Miltä näytti yleisurheilukausi 2018 tilastonumeroiden valossa kahteen edelliskauteen verrattuna? Tilastopajan Joonas Lehtinen teki aiheesta oheisen analyysin Suomen Urheiluliiton valmennusjulkaisuun Huippu-Urheilu-Uutisiin.
Tämä vertailu perustuu tilastosijoituksiin. Vertailussa olivat sijat olivat 1, 3, 10 ja 30. Nuorten sarjoissa huomioitavaa on, että 19-sarjan tilastovertailussa on huomioitu vain 19-sarjassa urheilevat. Toisin sanoen top-tuloksista on jätetty 19-sarjan osalta pois ne nuoremmat urheilijat, jotka olisivat mahtuneet myös 19-sarjan top-listoille. Sama pätee 17-sarjaan.
Tielajit laskusuunnassa
Sekä miehissä että naisissa tiejuoksut olivat puolimaratonin ja maratonin osalta vuonna 2018 heikommalla tolalla kuin kahdella edeltäneellä kaudella. Poislukien miesten maraton, jolla Aki Nummelan Valencian aika 2.17.57 oli parempi kuin vuoden 2017 kärkitulos.
Miesten puolikkaallakaikki verratut sijat olivat ajoiltaan huomattavasti heikompia kuin vuosien 2017 ja 2016 vastaavat sijat. Tämä saattaa osin selittyä sillä, ettei SM-maantien reitti osoittautunut mitaltaan riittävän pitkäksi. Näin ollen kansallisesti tasokkaimmalta puolimaratonilta ei saatu tilastokelpoisia noteerauksia. Samaisesta syystä nuorten sarjoissa kymmenen kilometrin tiejuoksujen osalta vertailua oli tämän kauden osalta turha tehdä. SM-maantien kymppi on monelle nuorelle kauden ainoita, ellei jopa ainoa tiekymppi. Naisten osalta puolimaratonin kärkitulos oli Anne-Mari Hyryläisen upean ennätystuloksen 1:11:04 ansiosta kahta viime kautta kovempi, mutta muutoin tilanne oli sama kuin miesten puolella. Syytkin lienevät samat.
Miehissä maratonilla kaikki verratut sijat olivat hieman heikompia kuin verrattuina vuosina. Yhtä suuria heittoja ei syntynyt kuin puolimaratonilla, mutta laskua oli silti havaittavissa. Loppusyksy saattaa toki vielä oikaista lukemat lähemmäs kahta edellistä vuotta muutamien hyvien kaupunkimaratonien myötä. Naisissa kymmenes ja 30. sija olivat perässä aiempia vuosia. Kärkikaksikko oli tasoltaan puolestaan varsin hyvää luokkaa Hyryläisen (2:28:53) ja Alisa Vainion (2:34:49) juoksujen ansiosta.
Vertailua tehdessä huomiota herätti miesten kilpakävely. Taso oli 20 kilometrin kärjen osalta selvästi heikoin kolmeen vuoteen. Lisäksi kymmenettä tulosta ei saatu vertailuun, sillä tilastoihin kirjattiin kaiken kaikkiaan vain yhdeksän urheilijan suoritukset kaudella 2018. 50 kilometrin matkalta ei Aku Partasenhienon ennätyksen lisäksi jäänyt tilasoihin juuri muita merkintöjä, sillä tällä kaudella Partasen lisäksi ainoastaan Jarkko Kinnunen sai vietyä maaliin asti kävelyn kuninkuusmatkan. Naisissa 20 kilometrin kävelyssä tilanne näytti kuitenkin paremmalta, kolmas sija tilastoissa oli ajaltaan selvästi kahta aiempaa kautta parempi.
Naisten pika-aidoissa ja esteissä vauhti päällä
Pikajuoksuissa tilanne oli verrattujen tulosten osalta varsin stabiili sekä miehissä että naisissa. Mainittavia heittoja ei ollut suuntaan eikä toiseen oikeastaan muutoin kuin miesten 400 metrillä, jossa tilastojen 30. tulos oli kahteen aiempaan kauteen nähden selvästi parempi, 49.67, kun se kahtena edellisenä vuonna oli 50.00 (2017) ja 50.06 (2016). Hassua sinänsä, muut vertailussa olleet sijat olivat 400 metrillä silti kahta edellistä kautta aavistuksen heikompia.
