Suomalaisen naisottelijan ensimmäinen yleisen sarjan arvokilpailumitali ja Tampereen Pyrinnön viides yleisen sarjan moniottelumitali globaaleissa arvokilpailuissa perustui Saga Vannisen kehittyneeseen ottelu- ja lajivarmuuteen sekä jäätävän hyvään kilpailemiseen!
Hyvän, tai jopa erinomaisen, moniottelusuorituksen kriteerinä pidetään 97 % onnistumista. Onnistumisprosentilla tarkoitetaan kilpailun loppupisteiden suhdetta lajiennätyksien (ennen kilpailua) kautta laskettuihin yhteispisteisiin. Vannisen onnistumisprosentti Glasgown ottelussa oli 97,1 %.
Vannisen varmuus realisoitui otteluvarmuuden lisäksi myös lajivarmuutena. Vielä muutama vuosi sitten Vannisen lajisuorituksissa oli havaittavissa suurta suoritusvaihtelua kilpailun aikana. Glasgowssa kaikkien kenttälajien tekninen suorittaminen oli varmaa heti kilpailun ensimmäisestä suorituksesta alkaen. Vakaan ensimmäisen suorituksen ja riittävän hyvän avaustuloksen jälkeen Vanninen pystyi rohkeasti käyttämään kovinta vahvuuttaan: hurjaa irtiottokykyään.
Vanninen on ollut hyvä kilpailija koko nuoruusvaiheensa ajan, mikä on näkynyt erityisesti nuorten arvokilpailuissa. Nykyisen laji- ja otteluvarmuuden taustana on mm. runsas moniottelukilpaileminen. Esimerkiksi kesäkauden 2022 aikana hän vei läpi neljä 7-ottelua ja viime vuonna moniottelukilpailuita kertyi vyölle yhteensä viisi. Hyvä kokemusoppi myös tuleville ottelijoille: ottelijaksi tullaan ottelemalla. Toki myös moniotteluvuodet itsessään marinoivat ottelijasta varmemman ottelijan.
Toinen lajivarmuuden kehittymiseen positiivisesti vaikuttanut asia on nykyisen valmentajan Jesse Jokisen suosima ns. lajiverryttelymalli eli helppojen matalatehoisten lajin osaharjoitteiden ja -imitaatioiden tekeminen osana kokonaisharjoittelua. Lajitoistomäärä on kasvanut, mutta kuitenkin niin, että toistot eivät ole kasvattaneet kokonaiskuormitusta suhteettomasti. Vannisen liikkumisesta ja lajisuorittamisesta on tullut hiljalleen sujuvampaa ja toistettavampaa.
Tulos ja menestys yllätti ja ei yllättänyt
Vaikka vuoden 2024 apurahapäätöksessä Vannisen urheilullisen tason ei arvioitu osoittavan potentiaalia seuraavien olympialaisten mitaliurheilijaksi, niin faktisesti hän kuitenkin osoitti kauden 2023 tulostasonsa perusteella olevansa ns. iskuetäisyydellä mitalitasoon ja kuuluvansa maailman otteluvalioiden joukossa sijahaarukkaan 3.-9.
Vannisen sijoitus sekä maailmanmestaruuskilpailuissa että maailmantilastossa vuonna 2023 oli yhdeksäs. Etäisyyttä maailmantilaston kolmoseen oli vain 110 pistettä. Kun ottaa huomioon Vannisen viime kauden ennätysparannuksen, 120 p, niin ns. iskuetäisyys seuraavan vuoden mitalitasoon oli jo todettavissa.
Urheilijan tasoa paremmin kuvaavassa kahden parhaan ottelun keskiarvotilastossa Vannisen sijoitus oli viides ja kolmen parhaan ottelun keskiarvolla mitattuna Vanninen oli vuonna 2023 peräti maailman neljänneksi paras. Neljänneksi hän sijoittui myös Götzisin ottelukilpailussa, jota voidaan pitää vuosittain maailman toiseksi merkittävimpänä kilpailutapahtumana moniotteluissa. Hienon kauden ansioista Vanninen nappasi ottelijoiden ”timanttiliigassa” eli World Athletics Combined Events Tourilla peräti kolmossijan.
Erityisesti, kun MM-halleista puuttui erinäisistä syistä neljä kovaa ottelijaa eli Hall, Johnson-Thompson, Thiam ja Sulek, niin Vannisen mahdollisuudet mitalitavoitteluun olivat viime kauden kilpailuesitysten perusteella hyvin ilmeiset. Todettakoon, että arvokilpailujen moniotteluissa eivät kaikki parhaat ole paikalla juuri koskaan – eikä loppuun ottele kaikki kilpailun parhaat juuri koskaan. Parhaat paikalla olevat kisaavat urheilukuninkuudesta.
Varjon Vannisen MM-menestysnäkymälle ennen kilpailua asetti alkuvuoden oireillut selkä, mikä häiritsi kilpailuun valmistavan kauden harjoittelua ja esti valmistavan ottelukilpailun tekemisen. Myös yksittäislajien valmistavat kilpailut jäivät lähes kokonaan käymättä. Vaikka Vanninen on ennenkin kyennyt tekemään huipputuloksia kauden otteluavauksessaan, on oman ennätyksen parantaminen ja MM-hopea avausottelussa osoitus aivan ainutlaatuisesta kilpailukyvykkyydestä.
Jarkko Finni
Valmennuksen ja koulutuksen johtaja, SUL