Uusi keihäs, uudet haasteet. Viime kesänä 17-vuotiaiden EM-mitalin heittänyt Elina Kinnunen siirtyy tänä kesänä naisten keihääseen. Hyvän harjoituskauden päätteeksi Kinnusen ja valmentaja Tuomas Laaksosen odotukset ovat korkealla.
– Kauden avauskilpailussa Vantaalla olisi hyvä heittää heti 50 metriä rikki. Uskon, että sen pitäisi mennä, Kinnunen ennakoi 27. toukokuuta Myyrmäessä käytävää Kultainen Keihäs -kilpailua.
Kinnunen, 18, heitti viime kesänä 500 gramman keihäällä 17-vuotiaiden SE:n 57,40. Heitto toi Tbilisissa ikäluokan EM-pronssia. Sata grammaa painavampaa naisten keihästä hän liidätti sentin päähän 50 metrin rajasta.
Jatkossa naisten keihäs on Uudenkaupungin Kenttäkarhujen heittäjälahjakkuuden ainoa kilpailuväline.
– Naisten keihäs on paksumpi ja pidempi. Sen hallinta on erilaista kuin 500-grammaisen. Sitä on osattava heittää eri lailla. Vauhdin pitää tulla hyvin ja keihäs pitää saada hyvään asentoon, Kinnunen kuvaa muutosta.
Iso askel työvälineen vaihdos on myös Laaksosen silmissä.
– 600-grammaisella keihäällä ei tule ilmaisia metrejä. 500-grammaisen keihään liidot on nyt liidetty. Naisten keihäällä heitossa pitää olla potkua takana, Laaksonen muistuttaa.
– Elinalle kesän haasteet ovat uuden välineen hallinta kilpailutilanteessa ja oman paikan ottaminen aikuisten kilpailussa.
Aikaa jää myös kavereille
Espanjan harjoitusleirillä Torremolinoksen kentällä Kinnusen keihäs kaarteli lupaavasti, eikä talven harjoituksissa ole ollut takkuja.
– Odotan kilpailukauden avausta ja kesää innolla. On hyvä fiilis. Treeneissä olen mennyt eteenpäin kaikilla osa-alueilla, Kinnunen sanoo.
Huippukuntoaan heittäjä tähtää Italian Grossetossa heinäkuussa käytäviin 19-vuotiaiden EM-kisoihin.
– Joku 55 metriä voisi olla heıtettävissä tänä kesänä, Kinnunen arvioi.
Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa todettiin hiljan, että 10 prosenttia lukiolaisista ja peräti 30 prosenttia urheilulukiolaisista kärsii uupumuksesta. Tavanomaisessa lukiossa opiskelevalle Kinnuselle opiskelun ja tavoitteellisen harjoittelun yhdistäminen ei ole tuottanut ongelmia.
– Se on onnistunut hyvin. Opettajat ovat olleet hyvin ymmärtäväisiä. Olen päässyt leirille, kun on tarvinnut. Vapaa-aikaakin on jäänyt. Sekin on tärkeää, että voi olla kavereiden kanssa ja rentoutua, Kinnunen kiittelee.
Esikuvilla oppia ja vinkkejä
Kinnunen on mukana Keihäsolympiadi 2016-2020 –projektissa, jossa Laaksonen on yhtenä valmentajana. Hankkeen leireiltä Liikuntakeskus Pajulahdesta Kinnunen on saanut hyviä vinkkejä lajin kotimaisilta kärkinimiltä Heidi Nokelaiselta ja Jenni Kankaalta, jotka ovat olleet ajoittain leireillä mukana.
– Se on tärkeää, että on tuollaisia esikuvia. Heiltä oppii pieniä asioita, kun katsoo heidän tekemistään ja kuinka he valmistautuvat kilpailuun.
,
Laaksosen keihäs lentää kahden vyön tuella
Tuomas Laaksonen ei tyydy vain valmentamaan. Akilles- ja selkävammojen kanssa kamppaillut heittäjä aikoo itsekin kilpailla ensi kesänä. Kauden avausta on suunniteltu Vantaalle 27. toukokuuta.
– Harjoittelu on ollut vähäisempää kuin aiemmin, mutta laatu on ollut hyvää, Laaksonen sanoo.
Parhaimmillaan 81,73 heittäneen Laaksosen, 27, kiusana on teini-iässä tullut selän nikamakaaren murtuma ja siirtymä. Pari vuotta sitten petti myös toinen akillesjänne. Se vaiva on kuntoutettu ja Laaksonen on pikkuhiljaa opetellut heittämään selkä vahvasti tuettuna.
– Minulla on nyt heittäessä kaksi vyötä, heittovyö ja sen päällä punttivyö. Niiden kanssa pystyn heittämään niin, että selkä on oireeton, mutta noin vahva tuki syö vartalon kiertoa ja käytännössä plokkaa puolet selän lihaksista, Laaksonen sanoo.
Lääkkeeksi ongelmaan Laaksonen keksi, että yläselästä pitää yrittää ottaa heitossa kaikki irti.
– Teneriffan leirillä helmi-maaliskuussa tajusin, että nyt pitää saada yläselän lihakset kunnolla auki ja sinne kunnon liikkuvuus. Sen jälkeen pystyin heittämään kovaa, joka loi uskoa.
Laaksonen ei toissa kesänä kilpaillut lainkaan ja viime kesänä vain kolmesti, joten nyt tärkeintä on päästä kilpailemaan.
– Haluaisin päästä sinne 75 metrin tasolle. Ei ole mielekästä jatkaa kilpailemista, jos tulokset ovat 68 metrissä. Talvi antoi osviittaa, että jos nyt pystyn 75 metriin, siitä on mahdollista nousta 80 metriin ja ylikin. Ajatuksissa on vuosi 2020 ja Turun Kalevan kisat.