Korkeushyppy oli Saga Vanniselle ratkaisulaji maailmanmestaruuteen päättyneessä viisiottelussa yleisurheilun hallikauden MM-kilpailuissa Nanjingissa, Kiinassa.

– Polven kanssa on ollut vähän haasteita. Siksi korkeus jopa vähän pelotti etukäteen. Oman ennätyksen sivuaminen oli iso onnistuminen. Se meni yläkanttiin, Vanninen kertaili.

Vannisen mukaan polvessa oli tuntemuksia kaksi viikkoa sitten käytyjen EM-kilpailujen korkeushypyn ensimmäisessä ja ainoaksi jääneessä yrityksessä korkeudesta 184.

– Polvi on vähän oireillut EM-hallien jälkeen. Se kuvattiin ja todettiin, että mitään vammaa siellä ei ole, vissiin luut vähän löivät yhteen, Vanninen kertoi.

– Korkeus oli kuitenkin nyt jopa vähän kammolaji. Siitä kun suoriutui hyvin, oli kivempi jatkaa.

800 metrillä oli hyvä selkä, jonka perässä juosta

Nanjingissa Vanninen avasi viisiottelun 60 metrin aitajuoksussa, missä hän oli kolmas ajalla 8,30. Korkeushypyssä hän oli myös kolmas sivuttuaan ennätystään 181 ja ylitettyään kaikki korkeudet 172, 175, 178 ja 181 toisella yrityksellään.

Kuulantyönnössä 15,81 riitti ylivoimaiseen lajivoittoon.

Pituushypyssä lajivoitto heltisi tuloksella 637. Sen jälkeen Vanninen lähti 91 pisteen johdossa päätöslajiin 800 metrille ja sinetöi MM-tittelin taktisesti hyvällä juoksulla. Vannisen yhteispisteet olivat 4821.

– Aidoissa olisin toivonut parempaa. Kuula oli hyvä onnistuminen. Pituudessa hypyt menivät vähän läpi, eivätkä ne olleet teknisesti oikein hyviä.

– 800 metrillä oli hyvä selkä, jonka perässä juosta, Vanninen viittasi toiseksi sijoittuneeseen Irlannin Kate O´Connoriin, jota Vanninen ei saanut päästää yli kuuden sekunnin karkumatkalle.

Vanninen oli 800 metrillä neljäs ajalla 2.15,28, kun 0´Connor oli kolmas ajalla 2.14,19. Kolmanneksi otellut Tyhdysvaltain Taliyah Brooks hiipui 800 metrillä 10:nneksi ajalla 2.19,67. O´Connor ja Brooks olivat toinen ja kolmas pistein 4742 ja 4669.

Vanninen kiitteli Noolin vetämää treeniporukkaa

Vanninen aloitti syksyllä yhteistyön kymmenottelun olympiavoittajan ja valmentajan Erki Noolin kanssa. Lyhyen yhteistyön aikana Vanninen on ollut tasaisen varmassa kunnossa. Helmikuussa Tallinnassa syntyi ennätys 4843 pistettä, joka koheni Apeldoornissa lukemiin 4922 pistettä. Tulos on myös alle 23-vuotiaiden Euroopan ennätys.

– Meillä tuntuu menevän hyvin. On kiva treeniporukka, jonka kanssa on ollut tosi kiva harjoitella, Vanninen sanoo.

Nool on Vannisen uran kolmas valmentaja. Aiemmin häntä ovat valmentaneet Matti Liimatainen ja Jesse Jokinen.

Maailmanmestaruus poiki Vanniselle Kansainväliseltä yleisurheiluliitolta 40 000 Yhdysvaltain dollarin bonuksen.

Kesällä Götzis, Bergen ja Tokio

Hallikauden maailmanmestaruus oli väkevää jatkoa 21-vuotiaan Tampereen Pyrintöä edustavan Vannisen aiemmalle menestykselle. Hän oli viime hallikaudella MM-kakkonen ja kuluvalla hallikaudella jo Euroopan mestari.

Aiemmin Vanninen on voittanut alle 20- ja 23-vuotiaiden ikäluokissa yhteensä kaksi maailmanmestaruutta ja kaksi Euroopan mestaruutta. Vannisen ohella suomalaisista on maailmanmestariksi hallissa yltänyt vain Mika Halvari, joka voitti kuulantyönnön vuonna 1995.

Heinäkuussa olisi tarjolla taistelu uran toisesta alle 23-vuotiaiden Euroopan mestaruudesta Bergenissä, Norjassa. Kesäkauden päättävät syyskuiset MM-kilpailut Tokiossa.

– Tämän hetken suunnitelmana on, että aloitetaan keväällä Götzisistä ja kilpaillaan sitten alle 23-vuotiaiden kisoissa ja sen jälkeen MM-kisoissa, Vanninen sanoi.

Vanninen on Tiina Lillakin ja Sari Essayhin ohella kolmas suomalainen nainen, joka on ulkoradat mukaan lukien voittanut yleisurheilussa maailmanmestaruuden. Lillak voitti keihäänheiton vuonna 1983 ja Essayah 10 kilometrin kävelyn vuonna 1993. Kolmen maailmanmestarin ohella Heli Rantanen on voittanut keihäänheiton olympiakultaa vuonna 1996