Valmentaminen on ns. monitieteinen ja poikkitieteellinen käytännön osaamisala. Suomeksi sanottuna: valmentaminen vaatii erittäin monipuolista osaamista, niin teoriatasolla kuin käytännössäkin. Monipuolinen osaamisvaatimus mahdollistaa myös sen, että tuloksellista valmennusta syntyy hyvin erilaisilla valmennustyyleillä ja -tavoilla. Tyypillistä tuloksellisessa valmennuksessa kuitenkin on, että valmentajalla on jonkun tärkeän valmennuksen osa-alueen erityisosaamista, mitä hän hyödyntää valmennuksessaan. Vahvuuksilla valmentaminen on joko tietoista, mutta usein myös tiedostamatonta. Usein vahvuudet liittyvät valmentajan persoonallisuuteen.
Tulosta tekeville valmentajille yhteistä on laantumaton intohimo ja hyvin nöyrä suhtautuminen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen.
Valmentamaan oppii valmentamalla
Valmentajille suunnattujen kyselytutkimusten perusteella valmentajana kehittymisen kannalta tehokkaimpia oppimismenetelmiä ovat oman valmennustoiminnan kautta oppiminen, vuorovaikutteinen vertaisoppiminen ja koulutus eri muodoissaan. Kokemusperäisen valmennusoppimisen merkitys on varmasti ylivertainen. Valmentajat usein kuvaavatkin merkittävimmiksi opettajikseen omat valmennettavansa, mikä korostaa jokaisen urheilijan ja valmennusprosessin uniikkiutta. Oman valmennustoiminnan kautta oppimisesta on syytä tehdä myös tietoista. Valmentajat ovat aiheellisesti huolissaan urheilijoiden harjoituspäiväkirjakulttuurin rapautumisesta, mutta olisiko lajissamme syytä huudella myös valmentajapäiväkirjojen (tai oppimispäiväkirjojen) perään?
Valmentajakin tarvitsee ”valmentajan”
Sekä seuroissa että lajiliiton toiminnoissa korostuu vertaisoppimisen mahdollisuuden tarjoaminen valmentajille. Erilaiset vuorovaikutteiset valmentajakoulutustapaamiset ovat arkipäivää mm. monissa seuroissa ja yleisurheilukeskuksissa. Lajiliiton maajoukkueleiritykset puolestaan ovat ennen kaikkea koulutuksellisia tapahtumia, joissa valmentajille kohdennettua koulutuksellista sisältöä on rakennettu leiriohjelman sisään. Osittain siitä syystä liitto myös kustantaa maajoukkueryhmiin ja Team Finland -ryhmiin kuuluvien urheilijoiden valmentajien maajoukkueohjelman mukaiset kotimaanleirit.
Monilla koutseilla on valmennustyönsä tukena sparrareita, mentoreita tai muita asiantuntijoita. Team Finland -urheilijoiden valmentajilla on mahdollisuus kuukausittaiseen systemaattiseen sparritoimintaan, mikä on parhaimmillaan erinomainen valmentajan työohjausta ja valmentajana kehittymistä tukeva toimintamalli. Henkilökohtaisen valmennuksen ja lajivalmennuksen säännöllinen vuoropuhelu harjoitusprosessin suunnitteluun ja toteutukseen liittyen on iso mahdollisuus – puolin ja toisin. Onnistuakseen se kuitenkin vaatii molemminpuolisen vahvan motivaation sekä luottamuksellisen, aidon ja avoimen vuorovaikutuksen.
Monet isomman jäsenmäärän seurat ovat ammattilaistuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Vaikka seurojen valmennuspuolen ammattilaisten työtehtävät ovatkin (liian) laajoja, niin ydintehtävä ja varmasti myös tuloksellisin työtehtävä on valmentajien työskentelyedellytysten ja osaamisen kehittäminen. Nähdäänkö lähivuosina joltain seuralta pelinavaus jopa koulutuspäällikön palkkaamiseen?
