Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä on rakentanut maltilla hyppyään ja kuntoaan kohti maaliskuisia maailman hallimestaruuskilpailuita ja ensi kesän arvokilpailuita. Syksyllä oli hyvin aikaa erityisesti tekniikan kehittämiseen, päinvastoin kuin kahtena edellisvuonna.

– Se oli kesääkin ajatellen hyvä, että sain syksyyn pidemmän treenipätkän. Toissa vuonna syksy oli kuntoutusta polvileikkauksen jälkeen ja edellisvuonna Dohan MM-kilpailut olivat niin myöhään, että syksy jäi lyhyeksi, Mäkelä sanoo.

Viime juhannuksena Mäkelä sinetöi Tokion olympiamatkan Kuortaneella, kun hän ponnisti ennätyksensä 14,41 ja rikkoi olympiarajan 14,32. Ennätyshyppy vahvisti Mäkelälle, että omat rajat ovat vielä kaukana.

– Siinä hypyssä onnistuin tekemään kinkan oikein, mutta kaksi jälkimmäistä loikkaa menivät silti huonosti. Jos hyppy lähtee noin ja asento säilyy loppuun asti, silloin ollaan näillä minun raajoillani aika pitkällä, mutta paljon on vielä sellaista, mitä voisi parantaa hypyssä ja ominaisuuksissa, Mäkelä miettii.

Mäkelä: ”Vuoroloikan tekniikka löytyi ja perustaso nousi”

Polven kuntoutuksella alkanut ja olympiakisoihin huipentunut kausi tuntui vielä, kun Mäkelä aloitteli syksyn harjoittelua.

– Vuoden 2020 elokuussa olleen leikkauksen jälkeen oli puoli vuotta pelkää polvea. Sitten tiukka rutistus olympialaisiin, jonka jälkeen tulin vielä kipeäksi. Olin syksyllä ihan töttöröö. Treenien aloittaminen oli nihkeää, Mäkelä muistaa.

Kuluneen syksyn Etelä-Afrikan leirillä harjoitteluun löytyi tuttu rytmi ja tuntuma. Nyt harjoitukset ja erityisesti hyppääminen kulkevat.

– Olen hypännyt aika pitkälle ilman, että olen oikeastaan osannut hirveästi loikkia. Nyt olen löytänyt vuoroloikan. Sillä tarkoitan, että teen sitä nyt oikeilla lihaksilla ja oikealla tekniikalla. Aiemmin se on ollut sellaista alle polkaisua, Mäkelä sanoo.

– Muutos näkyy perustekemisen korkeana tasona. Kun tehdään vuoroloikassa vaikka viisiloikkaa, olen koko ajan ennätyksen tuntumassa, vaikka teen ihan peruskuntojuttuja.

Vuoroloikkien kehityksen kautta myös kolmiloikkasuoritus on parantunut.

– Olen saanut mittaa omaan hyppyyni vähän niin kuin kaatumalla eteenpäin ja näillä minun pitkillä vipuvarsillani. Nyt tuntuu, että osaan viedä hyppyä teknisesti paremmin ja saan välillä sellaisen tunteen, että nyt se lähti. Näitä tuntemuksia on vielä harvoin, mutta ennen niitä ei tullut ollenkaan, Mäkelä kuvaa teknisiä kehitysaskelia.

Ura jatkuu ainakin Pariisin olympiakisoihin

Tällä haavaa Mäkelä tähtää kuntoaan hallikauden MM-kilpailuihin, jotka kilpaillaan Belgradissa, Serbiassa. Vuoden tärkeimmät mittelöt ovat kesällä MM-kilpailut Eugenessa, Yhdysvalloissa ja EM-kilpailut Münchenissä, Saksassa.

– Hallikauteen lähden aika paineitta. MM-halli on niin myöhään talvella, että tehojen nostoa harjoittelussa on myöhäistetty. Tein vasta nyt ensimmäisen vähän pidempivauhtisen kolmiloikan tekniikkatreenin. On tehty vain vuoroloikkia ja haettu sitä oikeaa asentoa, Mäkelä kertoo.

Mäkelä, 29, mukaan pitkä kokemus tuo malttia ja kylmäpäisyyttä joka auttaa etenemään harjoituksissa rauhassa.

– Kun vuosia tulee lisää, huomaa ettei se hetkauta, jos kaikki ei koko ajan suju just niin kuin pitää tai ettei ole kehittynyt kaikessa ihan hulluna. Joku päivä sitten vain huomaa, että vau mikäs tämä oli, tässähän ollaan hyvällä tasolla, Mäkelä sanoo.

– Se tarkoittaa, että voi urheilla nautiskellen, vaikka välillä ei tuntuisikaan hyvältä.

Uraansa Mäkelä aikoo jatkaa ainakin Pariisin 2024 olympiakisoihin.

– Sitten voi miettiä, mitä sen jälkeen tekee, Mäkelä sanoo.