Pekingin MM-kisojen dramaattisimman pikajuoksuvoiton pinkonut Etelä-Afrikan Wayde Van Niekerk tietää jo mitä tekee 60 000 dollarilla, jota 400 metrin mestaruus toi tullessaan.

Van Niekerk voitti kilpailun kaikkien aikojen neljänneksi nopeimmalla ajalla 43,48, mutta kiikutettiin radalta ambulanssilla sairaalaan, jossa hän tosin tokeni nopeasti.

– En aio alkaa hullutella rahojen kanssa. Tarkoitus on investoida kiinteistöön, eli aion hankkia itselleni talon, kuluvan kesän pikajuoksukomeetta sanoo Sport24:n haastattelussa.

Etelä-Afrikassa Kapkaupunki ja entisen huippujuoksijan Zola Buddin kotipaikkana tunnettu Bloemfontein hehkuttivat varttimaileria omana ”kultapoikanaan”.

– Synnyin Kapkaupungissa ja perheeni on siellä, juoksija sanoo.

Van Niekerk muuttui kuitenkin äitinsä kanssa Bloemfonteiniin ollessaan 13-vuotias. Juoksijalla on kolme sisarusta ja hän sanoo olevansa eronneiden vanhempiensa uusia perheitä yhdistävä hahmo.

Isäpuolen kengillä ura alkuun

Juoksemisen Van Niekerk aloitti isäpuolensa innostamana.

– Astuin isäpuoleni kenkiin ihan kirjaimellisesti. Hän antoi minulle ensimmäiset juoksukengät. Niissä oli hassuja kukkasia, joista en oikein pitänyt, mutta otin ne innolla vastaan, juoksijaa muistelee Sport 24:lle.

Van Niekerk, 23, juoksi jo viime vuonna huippuajan 44,38 ja oli Afrikan mestaruuskisoissa toinen. Kuluvan kesän mittaan hän löi monet ällikällä jo ennen Pekingin MM-kisoja juostuaan 200 ja 400 metrillä maansa ennätykset 19,94 ja 43,96.

Valmentajansa Ans Bothan suosituksesta hän valitsi Pekingin matkakseen 400 metriä, vaikka viihtyy itse paremmin 200 metrillä. Molempien matkojen juoksemista MM-kisojen aikataulu ei mahdollistanut.

KIlpailupäivänä vain nestettä ja kevyttä ravintoa

Varttimaileri kylpee kilpailun lopussa rajuissa maitohapoissa, eikä juoksun jälkeen oksentelu tai erittäin voimakas pahanolotunne ole mikään poikkeus. Se, että Van Niekerk joutui piipahtamaan Pekingin finaalin jälkeen sairaalassa ei sekään yllättänyt hänen valmentajaansa.

– Hän saa itsestään kilpailussa irti aivan kaiken, Botha sanoo.

Juoksija kertoo syövänsä kilpailupäivinä hyvin kevyesti lähinnä hedelmiä, pähkinöitä ja juovansa runsaasti vettä ja tuoremehua.

Kotimaansa medialle juoksija tunnusti olleensa erittäin jännittynyt finaalia edeltävänä iltana. Viimein hän keksi veikeän keinon tuudittaa itsensä uneen.

– Lauleskelin itselleni kansallishymniä tuutulauluksi.