Yleisurheilijoiden vuosi sivuuttaa hallikauden kohdalla puolivälin. Kaikissa lajeissa kilpailukautta ei ole lainkaan ja sisällä kilpailtavissa lajeissa hallikausi on kolme kertaa lyhempi kuin kesän kilpailukausi. Hallikausi on sopiva välisteppi ja oiva paikka tarkistaa harjoituskaudella tapahtuneiden toimien vaikutus.
On iso asia, että muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta lähes kaikki kärkiurheilijat pääsevät jatkamaan kohti kesää terveenä. Asia ei ole ollut kaikkina aikoina itsestäänselvyys. Ei tarvitse mennä kovinkaan kauas, kun muistellaan sprinttereiden revähdyksiä SM-hallien alku- tai välierissä tai viimeistään loppukilpailuissa. Pituushyppääjät ovat aloittaneet valitettavan monta kertaa kuntouttavan harjoittelun merkeissä maaliskuulla. Kovan kokonaiskuormituksen lajeista kestävyysjuoksussa ollaan oltu ja ollaan edelleen jatkuvasti veitsenterällä–asetelmassa.
Urheilijoiden kohentunut terveystilanne ei ole sattumaa. Valmennuksellinen iso oivallus on kuormituksen kokonaisvaltainen hallinta. Silloin, kun harjoittelu on leimallisesti liian kuluttavaa, vammavaara lisääntyy merkittävästi. Harjoittelu on aina tasapainoilemista rakentavan ja kuluttavan harjoittelun välillä. Kaikki yleisurheilulajit ovat kilpailusuorituksen osalta kuluttavia ja kilpailuun valmistavat harjoitteet ovat lähes aina kuluttavia. Tämän hienojakoisen kombinaation ymmärtäminen sekä päivän yksittäisessä harjoituksessa että vuoden aikana on avain terveellisempään urheiluun.
Valmentajat oivaltavat pelin hengen ja tietävät, että vain terve urheilija tekee tuloksia. Nuorten urheilijoiden harjoittelu on sisällöltään pääsääntöisesti rakentavaa, joten loukkaantumisia ei pitäisi ilmetä lähellekään niin paljon kuin varttuneilla urheilijoilla.
Oikeiden valmennuskäytäntöjen lisäksi urheilijan lähipiiristä löytyy yhä useammin terveydenhuollon ammattilaisia – urheilulääkäreitä, fysioterapeutteja ja lihashuoltajia. Valmentajajohtoisessa tiimissä voidaan vaihtaa ajatuksia eri näkövinkkeleistä ja tuoda parhaita käytäntöjä urheilijan hyödyksi. Tässä on menty selkeästi eteenpäin. Liiton terveydenhoitopoolin näkyvin kaksikko Timo Kuusisto ja Jari Malinen ovat tavanneet paljon urheilijoita ja valmentajia viimeisten vuosien aikana. Heidän tuottamansa hoitokäytännöt ovat levinneet paitsi kohteina oleviin urheilijoihin ja valmentajiin myös monelle muulle lähipiiriläiselle.
Maaliskuussa tapahtuu paljon
Suomi olisi voinut lähettää MM-halleihin puolenkymmentä naisurheilijaa. Monelle urheilijalle reitti kohti Rioa käy EM-kilpailuiden kautta. Siksi poikkeuksellisen myöhään kilpailtavat MM-hallit yhdistettynä puolihankalaan matkustamiseen ja täydennettynä suureen aikaeroon muodostavat yksinkertaisesti niin hankalan paketin, että on tutumpaa ja varmempaa aloittaa valmistautuminen normaalikaavalla.
Huippuvireinen Kristiina Mäkelä huipentaa kuitenkin hallikautensa vajaan kolmen viikon päästä Yhdysvaltain Portlandissa. Nuoret kilpailevat omissa mestaruuskilpailuissaan Helsingin Liikuntamyllyssä ja moniottelijat jakavat mestaruutensa Kuortaneella. Ja tietenkään ei voi unohtaa erittäin laajan lajiohjelman ja suuren osallistujajoukon keräävää Tampere Indoor Junior Gamesia, joka kilpaillaan ensi viikonloppuna. Yleisurheilun monimuotoisuus ja ympärivuotisuus korostuu hyvin siinä, että kilpakävelijät hakevat olympiavauhtia maaliskuun kolmantena viikonloppuna Slovakian Dudincessa.
Hyvä ja terve hallikausi tulee näkymään uusina urheilijavalintoina arvokilpailujoukkueisiin. Noin kuukauden päästä Olympiakomitea vahvistaa useammankin naisyleisurheilijan kisalipun Rio de Janeiron olympiakisoihin. Jarkko Kinnusen ja Aleksi Ojalan hyvävireiset viestit Etelä-Afrikan ja Euroopan leireiltä antavat odottaa, että joukkue täydentyy yleisurheilun osalta samassa valinnassa kaksinumeroiseksi. Euroopan mestaruuskilpailuihin on nimetty jo 11 urheilijaa. Määrä lähes tuplaantunee ensi viikon valinnassa.
Jorma Kemppainen, Valmennusjohtaja, SUL