon, mikä voisi auttaa omaan hyppäämiseen. Viime leirin jälkeen tehtiin paljon lankulta lähtöä ja nyt sitten haettiin sitä, miten kinkka jatkuu. Sitä lähdetään nyt viemään eteenpäin, Kostiainen sanoo.
Pullola treenaa leirillä valmentajansa Mikael Bäckin kanssa. Viime kesä jäi kolmiloikan osalta väliin kantapäävaivan takia. Nyt kaikki on kunnossa ja ajatuksissa on ensi kesän arvokilpailuista ennen muuta universiadit Chengdussa, Kiinassa.
– Viime kausi ketutti kolmiloikan osalta ja lyhyeksi se jäi myös pituushypyn osalta. Mutta pääsin syksyllä jatkamaan hyvällä fiiliksellä, kun tiesin, että paljon jäi varastoon. Odotan, että hallikaudella hyppään ennätyksen molemmissa lajeissa, parhaimmillaan 626 ja 13,62 ponnistanut Pullola sanoo.
Kolmiloikassa Pullola odottaa parempia tuloksia tekniikan kehityksen kautta.
– Isoin asia on se, että kinkassa en ole aiemmin tehnyt vapaalla jalalla paljon mitään. Sen kautta nyt sitten eteenpäin, Pullola tuumii.
Ruohola: ”Se auttaa ja rohkaisee, kun näkee muiden hyviä suorituksia”
Viime kesänä 19-vuotiaiden Suomen mestaruuden voittanut ja ikäluokkansa EM-kilpailuissa hypännyt Ruohola on Meriluodon valmennuksessa edennyt juoksua ja nopeutta painottaen. Hän loikki viime kesänä 12,77. Yliastujien leirityksessä hän on nyt toista vuotta.
– Leirit ovat tosi kivoja, kun oma valmentaja on täällä. Kun mukana on myös muita valmentajia, he näkevät eri juttuja. Sieltä saa lisänäkökulmia omaan tekemiseen, Ruohola sanoo.
– Täällä on myös paljon kavereita. Heidän kanssaan saa vähän erilaista treeniä kuin Turussa, missä treenaan pienemmällä porukalla kahden pojan kanssa.
Ruoholan mukaan treeneissä ei kilpailla, mutta leirin harjoituksissa saa hyvin itsestään irti.
– Me olemme kaikki hyppytreeneissä tosi tasaisia. Se auttaa ja rohkaisee, kun näkee muiden hyviä suorituksia. Leirien hyppytreenit ovat minulla olleet yleisesti parempia kuin Turussa.
Ruoholaa kannustaa sekin, että leireillä on paikalla yleisen sarjan Suomen parhaat.
– Sillä on iso merkitys, kun näkee näitä parempia hyppääjiä ja miten he treenaavat.
Hyppykarnevaaleilla oma kokonaisuus valmentajille, mukana huippunimi
Leirityksen ohella Yliastujat kehittää kunnianhimoisella kolmivuotissuunnitelmalla Lempäälän hyppykarnevaalia, joka järjestetään ensi kesänä 30.6.-3.7. Se on kolmiloikan, pituushypyn ja korkeushypyn yhteinen lajikarnevaali, joka rakentuu nyt toista kertaa yhteistyössä Lempäälän Kisa Yleisurheilun kanssa
Ensi kesän karnevaalissa urheilijoiden ja vanhempien leirin ohella painopisteenä ovat valmentajat.
– Kolmivuotissuunnitelman ensimmäisen vuoden tavoite oli laittaa perusasiat kuntoon ja satsata markkinointiin. Tavoitteena oli 100 leiriläistä ja saatiin 115. Ensi vuoden tavoite on vanhemmat mukaan lukien 150-200 leiriläistä, Herva kertoo.
– Vuodelle 2022 on myös koulutuksellinen tavoite. Valmentajille on tulossa kokonaisuus, jonka teema on seura- ja juniorivalmentajien lajiosaamisen syventäminen. Vastuuhenkilöinä ovat SUL:n korkeuden, kolmiloikan ja pituuden lajivastaavat, mutta mukaan haetaan myös kansainvälistä auktoriteettiä.
– Meitä on vähän häirinnyt se, että lajikarnevaalit ovat leimautuneet yhä enemmän vain kilpailutapahtumaksi. Ennen karnevaalit koettiin lajin valtakunnalliseksi näyteikkunaksi. Kilpailu on tärkeää, mutta tarvitaan myös iso tapahtuma, jonne lapset, nuoret ja vanhemmat tulevat harjoittelemaan ja kilpailemaan ja tapaavat lajinsa kärkinimiä, Herva sanoo.
Yliastujat somessa: