Iso osa suomalaisesta urheilumenestyksestä tulee nyt ja jatkossa yksilölajeista ja pienistä lajeista. Valtion tulee osallistua nykyistä paremmin yksilölajien ja pienten lajien huippu-urheilun tukemiseen, eikä vähiten rahapeliuudistuksen vuoksi.
Rahapeliuudistuksella valtio on antanut lapasyötön isoille palloilulajeille. Ne saavat lähivuosina, viimeistään vuodesta 2027 alkaen, kymmeniä miljoonia euroja lisää rahaa. Samalla liikuntaa ja huippu-urheilua uhkaavat isot valtionavustusten leikkaukset. Tämä osuu kovimmin pieniin ja keskisuuriin lajeihin sekä yksilöurheilulajeihin.
Olympiakomitea tarvitsee nyt johtajaa ja johtoa taistelemaan siitä, että valtion tuet ja muu rahoitus järjestetään reilusti myös yksilö- ja pienet lajit huomioiden.
Isot joukkuelajit eivät huippu-urheilussa ole Olympiakomiteasta riippuvaisia. Monille muille lajeille Olympiakomitean tehostamistuet ja asiantuntemus ovat kuitenkin elintärkeitä.
Olympiakomiteasta ei saa tulla ainoastaan suurten palloilulajien edunvalvoja ja rahoittaja, jota nyt Petteri Kilpisen kautta selkeästi haetaan.
Moniarvoisessa huippu-urheilussa tulee resursoida terävintä huippua
Ylen toimittaja Jouko Vuolle totesi artikkelissaan hiljattain, että olympialaisten palloilulajeissa Suomi on eurooppalaisessa vertailussa 20. sijan huonommalla puolella, ei kärkipäässä kuten on väitetty. Kun huomioidaan salibandy, nousemme sijalle 12.
Artikkeli kertoo myös, että palloilulajien saamat tuet ovat olleet melko suuria suhteessa muihin lajeihin kolmen edellisen olympiadin aikana.
Jos tulen valituksi Olympiakomitean puheenjohtajaksi, aion taistella huippu-urheilun kehittämisen ja reilun, menestystä tukevan rahoituksen puolesta, enkä hae vastakkainasettelua joukkue- ja yksilölajien välille.
Moniarvoisessa huippu-urheilussa tulee resursoida terävintä huippua, massalajeja, valmennuksen kehittämistä ja laajaa lajikirjoa.
Liikunnan edistäminen kuuluu valtiolle, kunnille, kouluille, kodille ja urheiluseuroille kuitenkin niin, että Olympiakomitea on valtakunnallisena vaikuttajana sitä edistämässä.
Olympiakomiteassa kaivataan voittamisen ymmärrystä
Suomalaisen huippu-urheilumenestyksen tehostaminen vaatii vahvaa huippu-urheilun osaamista ja sen johtamisen autonomiaa. Kun näin ei nyt ole, se vaikuttaa niin urheilijoiden kuin urheilun parissa toimivien työntekoon ja sen ilmapiiriin.
Olen todennut, että voittamista voi ymmärtää vain, jos on itse voittanut, valmentanut voittajia tai ollut voittamisen ytimessä eri rooleissa. Sitä ymmärrystä Olympiakomiteassa nyt kaivataan ja kykyä tehdä yhteistyötä kaikkien kanssa huippu-urheilun, kaikenlaisen kilpa – ja lasten urheilun sekä liikunnan edistämiseksi.
Pelkona paluu yksinvaltiaiden jakoaikaan tehostamistuissa
Olympiakomitea on lähes sadan urheilulajin kokonaisuus. Syksyn aikana olen keskustellut lähes jokaisen lajin johdon kanssa. Lajit pelkäävät ministeriön hätäilevän tulipalokiireellä peruuttamattomia siirtoja, joissa lajeille elintärkeiden tehostamistukien jaossa ollaan palaamassa yksinvaltiaiden jakoaikaan. Isoin pelko on kuitenkin se, että isoimmat palloilulajit ovat rakentaneet kabineteissa juntan tähän operaatioon. On todella huono asia, että osa mediasta ei käsittele kokonaisuutta reilusti.
Sanomien mediat ovat palloilulajien asialla. Väite että 20-30 liittoa ratkaisee äänestyksen on virheellinen. Ääniä annetaan yli 140. En voi katsoa arvostaen tällaista asenteellista journalismia, riippumatta siitä, tulenko valituksi tehtävään.
Suuret palloilulajit yrittävät ottaa Olympiakomitean omakseen, vaikka pärjäisivät hyvin ilman Olympiakomitean tukia. Minä en tätä hyväksy. Yksilöurheilu ja pienet liitot tulee huomioida Olympiakomiteassa. Yli 70 prosenttia kansasta haluaa suomalaisten menestyvän urheilussa. Minä toivon sitä palloilulajeilta ja yksilöurheilulta.
Tulen tekemään työtä huippu-urheilun edistämiseksi aina.
Tapio Korjus