Valmentajakoulutusportaikon rinnalle erikoistumiskoulutusta
Yleisurheilun lajiliittojohtoinen valmentajakoulutus on nojannut vuosikymmeniä kolmitasoiseen koulutusportaikkoon (tasot 1.-3.). Portaikon oletuksena ja lähtökohtana on ollut, että valmennus aloitetaan lasten valmennuksesta, mistä edetään nuorten ja lopulta huippuvaiheen valmennukseen. Tämä ”perinteinen” valmentajakoulutuspolku on tarpeellista säilyttää jatkossakin (kuvio 1., vasemmanpuoleinen ”polku”).
Vuosien 2022-2024 aikana tehtävässä valmentajakoulutuksen uudistuksessa selkeytämme kuitenkin koulutuspolun kokonaisuutta ja tukevoitamme erityisesti lasten valmentajien peruskoulutusta. Uudistuksen myötä valmentajakoulutuksen ykköstaso muuttuu Lasten valmentajatutkinnoksi (LVT). Kakkostaso säilyy Nuorisovalmentajatutkintona (NVT) ja kolmostaso Valmentajatutkintona (VT), mutta niiden sisältöihin, painotuksiin ja tutkintorakenteeseen tehdään muutoksia ja päivityksiä. Perustutkintojen lisäksi uudistus koskee matalankynnyksen koulutusta, mikä ainakin toistaiseksi kulkee työnimellä ”Starttikurssi”. Se on suunniteltu ja rakennettu erityisesti seurojen käyttöön aloittelevien uusien ohjaajien kouluttamiseksi.
2020-luvun valmentajapolku ei enää kaikkien osalta välttämättä etene em. perinteisellä tavalla. Monet valmentajat haluavat erikoistua esim. lasten valmentamiseen tai huippuvaiheen valmentamiseen. Eri urheilijapolun vaiheet vaativat erilaista valmennusosaamista ja koulutusjärjestelmän pitää pystyä vastaamaan osaamishaasteeseen ja sen kehittämiseen. Niinpä merkittävin valmentajakoulutusjärjestelmän muutos koskee valmentajan erikoistumisopintoja eli valmentajien jatko- ja täydennyskoulutuksia. Tämän ja lähivuosien aikana rakentuu mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan jatko- ja täydennyskoulutuksissa niin lasten, nuorten kuin huippuvaiheenkin valmennuksessa (kuvio 1., oikeanpuoleiset ”polut”).
Huippuvaiheen valmennuksen laadukasta täydennyskoulutusta on ollut ja on jatkossakin tarjolla eri muodoissaan niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Suomessa järjestettäviä uusia yleisurheilun huippuvaiheen valmentamiseen kohdennettuja koulutuksia tullaan näkemään ja kokemaan jo vuoden 2022 aikana. Yhteistyössä Kuortaneen kanssa pidettävä ja kevään 2022 aikana käynnistyvä huippuyleisurheiluun painottuva Valmentajan ammattitutkinto (VAT) on hyvä esimerkki huippuvaiheen jatkokoulutuksista. Kuortaneen VAT kohdennettiin Team Finland urheilijoiden valmentajille ja mukaan ilmoittautui erittäin osaava, kokenut ja hyvin peruskoulutettu valmentajakaarti.
NVT:n jatkokoulutuksena järjestetään SUL Nuorisovalmennusseminaari Urheassa 22.-23.10.2022. Nuorten valmennuksesta kiinnostuneet: Save The Date! Kokonaan uuteen Lasten valmentajatutkintoon (LVT) on puolestaan jo valmisteluvaiheessa suunniteltu jatkokoulutusmoduuli. Jos ja kun lasten ja nuorten valmentamiseen erikoistuminen lisääntyy ja joiltakin osin jopa ammattilaistuu, niin voi hyvinkin syntyä tarve myös lasten ja nuorten valmentajakoulutuspolun syventämiselle ammattivalmentajatutkintoon saakka.
Koko valmentajakoulutuksen uudistaminen toteutetaan siis kolmen seuraavan vuoden aikana. Samalla kaikki perustutkinnot viedään uuteen oppimisympäristöön, mikä mahdollistaa mm. aiempaa selvästi monipuolisemmat opetus- ja oppimismenetelmät. Tulikasteensa uusi oppimisympäristö saa ”Starttikurssin” lanseerauksen yhteydessä keväällä 2022.
Koulutusterveisin,
Jarkko Finni
Valmennuksen ja koulutuksen johtaja, SUL