Vierumäen urheiluopiston pitkäaikainen rehtori, urheilujohtaja Tapani Ilkka kuoli Heinolassa 80-vuotiaana sairauskohtaukseen 20. marraskuuta 2021. Hän oli syntynyt Jämsänkoskella 8.8.1941.
Valmistuttuaan liikunnanopettajaksi Jyväskylän yliopistosta 1966 Tapani Ilkka työskenteli Suomen urheiluopiston opettajana 1967-71, Suomen urheiluliiton koulutuspäällikkönä 1971-74, Los Pacosin lomakylän toiminnanjohtajana Espanjan Fuengirolassa 1974-76 sekä Suomen urheiluopiston rehtorina 1976-2006.
Ilkan keskeisimpiä luottamustoimia olivat Suomen urheiluliiton puheenjohtajuus 1983-90, olympiakomitean puheenjohtajuus 1989-2004, yleisurheilun EM-kisojen 1994 järjestelytoimikunnan puheenjohtajuus, olympiakomitean hallituksen jäsenyys 1985-2004 ja SVUL:n hallituksen jäsenyys 1983-94.
Ilkan kansainvälisen vaikuttamisensa foorumeista keskeisin oli toimiminen Kansainvälisen opiskelijaurheiluliiton FISU:n teknisenä delegaattina neljässätoista kesälajien universiadien yleisurheilun kilpailutapahtumassa 1993-2019.
Koulutus- ja valmennusjärjestelmien kehittäjä
Kalevan kisojen palkintokorokkeelle ja kolme kertaa maaotteluedustukseen yltäneen ratakierroksen aiturin urheilu-ura, ammattikoulutus, loistelias valmentajaura sekä Suomen Urheiluliiton uudistaminen liiton koulutuspäällikkönä antoivat hänelle vahvan pohjan ponnistaa yhdeksi suomalaisen urheilun keskeisimmistä vaikuttajista. Henkilökohtaisen valmennustyönsä huippuhetken Tapani Ilkka koki todistaessaan valmennettavansa Riitta Salinin Euroopan mestaruutta Roomassa 4.9.1974 ajalla 50,14, joka on Suomen ennätys tänäkin päivänä.
Tapani Ilkalla oli kyky peilata Suomen kilpa- ja huippu-urheilun tarpeita yhteiskunnan muutoksiin ja tulevaisuuden tarpeisiin. Hän teki päätöksiä tarvittaessa nopeasti ja oli tehokas niiden toimeenpanemisessa. Vierumäkeä Ilkka kehitti väkevästi oppilaitoksena sekä valmennus- ja vapaa-ajankeskuksena. Hänen puheenjohtajakausillaan niin Suomen Urheiluliitossa kuin Olympiakomiteassa järjestöjen koulutus- ja valmennusjärjestelmiä kehitettiin merkittävästi.
Tapani Ilkan näkemykset ja kehittämistoimet perustuivat aina suomalaisen urheiluliikkeen koko ketjun optimoimiseen. Urheiluseuroille, lajiliitoille ja keskusjärjestöille hän näki kaikille keskeiset tehtävät paitsi kilpa- ja huippu-urheilun organisoijina ja toimeenpanijoina myös päättäjinä. Ilkan neljä olympiadia kestäneen olympiakomitean puheenjohtajuuden aikana suomalaisurheilijat saavuttivat yhteensä 47 olympiamitalia. Suomen Urheiluliitossa työskennellessään hän edisti lisäksi harrasteliikuntaa ja 1970-luvun menestyneiden kestävyysjuoksijoiden synnyttämän juoksubuumin tuotteistamista.
Homén: Urheilu oli Ilkalle kutsumus, Kummola: Ilkka visioi modernin Vierumäen
Tapani Ilkan ystävistä ja aikalaisvaikuttajista muun muassa Suomen urheiluliiton, olympiakomitean ja Euroopan yleisurheiluliiton puheenjohtajana toiminut Carl-Olaf Homén kiteyttää ”urheilun olleen Tapanille enemmän kuin harrastus tai ammatti, se oli kutsumus”.
Muun muassa Olympiakomitean ja Vierumäen urheiluopiston hallintojohdossa Ilkan kanssa pitkäaikaisesti yhteistyötä tehnyt Kalervo Kummola kertoo Ilkan urheilujohtajuuden olevan laajalti tunnettua. Kummola muistuttaa ystävänsä varsinaisen elämäntyön sitoutuvan pääosin Vierumäkeen.
– Vierumäen golfkentät, mökkikylät, jäähallit ja areenat, kaikki se, mitä Vierumäki tänään on, perustuu paljolti Tapsan visioihin, vahvaan tahtoon ja toimeenpanokykyyn. Tässäkin suhteessa nuoren Ilkan parivuotinen työkeikka Espanjan Los Pacosin lomakylän ja harjoittelukeskuksen kehittäjänä oli hänen työuraansa upeasti avartava, Kummola kiteyttää.
Nieminen: Ilkka oli hyvä silmä tunnistaa vastuunkantajia
Lukuisista yhteyksistä Tapani Ilkan kanssa ystävystynyt Veikkauksen ex-toimitusjohtaja ja Olympiakomitean entinen puheenjohtaja Risto Nieminen näkee Ilkalla olleen poikkeuksellinen kyky koota ihmisiä yhteen ja innostaa heitä, mikä on tämänkin päivän johtamisoppien ydintä.
– Hänellä oli hyvä silmä tunnistaa ihmisistä vastuunkantajia ja rekrytoida heitä, mikä antoi Tapsalle itselleen liikkumatilaa lukuisiin koti- ja ulkomaisiin luottamustoimiin. Vierumäellä esimerkillä johtaminen näkyi siinäkin, kun johtaja missä tahansa opiston tiluksilla liikkuessaan noukki talteen jokaisen havaitsemansa roskan, kertoo Nieminen.
Suomen Urheiluliiton entisistä puheenjohtajista tänä päivänä sekä Kansainvälisen yleisurheiluliiton että Euroopan yleisurheiluliiton hallituksissa vaikuttava Antti Pihlakoski kertoo Tapani Ilkan olevan yhden sytyttävimmistä ja energisoivimmista koskaan tapaamistaan ihmisistä.
– Tapsan kanssa pidettyjen työpalaverien jälkeen kaikki tankit olivat enemmän kuin täynnä, muistelee Pihlakoski innoittajaansa ja omaa alkuaikaansa Urheiluliiton markkinointipäällikkönä.
Pitkä ja menestyksekäs ura toi huomionosoituksia
Tasavallan Presidentti Tarja Halonen myönsi Tapani Ilkalle Professorin nimen ja arvon 2006. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi ja Kansainvälisen olympiakomitean Olympic Solidarity-kunniakääty myönnettiin hänelle vuosina 2001 ja 2005. Elämänura-erikoispalkinnon Tapani Ilkka sai Suomen urheilugaalassa 2021. Sotilasarvoltaan hän oli reservin majuri.
Suomen Urheiluliitto ottaa osaa kunniajäsenensä läheisten, aviovaimo Maritsan (Marja-Liisa, os. Hämäläinen), kolmen lapsen ja neljän lapsenlapsen suruun. Suuri joukko Suomen urheilun ja liikunnan järjestökentän jäseniä ottaa osaa suunnannäyttäjänsä läheisten suruun sekä kunnioittaa hänen isoja kädenjälkiänsä ja valoisaa muistoa.
Teksti: Jarmo Mäkelä