Varhainen valinta arvokisajoukkueeseen maistui perjantaina yleisurheilun EM-kisoihin nimetylle joukolle.
– EM-kilpailut on kilpailusuunnitelmassani tärkeä kisa matkalla olympiakisoihin. On hyvä, että saan rakentaa kesän ohjelman tältäkin osin ilman näyttöpaineita johonkin tiettyyn aikaan. Hieno homma, että luotetaan, keihäänheittäjä Tero Pitkämäki linjasi valintaa.
Urallaan seitsemän arvokisamitalia heittäneelle Pitkämäelle, 32, EM-kilpailut eivät ole mikä tahansa mittelö, vaikka hänet valittiin jo aiemmin tänä vuonna Rio de Janeiron olympialaisiin.
EM-kisat on kauden toiseksi tärkein kisa Rion olympialaisten jälkeen. Arvokisa on aina arvokisa. Sama mieltä on Pitkämäen tapaan EM-ja olympiajoukkueisiin nimetty keihäänheittäjä Antti Ruuskanen.
– Tälle syksylle riittää ilouutisia. Tämä auttaa kilpailukauden suunnittelemista, Ruuskanen riemuitsi viitaten valintoihin EM- ja olympiajoukkueeseen.
Euroopan mestaruuden puolustajana Ruuskaselle, 31, EM-kisoissa on erityistä panosta.
– Uran tässä vaiheessa jokainen arvokisa on tärkeä, mutta kyllä EM-tittelin puolustaminen on oma juttunsa. Kuka sitä nyt tuollaista titteliä haluaisi jollekin toiselle jermulle luovuttaa, Ruuskanen lohkoo.
Söderberg: Luottamuksen osoitus
Varhainen valinta oli iso apu moukarinheittäjien David Söderbergin ja Tuomas Seppäsen mielestä. Söderberg, 36, oli viime kesän MM-kisoissa kuudes ja Seppänen, 29, kymmenes.
– Onhan tämä luottamuksen osoitus liitolta. Se tarkoittaa myös, ettei tarvitse kiirehtiä. Voi tehdä rauhassa töitä, eikä tarvitse ottaa stressiä, jos olisi jotakin ongelmia, Söderberg sanoo.
Kummallakin heittäjällä kauden päätavoite on olympiakisoissa. Seppänen sanoo tavoittelevansa ennätyskuntoa jo alkukesällä, josta olisi sitten mahdollisuus yrittää nousta olympiakisoihin.
– Vähän tämä jelppii, kun ei tarvitse alkukaudesta stressata. Ajatuksena oli, että heitän kevätkesällä ensin EM-tulosrajan (73,50) ja nostan sitä alkukesästä tuloskuntoa aina ennätykseen asti, Seppänen sanoo.
Pika-aituri Nooralotta Nezirille varhainen valinta oli positiivinen pirskaus hyvin alkaneelle syksyn harjoittelun sekaan.
– Yleensähän minä olen ollut viimeinen näissä valinnoissa, Neziri naurahtaa.
– Ei tällä treeniin ole vaikutusta, mutta hienoa, että voi sanoa olevansa virallisesti EM-joukkueessa. Positiivinen juttu.
Eriksson: Kunto on hyvä, Aira Peiponen: Askel eteenpäin
Kestävyysjuoksumatkoille ensimmäisessä valinnassa nimetystä kolmikosta 10 000 metrille valitut Johanna Peiponen ja Alisa Vainio ovat ensi kertaa ulkoratakauden EM-kisoissa. Estejuoksija Sandra Erikssonille, 26, EM-mittelöt ovat tuttuja.
– Hienoa, kun tietää, että on valittu joukkueeseen, ei tarvitse stressata. Syksyn harjoittelukin on mennyt hyvin. Kantapääni ei ole vielä sataprosenttisessa kunnossa, mutta voin juosta kovat treenit, joten kunto on hyvä, Eriksson sanoo.
Eriksson on suunnittelut linjaavansa harjoittelua hieman uudelleen, mutta se antaa vielä odottaa itseään.
– En ole vielä tehnyt isoja muutoksia. Olisin halunnut juosta enemmän esteitä jo syksyllä, mutta en ole halunnut ottaa riskejä ennen kantapääni on kunnossa. Mutta olen voinut tehdä hyvät voima-, hyppy- ja liikkuvuustreenit, joten peruskunto on hyvä.
Johanna Peiposella, 24, on takanaan hulppea kausi, joka huipentui Ruotsi-ottelussa Tukholmassa 10 000 metrillä maaotteluvoittoon väkevällä soolojuoksulla ja omalla ennätysajalla 32.51,04. Maaottelussa syntyi myös oma 5000 metrin ennätys 16.08,06 ja sittemmin Peiponen voitti mainiolla juoksulla PM-maastot.
– Valinta on meille molemmille unelmien täyttymys. Nyt on päästy yksi askel eteenpäin urheilu-uralla, sanoo Peiposen valmentaja Aira Peiponen.
Peiposen mukaan Johannan hyvien juoksujen ja EM-valinnan taustalla on jalan rasitusvaivan jälkeen 4-5 vuotta sitten tehdyt muutokset harjoitteluun ja siitä alkanut systemaattinen työ.
– On pyritty siihen, että Johanna oppisi paremmin kuuntelemaan oma kehoaan.
Iloinen oli valinnastaan myös kesän ja syksyn toinen kotimainen kestävyyskomeetta Aliisa Vainio, joka valittiin Peiposen tapaan 10 000 metrille.
– Iloinen uutinen se on minulle ja antaa treenirauhaa, Vainio sanoo.