HKV:n Tommi Mäkisen ja KU-58:n Hilla Uusimäen syksyn harjoittelu on kulkenut erilaisia polkuja. Hiljattain varttimailereiden ja aitureiden leiriltä Liikuntakeskus Pajulahdessa kumpikin teki tukun hyviä harjoituksia ja tankkasi energiaa yhteishengestä.
– Kun neljä päivää treenaa kovien kavereiden kanssa, siitä aina hyötyä. Pääsin tekemään myös laktaattitestin, ja kun mukana on erilaisia valmentajia, heidän kanssaan tuli tehtyä liikkeitä, joita ei omissa harjoituksissa tee, Mäkinen kiitteli.
Uusimäki oli samoilla linjoilla.
– Tosi kiva juttu. On oltu valmentaja Milla Kelonurmen kanssa aina sillä kannalla, että leirit on hyvä juttu, kun pääsee treenaamaan muiden lajitovereiden kanssa, Uusimäki sanoo.
Valmentaja Jaakko Erkinheimo kutsui NMJ-leirin yhteyteen hieman laajemman kattauksen varttimailereita ja 400 metrin aitureita, joita olivat vetämässä Jussi Ihamäki ja Anatoli Mihailov.
– Tarkoitus on pitää toinen leiri maaliskuussa. Kutsuin mukaan urheilijoita, jotka ovat ensi vuonna 22-sarjassa tai yleisessä sarjassa. Perusteena oli, että urheilijat ovat edustaneet Suomea vähintään maaottelutasolla viimeisen kahden vuoden aikana tai ovat potentiaalisia nousemaan maaottelutasolle, Erkinheimo sanoo.
Leirillä pohdittiin yhteistoiminnan tiivistämistä.
– Keskustelimme, mitä voimme lajin eteen toteuttaa ilman suurempaa resurssitarvetta. Esiin nousi muun muassa yhteisharjoittelu, yhteisten ulkomaanleirien koordinointi sekä ulkomaan kilpailuiden järjestely, Erkinheimo kertoo.
– Esillä olivat myös 1-2 päivän minileirit NMJ-leirien lisäksi sekä kokoontumiset eri paikkakunnille tekemään yhteisharjoituksia. Panostusta toivottiin myös 4 x 400 metrin viestijuoksun tukemiseen.
,
Uusimäki: Hallissa muutamia startteja
Uusimäki joutui viime kesänä tekemään kovan ratkaisun. Tarjolla oli paikka Berliinin EM-kisojen 400 metrin aitoihin, mutta hän kieltäytyi kutsussa, kun toinen takareisi äityi niin kipeäksi, ettei juokseminen enää luonnistanut ja kausi päättyi Lapinlahden kisaan heinäkuussa.
Leirillä Pajulahti-hallissa Uusimäki ei vielä juossut aitoja, mutta oli tyytyväinen siihen, kuinka takareiden kuntoutuminen on syksyn aikana edennyt.
– Se oli loppukesästä tosi kipeä, eikä ole oireeton vieläkään. Syksyn aikana olen kuitenkin pystynyt koko ajan lisäämään tehoa harjoituksissa. Aitojakin olen treenannut pari kertaa. Ei vielä mitään normikorkuisia, mutta pikkuhiljaa on saatu aitominen taas mieleen, Uusimäki sanoo.
Uusimäki, 22, juoksi kesällä Jyväskylän Kalevan kisojen 400 metrin aidoissa toiseksi kesän parhaallaan 57,78, joka ei jäänyt kauas EM-tulosrajasta 57,70. Oma ennätys on toissa vuoden 56,33.
– Kipu alkoi Kalevan kisoissa yhtä äkkiä. Siellä oli jänteissä ärsytystila. Fysioterapeutin kanssa on mietitty, että takareisi ei vaan kestänyt kuormitusta, kun aloin saada itsestäni tehoja irti, Uusimäki kertaa.
Uusimäki uskoo, että lääke ongelmaan on takareiden lihasten vahvistaminen.
– Se oli alkuun niin kipeä, ettei sitä voinut kuormittaa. Nyt olen tehnyt takareisille voimaa pienellä kuormalla. Lähiaikoina on tarkoitus juosta aitoja jo ihan normaalisti, Uusimäki sanoo.
– Jos asiat menevät parempaan suuntaan niin kuin tähän mennessä, hallikaudella on tarkoitus juosta jo joitakin startteja. Kesällä tavoite on ehdottomasti juosta aitoja.
,
,
Mäkinen: Liikkuvuutta, voimaa ja nopeutta
Mäkinen, 18, pääsi viime kesänä Tampereella maistelemaan 19-vuotiaiden MM-kisojen tunnelmaa viestijoukkueessa. Ensi kesänä toiveissa on juosta saman ikäluokan EM-mittelöissä Ruotsissa.
Mäkinen viihtyy kaikilla kolmella sileällä pikamatkalla, mutta erityisesti 400 metrillä, jonka ennätys on toissa kesänä juostu 48,09. Viime kesänä ratakierros kulki 48,73, sadalla metrillä tuli ennätys 10,87 ja 200 metriä meni 21,65:een.
Kehityskohteet 400 metrillä ovat kirkkaana mielessä.
– Yksi on liikkuvuus, että venyisin sille tasolle, mille urheilijan pitäisi pystyä. Se helpottaisi aika paljon lihashuoltoa. Toinen on voima ja nopeus. Niitä vaaditaan lisää, jos meinaa juosta kovaa, Mäkinen sanoo.
– Liikkuvuudessa olen syksyn mittaan ottanut steppejä eteenpäin. Uskon, että voimassakin, mutta sitä ei ole testailtu.
Ominaisuuksien ohella Mäkinen katsoo, että työstämistä on myös 400 metrin juoksemisen taidosta.
– Helpoiten aikaa on parannettavissa vauhdinjaossa. Viime kesänä se ei meinannut onnistua millään. Aloitin välillä liian hitaasti ja välillä liian kovaa. Se tulee, kun juoksee tarpeeksi kauan, Mäkinen kaavailee.
Mäkinen kiittelee valmentajatrio Markus Rahnun, Anu Laakson ja Antti Rintakosken vetämää HKV:n treeniryhmä itselleen hyväksi motivaatiosammoksi. Kiitosta saavat myös Mäkelänrinteen urheilulukion tarjoamat harjoitusmahdollisuudet, erityisesti kolme viikoittaista aamutreeniä.
– Kaverit auttavat pitämään yllä intoa. Niiden kanssa on hauska treenata, Mäkinen sanoo.
Mikä sitten on Mäkisen kesän tavoite varttimaililla?
– Tulla 400 metrin maaliin niin, että juoksu on kulkenut kovaa, ja tuntea, että talvella on tehty jotakin hyödyllistä.
,
