Päätoimisuus, suunnitelmallisuus, selkeät tavoitteet, toiminnan hinnoittelu sekä lasten ja nuorten harjoittelun monipuolisuus ovat niitä yhteisiä tekijöitä, joilla Espoon Tapiot ja Savonlinnan Riento ovat ponnistaneet useilla seuratoiminnan mittarilla hulppein askelin eteenpäin.
Kalevan Maljan voittanut Tapiot ja Etelä-Savossa yleisurheilun ykkösseuraksi noussut Riento esittelivät menestyskonseptejaan Suomen Urheiluliiton (SUL) seurakokousta edeltäneessä seminaarissa Helsingissä.
Vuonna 2008 kahdeksan yleisurheilun SM-mitalia voittanut Tapiot on nyt yksi lajin suurseuroista. Se kokosi tänä vuonna liki 70 SM-mitalia ja kruunasi kautensa voitolla Kalevan Malja –kilpailussa. Seuraliigasta heltisi kolmas ja nuorisotoimintakilpailusta toinen sija. Lisenssejä on 1070.
Tapioilla on reilun puolen miljoonan euron budjetti ja kolme päätoimista työntekijää: toiminnanjohtaja, nuorisovalmennuspäällikkö ja nuorisopäällikkö sekä yksi osa-aikainen henkilö, joka koordinoi alle sm-kisaikäisten toimia.
Menestys kaivettiin omista junioreista
Nousua on ryydittänyt hyvin mietitty toiminta, jossa on hyödynnetty SUL:n Varaslähtö tulevaisuuteen ja Kärkiseurat –koulutuksia.
– Päätettiin ammattimaistaa toimintaa ja palkattiin vaiheittain henkilöstöä, kertoo seuran yleisurheilujaoston puheenjohtaja Esko Kuha.
– Tavoitteeksi laitettiin saada kaikki lajiryhmät huipputasolle, ja menestystä lähdettiin hakemaan omiin nuoriin urheilijoihin panostaen.
Käytännössä toiminta lähti käyntiin perustamalla nuorisovalmennuksen kehitysryhmä, joka alkoi tuotteistaa valmennusta ja rakentaa sen kulmakiviä. Yksi niistä oli Eeva Kantomäen palkkaaminen nuorisovalmennuspäälliköksi.
– Kun tulin seuraan, tehtäväni oli linjata seuran valmennustoimintaa, eli luoda jatkumoa niin, että seuran juniorimassoilla oli mahdollisuus kasvaa vähintään kansalliselle tasolle, Kantomäki sanoo.
– Sitten palkattiin nuorisopäällikkö, jonka tehtävänä on lasten ja nuorten harrastetoiminta, kuten Liikkarit-urheilukoulu, kesäleirit ja harrasteryhmät.
Toiminta laajeni eri kentille Espoossa
Tapioissa on tällä haavaa 15 valmennusryhmää, joissa on yhteensä 215 urheilija, kun niitä vuonna 2008 oli noin sata. Lisäksi seurassa on 25 henkilökohtaisen valmentajan johdolla tai itsenäisesti harjoittelevaa urheilijaa.
– SM-kisaikäisiä ja kilpailevia urheilijoita Tapioilla on 152 ja aktiivisia valmentajia 38. Tuo luku oli vuonna 2008 reilu tusina. Nuorisopäällikön johdolla harjoituksia on viety myös useille eri kentille pitkin Espoota, Kantomäki kertoo.
Tapioiden kotikenttä talvella on Otahallissa ja kesällä Leppävaarassa.
– Me suosimme ryhmäharjoittelua, mutta sen sisällä tarjotaan yksilöllistä valmennusta, joka vaatii valmentajilta ammattitaitoa ja yhteistyötä, Kantomäki sanoo.
Harjoitusmaksut seura on porrastanut ryhmästä riippuen niin, että ne ovat 15-79 euron luokkaa kuukaudessa. Niissä on käytetty innovaatiota esimerkiksi niin, että yli 20-vuotiaan maksuja on laskettu. Sillä on haluttu tulla vastaan koulusta opiskelemaan siirtyviä urheilijoita.
Mielikuvitusta on käytetty myös Kalevan Malja –ikäisten urheilijoiden bonusjärjestelmässä. Bonuksia saa A-luokan tuloksesta, SM-kisamenestyksestä ja 900 pistettä Kansainvälisen yleisurheiluliiton taulukossa tuova tulos poikii urheilijalle 10 euroa per ylimenevä piste.
– Nuo pistetaulukon tulokset vaihtelevat lajista toiseen. Tällä on pyritty siihen, että lajit olisivat tasapuolisessa asemassa, Kuha sanoo.
Vanhemmat toimitsijoiksi
Valmennustoiminnan ohella Tapiot järjestää kilpailuja seurakisoista kansainvälisiin mittelöihin. Monille seuroille tuttuun toimitsijapulaan on saatu apua sitouttamalla seurassa urheilevien lasten vanhemman kauden aikana vähintään neljään toimitsijatehtävään.
– Lisäksi seuran tukemat urheilijat sitoutetaan vähintään kakkostason tuomarikoulutukseen ja toimimaan toimitsijatehtävissä mahdollisuuksien mukaan, Esko Kuha sanoo.
Eikä tämä vielä riitä. Panostamalla lisää ammattivalmennukseen, markkinointiin ja yritysyhteistyöhön seura aikoo ottaa vielä yhden loikan.
– Tavoite on olla Suomen paras yleisurheiluseura 2022, Kuha ja Kantomäki linjaavat.
Savolinnan Riennon menestyskonsepti esitellään myöhemmin erillisessä jutussa.