Kauden 2018 positiivisimpiin lajeihin kuului ehdottomasti naisten 100 metrin aidat. Pika-aitojen nousu oli kesällä kisojen seuraajille jo selvästi havaittavissa aivan kärjen osalta, sillä EM-rajan rikkoneita urheilijoita oli enemmän kuin kisakoneeseen voitiin lastata. Huomaamatta saattoi kuitenkin jäädä se, että myös taustalla taso oli varsin hyvä aiempaan nähden. Kymmenes sija oli tänä vuonna 13.78, kun aiempina vuosina se oli 13.83 (2017) ja 13.94 (2016). Kausitilaston 30. sija (14.27) oli selvästi parempi kuin kahden edellisen kauden vastaavat tulokset 14.67 (2017) ja 14.60 (2016).
Myös naisten 3000 metrin esteissä tämä kausi oli selvästi parempi kuin kaksi aiempaa kautta. Kärkitulos 9:41.70 ei yltänyt kahden vuoden takaiseen kärkitulokseen 9:31.88, mutta kaikki muut sijat näyttivät selvästi kahta edellistä kautta paremmilta. Kolmanteen sijaan tilastoissa yllettiin tänä vuonna ajalla 10:03.11 ja kymmenes sija heltisi ajalla 10:56.88. Alla oleva taulukko havainnollistaa hyvin kauden 2018 tulosten merkittäviä eroja kahteen viimeiseen kauteen nähden.
Kuva 1:Taulukossa naisten 3000 metrin esteiden tulosvertailu vuosien 2016, 2017 ja 2018 välillä.
Nousua oli havaittavissa myös naisten sileällä 3000 metrillä, jossa tilastojen kymmenes tulos oli tänä vuonna viime vuoteen nähden reilu kymmenen sekuntia parempi ja kahden vuoden takaiseen verrattuna peräti 23 sekuntia parempi. Myös 5000 metrillä oli naisten osalta pientä nostetta, kun kolmas sija saatiin alle 16 minuutin ja 30. sija alle 18 minuutin.
Miehissä sekä 800 metriä että 3000 metrin esteet näyttivät kolmen kärjen osalta kahta edellistä kautta jonkin verran paremmilta. Esteissä Topi Raitasen kehittyminen hilasi kärkitulosta eurooppalaisittain hyvälle tasolle ja taustalla muutkin kärkijuoksijat onnistuivat tänä vuonna nostamaan tasoaan hyvin. Kuitenkin niin esteissä kuin 800 metrilläkin kymmenes ja 30. tulos olivat selvästi heikompia kuin kahdella edellisellä kaudella. Eritoten esteissä ero oli aiempiin kausiin nähden valtava. Kymmenenteen sijaan riitti liki kymmenen sekuntia heikompi tulos kuin viime vuonna ja lähes 15 sekuntia heikompi tulos kuin vuonna 2016.
Ella Junnila oli naisten korkeushypyn kauden kotimainen kärkinimi. Lajin taso on hyvässä nousussa.
,
Kenttälajeissa naisilla hyvää pöhinää
Naisten puolella korkeus ja kolmiloikka olivat nousussa edellisiin kausiin nähden. Kolmiloikassa kaikki vertailussa olleet sijat olivat vuonna 2018 edellä vuosien 2017 ja 2016 vastaavia sijoja (taulukko alla). Korkeudessa kolmas tulos oli selvästi parempi vuonna 2018 kuin kahtena edellisenä vuonna, 1.88 vs. 1.83 (2017) ja 1.84 (2016). Myös tilastojen 30. sija oli verrokkivuosia edellä.
Kuva 2:Taulukossa naisten kolmiloikan tulosvertailu vuosien 2016, 2017 ja 2018 välillä.
Naisten kuulassa kausi 2018 oli kokonaisuudessaan erinomainen. Jokaisen vertailusijan tulos oli edellä kahden edellisen kauden vastaavia. Kärkitulos oli Senja Mäkitörmän huikean 16.95 myötä selvästi parempi kuin aikaisemmilla kausilla, jolloin kärkitulos kirjattiin 15.35 (2016) ja 15.89 (2017). Toisin kuin kahtena edelliskautena, kaudella 2018 kymmeneskin tulos oli päälle 14 metrin, 14.09.
Kiekossa naisilla oli kaudella 2018 hyvin samanlainen tilanne kuin kuulassakin. Nousua tapahtui. Kaikki vertailusijat olivat paremmalla tolalla kuin edellisillä kausilla, selvästikin. Kärkitulos parani liki metrillä vuoden takaiseen, kolmas sija parani yli kolme metriä ja kymmenes tuloskin liki kaksi metriä vuoteen 2017. Kiekon tämän vuoden hyvää tilannetta alleviivasi täysi edustus Berliinin EM-kisoissa.
