Sandra Eriksson ei arvaile montako pistettä siskokset Sandra, Heidi ja Zenitha viikonvaihteen Ruotsi-ottelusta Tampereella kokoavat.

– Me ei lasketa pisteitä. Lasketaan sitä, kuinka monta ruotsalaisten meidän taakse jää. Toivottavasti yhdeksän. Taktiikkajuoksu sopii meille kaikille aika hyvin, joten tuo on mahdollista, Sandra Eriksson arvioi.

Zenitha Eriksson juoksee maaottelussa 800 metriä ja Heidi Eriksson 5000 metriä. Sandraa odottaa sunnuntaina taistelu 3000 metrin esteiden voitosta Charlotte Fougbergin kanssa.  

Fougberg on parin vuoden takainen EM-kakkonen. Hän juoksi kevätkesällä Oslossa kauden parhaansa 9.30,11, mutta hävisi sitten Erikssonille Timanttiliigan Tukholman kilpailussa, jossa Eriksson juoksi kesän parhaansa 9.31,88. Rion olympialaisissa Eriksson ja Fougberg jäivät alkueriin.

– Charlottan kanssa tulee luultavasti hyvä kilpailu. Hän on hyvässä kunnossa, mutta minun etuni on kotikenttä, eli yleisö on mukana. Suomen joukkueessakin on tosi hyvä fiilis joka sekin auttaa. Ja jos nuo eivät riitä, minulla on parempi kiri, Eriksson sanoo.

 Hyvää tsemppausta ja tukea on luvassa myös siskoilta.

– Tämä on jo kolmas kerta, kun olemme Suomen joukkueessa Ruotsi-ottelussa. Ensimmäisellä kerralla Zenitha tosin oli nuorten joukkueessa ja viime vuonna minä en pystynyt juoksemaan, mutta nyt olemme vihdoin kaikki kolme radalla. Hyvä, että ollaan vielä kaikki eri lajeissa, niin ei ole perheottelua, Eriksson veistelee.

 Joukkuetunnelma tärkeintä

Erikssonin toiveissa on päättää allergia- ja kantapäävaivojen kiusaama kilpailukausi onnistuneesti Ruotsi-ottelussa. Vuosi sitten hän ei ollut maaottelussa mukana, mutta voitti estematkan kahdessa edellisessä maaottelussa.

– Minulle joukkuetunnelma on melkein tärkeintä Ruotsi-ottelussa. Yleisurheilu on niin vahvasti yksilölaji, että kerran kaudessa on tosi hienoa olla mukana joukkueessa, Eriksson sanoo.

Erikssonin mukaan ottelu on ”todellinen erityinen kilpailu”.

– Esimerkiksi se, että nekin urheilijat, jotka eivät ole joukkueessa, vaihtavat profiilikuvat facebookissa viikkoa ennen Ruotsi-ottelua, on mahtavaa. Voisi melkein sanoa, että se on enemmän hauska kuin tärkeä kilpailu, mutta toisaalta on todella tärkeää voittaa ruotsalaiset, Eriksson sanoo.

Mikä on toistaiseksi paras muisto maaottelusta? 

– Vaikea sanoa mikä on paras muisto, on niin monta hyvää muistoa siitä, kun naisten joukkue on voittanut, tai olen itse voittanut, tai kun otettu kolmoisvoitto. Huonoin muisto minulla on vuodelta 2011. Olin silloin sairas ja jouduin jäämään kotiin.

Uudelle olympiadille hyvä startti

Erikssonille maaottelu on käytännössä kauden viimeinen kisa. Hänen mukaan Ruotsi-ottelu on kilpailuna täydellinen päätös kilpailukaudelle.

 – Voi olla, että juoksen vielä joku maantiejuoksun ja ehkä SFI-seriefinaalin Ahvenanmaalla, mutta ne ovat vain treenijuoksuja, Erikssonin sanoo.

Onko ensi kauden suunnitelmia jo tehty?

– En ole vielä ajatellut mitä minä teen talvella. Tämän kauden jälkeen on tärkeintä, että saan kantapääni, allergiat ja kaiken kuntoon. Tästä on neljä vuotta Tokion olympialaisiin. Nyt pitää saada mahdollisimman hyvä startti matkalla sinne