Yleisurheilun toimintaympäristöt koetaan aina tai useimmiten avoimeksi, yhdenvertaiseksi ja tasa-arvoiseksi, todetaan Suomen Urheiluliiton (SUL) yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokyselyssä. Ilmapiiri lajin parissa koetaan hieman avoimemmaksi kuin aiemmin.

Yhdenvertaisuus – ja tasa-arvokyselyn toteutti Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija FM Lotta Vuorio. Kysely kartoitti yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvon toteutumista SUL:n alaisessa toiminnassa ja se toteutettiin 13.–26. maaliskuuta ja 12.–18. huhtikuuta.

Kyselyyn vastasi 983 henkilöä. Aineisto analysoitiin tilastollisin ja laadullisin menetelmin.

Uudet harrastajat otetaan hyvin mukaan

Kyselyn vastaajat kokivat, että uudet harrastajat otetaan hyvin mukaan yleisurheilun harjoitusryhmiin ja kilpailuihin. Valtaosa vastaajista näki, että eri sukupuolilla on samanlaiset mahdollisuudet harrastaa ja kilpailla yleisurheilussa.

Syrjintää ja epätasa-arvoista kohtelua kyselyyn vastanneet eivät juuri olleet itse kokeneet. Lähes puolet vastaajista kuitenkin kertoi, että ovat joskus havainnut muihin henkilöihin kohdistuvaa syrjintää. Liki puolet johto -ja valmennushenkilöistä arvioivat, että päätöksistä keskustellaan osin avoimesti ja osin suljettujen ovien takana.

– Tutkimus osoittaa, että meillä on asiat yleisesti ottaen, mutta parannettavaakin on. Meillä pitää olla nollatoleranssi ihan kaikkeen syrjintää ja epäasialliseen käytökseen. Myös siihen, että joku pienistikään kokee tai näkee jotain mikä ei tunnu itsestä hyvältä. Se pitää pystyä kertomaan, sanoo SUL:n puheenjohtaja Riikka Pakarinen.

– Minulle tasa-arvo ja yhdenvertaisuus yleisurheilussa on kaiken pohja. Siihen myös sitoutamme niin seurat kuin muutkin yleisurheilutoimijat.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 

Kyselyn vastaajien mukaan yleisurheilun toimintaympäristöt ja niiden ilmapiiri koetaan hieman avoimemmaksi kuin aiemmin. Vuoden 2021 vastaavassa kyselyssä 87 prosenttia vastaajista koki ilmapiirin avoimeksi, kun tämän vuoden kyselyssä vastaajista 89 prosenttia kertoi kokevansa ilmapiirin avoimmeksi aina tai useimmiten.

Selkein muutos ilmapiirin avoimuudessa näkyi urheilijoiden keskuudessa. Se oli kuusi prosenttia parempi kuin 2021.

Myönteinen trendi kyselyyn vastanneiden näkemyksissä oli myös koskien yleisurheilun toimintaympäristöjen tasa-arvoa. Vuoden 2021 kyselyssä 85 prosenttia vastaajista kertoi olevansa tasavertaisessa asemassa muihin nähden, kun tämän vuoden kyselyssä 91 prosenttia koki toimintaympäristönsä tasa-arvoiseksi joko aina tai useimmiten.

Urheilijoista 81 prosenttia arvioi, että valmentajat ja ohjaajat ottavat kaikki urheilijat huomioon tasapuolisesti. 92 prosenttia koki, että eri sukupuolilla on samanlaiset mahdollisuudet harrastaa ja kilpailla yleisurheilussa.

Vaikeinta tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta oli vastaajien mielestä toteuttaa paraurheilussa tai soveltavan liikunnan toiminnoissa.

Syrjintä ja siihen puuttuminen

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia kertoi, ettei ollut koskaan havainnut syrjivää käytöstä muita ihmisiä kohtaan. 73 prosenttia totesi, ettei ole itse kohdannut syrjintää henkilökohtaisesti.

Vastaajaryhmistä suurin, jotka eivät olleet kohdanneet syrjivää käytöstä itseään tai muita ihmisiä kohtaan, olivat miehet. Heistä 60 prosenttia vastasi, ettei ollut kohdannut syrjivää käytöstä muita ihmisiä kohtaan ja 81 prosenttia ettei ollut kohdannut syrjintää henkilökohtaisesti.

Kun syrjintää esiintyi, 28 prosenttia kyselyyn vastaajista koki, ettei siihen puututtu mitenkään. 15 prosentissa näissä tapauksissa henkilö olisi halunnut puuttua syrjintään, mutta ei uskaltanut.

Lahjakkuus, ikä ja sukupuoli syrjinnälle altistavat tekijät

Kyselyn mukaan keskustelu syrjinnästä on parantunut ja erityisesti tietoisuus toimintatavoista silloin, kun syrjintää tapahtuu, on kasvanut merkittävästi. Tästä huolimatta edelleen selkeä osa vastaajista ei ollut tietoinen siitä, onko keskustelua syrjinnästä käyty.

Syrjinnän ja epätasa-arvoisen kohtelun osalta lahjakkuus, ikä ja sukupuoli koettiin selkeimmiksi syrjinnälle altistaviksi tekijöiksi.

Kyselyssä ei havaittu merkittäviä alueellisia eroja avoimuuden, tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden näkökulmista. Selkeämmät alueelliset erot liittyivät paraurheilun järjestämiseen sekä maahanmuuttajataustaisiin harrastajiin.

Seurojen tai SUL:n johtohenkilöinä tai työntekijöinä on harvoja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Avoimissa vastauksissa puhuttivat transihmiset ja ikään liittyvät asiat.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosäännöt, koulutusta ja viestintää

Vaikka kyselyn tulokset kertovat yleisurheilun toimintaympäristöjen avoimuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kehittyneen oikeaan suuntaan, lisätoimia tarvitaan.

Lotta Vuorio esittää kyselyn perusteella toimenpide-ehdotuksia samoin kuin SUL:n Eettinen valiokunta. SUL:n seurapalvelujohtaja Tapio Rajamäen mukaan toimenpiteitä tehdään saatujen esitysten pohjalta.

– Eettinen valiokunta ehdotti huoneentaulun omaisen tasa-arvosäännöstön laatimista ja korosti koulutuksen ja viestinnän lisäämistä sekä oman, helposti löytyvän anonyymit yhteydenottolinkin luomista, Rajamäki kertoo.

– Nämä samoja asioita, joita Vuoriokin esitti, viedään eteenpäin. Suunnitelmissa on myös seminaarissa tai webinaari, jossa näistä asioista voidaan keskustella ja kuulla asiantuntijoita.

SUL:n toimintaohjeet kaikessa syrjintään, tasa-arvoon tai epäasialliseen käytöksiin liittyvissä asioissa löytyvä yleisurheilu.fi -sivuston vastuullisuusosuudesta: https://www.yleisurheilu.fi/seurat/vastuullisuus/