Jos kiekossa ja kuulassa oli onnistunut kausi, niin sitä se oli myös 7-ottelussa. Jyväskylässä saatiin ihastella hienoa ottelukisaa, jossa kärki teki upeita tuloksia. Kauden 2018 kärkitulos 5858 oli edellistä kahta kautta selvästi parempi (5707 -16 ja 5747 -17). Kolmas sija koheni merkittävästi edelliskausiin nähden, yli 200 pistettä. Kolmannen sijan takanakin tehtiin hyviä otteluita, neljäntenä tilasoissa oltiin tuloksella 5771. Kymmenes tulos oli samaa luokkaa kahden edellisen kauden kanssa.
,
Miesten seiväshypyssä kesän kärkitulos 555 ja kolmas tulos 550 olivat parhaat kolmeen viimeiseen kauteen. Tommi Holttinen taivutti EM-kisoissa ulkorataennätyksensä 551, hallissa meni 555.
,
Miesten seivästrio jätti positiivisen kuvan kaudesta
Miesten puolella kenttälajeista seiväshyppy jätti hyvän maun. Seipäässä oli vuonna 2018 kärjen osalta kaikin puolin oiva kausi. Berliinin EM-kisoihinkin saatiin kolmen hyppääjän voimin täysi miehitys. Lisäksi sekä kärkitulos että kolmas tulos olivat tänä vuonna parhaat kolmeen viimeiseen kauteen. Taustalla kuitenkin kymmenes ja 30. sija olivat terävän kärjen takana heikommat kuin vuosina 2017 ja 2016.
Keihäässä tilanne oli kärjen osalta tänä vuonna tulosten valossa melko stabiili kahteen edelliskauteen nähden. Kärkitulos oli päälle 88 metriä, joskin eri heittäjän jäljiltä kuin aiempina vuosina. Kolmas sija oli vuoteen 2017 verrattuna kolmisen metriä parempi ja vuoteen 2016 verraten vajaan metrin parempi. Kymmenes sija oli tänä vuonna metrin parempi kuin viime vuonna. Vuoteen 2016 verrattuna kaudet 2017 ja 2018 olivat kymmenennen tuloksen osalta kuitenkin heikompia (78.12 -16, 74.83 -17, 75.92 -18). Tilastojen 30. sija oli kolmen vertailuvuoden osalta hyvinkin samoissa lukemissa.
Miesten moukarissa taso tuli jonkin verran alaspäin tänä vuonna. David Söderbergin vaikeat kaudet 2018 ja 2017 jättivät jälkensä kärkitulokseen (77.60 -16, 75.53 -17, 75.47 -18). Taustalta nousua tekevä Henri Liipola otti tänä vuonna tilaston kärkisijan Söderbergin edestä tuloksellaan 75.47. Kolmas sija pysyi tänä vuonna viime vuoteen nähden suurin piirtein samoissa luvuissa, mutta tilaston kymmenes sija oli nelisen metriä heikompi kuin viime vuonna ja noin neljä ja puoli metriä heikompi kuin vuonna 2016. 30. sija pysyi puolestaan kuta kuinkin samoissa vuoden 2017 kanssa, mutta jäi liki neljä metriä vuoteen 2016 verrattuna
Nuorten sarjoissa hyvää nousua ja jyrkkää laskua
19-sarjan miehissä 3000 metriä laahasi rajusti, samoin 5000 metriä. Kymmenennen tulos oli kaudella 2018 kolmosella 19 sekuntia huonompi kuin vastaavan sijan tulos vuonna 2017 ja peräti 30 sekuntia huonompi kuin vuonna 2016. Vitosella puolestaan kauden 2018 kymmenes tulos oli 47 sekuntia heikompi kuin vastaava sija kaudella 2017 ja 42 sekuntia huonompi kuin vuonna 2016.
Pikajuoksuissa 19-sarjan tilanne oli selvästi valoisampi kuin pitkillä matkoilla. Kymmenes ja 30. tulos näyttäisivät tason pysyneen suhteellisen samana kaikkien verrokkivuosien aikana. Satasella ja 200 metrillä kärkitulokset ja kolmannet tulokset olivat vuonna 2018 parempia kuin kahtena edellisenä vuonna. 200 metrillä kolmas tulos oli itse asiassa selvästikin parempi kuin kahtena aiempana vuonna (21.38 -18, 21.67 -17, 21.93 -16).
Naisten puolella 19-sarjassa 400 metriä oli jonkinlaisessa nousussa aiempiin vuosiin nähden. Kauden kärkitulos on viimeiset kolme kautta ollut koko lailla samoissa, välillä 54.36-54.61. Kolmas sija oli tänä vuonna hieman parempi verrattuna kahteen aiempaan vuoteen, 54.85. Kymmenes ja 30. tulos olivat kirkkaasti edellä kahden vertailukauden vastaavien sijojen tuloksiin nähden.
17-sarjassa naisten 3000 metriä vaikutti olleen kärjen osalta verrokkivuosiin nähden hyvällä tolalla. Ensimmäinen ja toinen sija olivat vuonna 2018 selkeästi parempia kuin kahden edellisen kauden vastaavien sijojen tulokset. Myös 1500 metriä oli naisten puolella hyvällä mallilla tänä vuonna. Niin ensimmäisen, kolmannen kuin kymmenennenkin tuloksen osalta kausi 2018 oli edeltäjiään tasokkaampi.
Jos kausi 2018 oli hyvä aitakausi yleisen sarjan osalta, niin sitä se oli myös 17-sarjassa. Kärjen suhteen 17-sarjan pika-aidoissa tämä vuosi oli tasokkain kolmesta vertailukaudesta. Tilastojen kolmas tulos oli peräti 27 sadasosaa parempi kuin vuonna 2017 ja 31 sadasosaa parempi kuin vuonna 2016. Kymmenes ja 30. tulos olivat hyvin samaa tasoa aiempien kausien kanssa.
Kolmiloikan osalta tilanne oli 17-sarjan naisissa hyvin vastaava kuin pika-aidoissakin. Jessica Kähärän uuden nuorten Suomen ennätyksen (13.29) myötä kärkitulos oli kauden päätteeksi eri metriluvuilla kuin edellisillä kausilla. Muutenkin tässä lajissa tulostaso oli kauttaaltaan hienoisessa nousussa verrattuna kahteen edelliseen kauteen.
Reiluimmasta noususuhdanteesta vastasi 17-sarjassa naisten moukari, jossa kausi 2018 oli aivan erinomainen aiempiin kausiin nähden. Jokainen vertailtu sija oli tänä vuonna tulokseltaan selvästi kahden aiemman vuoden vastaavia tuloksia parempi. Kärkitulos parani kolmisen metriä kahteen edelliskauteen nähden, kolmas tulos yli viisi metriä viime vuoteen nähden, kymmenes tulos nelisen metriä aiempiin kausiin nähden ja 30. tuloskin liki viisi metriä viime vuoteen nähden. Alla olevassa kuvassa näkyvät tarkat vertailuluvut tämän lajin osalta.
Kuva 3: Taulukossa N-17 moukarin tulosvertailu vuosien 2016, 2017 ja 2018 välillä.
Miesten puolella 17-sarjassa sileillä juoksumatkoilla taso vaikutti yleisesti ottaen pysyneen vertailusijojen kohdalla melko samana. Pika-aidoissa puolestaan oli selvästi hyvä kausi verrokkivuosiin nähden sekä kärjen että kolmannen tuloksen osalta. Kymmenes tulos pysyi linjassa aiempien vuosien kanssa.
Miehissä 17-sarjan heittolajit olivat laskusuunnassa edellisiin kausiin nähden oikeastaan kauttaaltaan, moukaria lukuun ottamatta. Kuulassa kärkitulos oli 18.42, kun kahdella aiemmalla kaudella se oli pitkälti päälle 20 metriä. Kiekossa kolmas tulos oli kolmisen metriä heikompi kuin kahtena aiempana vuonna. Myös kiekon kymmenes tulos heikkeni merkittävästi, reilu neljä metriä vuosiin 2017 ja 2016 nähden. Keihäässä 700 gramman heittoväline kaartoi vaisummin kuin 2017 ja 2016. Kärkitulos oli hyvää luokkaa, mutta kolmas tulos oli alle 70 metrin (vertaa 74.74 -17 ja 71.34 -16). Kymmenes (57.30) ja 30. tulos (48.78) olivat niin ikään merkittävästi heikompia kuin 2016 ja 2017, jolloin vastaavien sijojen tulokset kirjattiin lukemin 63.39 (-16), 50.73 (-16) ja 64.20 (-17), 51.93 (-17).
17-sarjan kymmenottelussa vuosi 2018 oli heikoin verrokkivuosista. Kärkitulos oli koko lailla linjassa aiempiin kausiin nähden, käytännössä sama kuin vuonna 2016. Kolmas ja kymmenes sija eivät kuitenkaan pärjänneet vertailussa lainkaan kahdelle aiemmalle vuodelle. Kolmas tulos oli vain 5965, kun kahtena vertailuvuonna se oli 6402 (2017) ja 6348 (2016). Kymmenes sija koki saman kohtalon kolmannen sijan kanssa. Tänä vuonna kymmenes tulos merkittiin luvuin 4915, kun 2017 ja 2016 vastaavan sijan tulos oli päälle 5400 pistettä.
Teksti: Joonas Lehtinen/Tilastopaja