Yleisurheilun TALO -hankkeen hanketyöntekijät ovat aloittaneet kahden vuoden työrupeaman. Alkuvaiheessa aikaa kuuluu työn suunnitteluun ja koulutuksiin, joka sisältää muun muassa perehtymistä monikulttuurisen seuratoiminnan erityispiirteisiin.

Hankkeella halutaan kehittää toiminta- ja yhteistyömalleja maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden osallistamiseksi ja integroimiseksi yhteiskuntaan yleisurheilun seuratoiminnan avulla. Hanke on EU:n osin rahoittama.

Espoon Tapioissa aloittanut hanketyöntekijä Anni Halko on tehnyt tutkimusta poikkihallinnollisista haasteista kaupungeissa liittyen yleisesti liikkumattomuuteen sekä maahanmuuttoon. Halko on myös työskennellyt pitkään seuratoiminnassa, joten TALO-hankkeen haasteet ovat hyvin tiedossa.

– Osataanko me hakea maahanmuuttajataustaisia mukaan toimintaan? Yleisurheilussa toimintaa on uudistettu, mutta paljon jäädään silti perinteiseen malliin, että tiedot ovat nettisivulla. Odotetaan, että joku löytää ne ja osaa tulla mukaan, Halko sanoo.

– Seuran urheilukoulu- ja kilpatoiminta voi olla vahvaa ja pyöriä vuodesta toiseen hyvin, mutta kun on vähän päätoimisia tekemässä ja valmentajat toimivat vapaaehtoisena, on tosi vaikea tehdä ihan uutta ja eri tavalla. Tämä on varmasti se perushaaste.

TALO-hankkeessa Halko näkee mahdollisuuden rakentaa uutta hyödyntäen opintoja ja kokemusta seuratyöstä.

– Tässä yhdistyvät hyvin omat kiinnostuksen kohteeni. Se, että saa olla urheilukentällä yleisurheilun parissa ja pääsee hyödyntämään osaamista omasta koulutuksesta.

Salomaa: Kiinnittyminen seuratoimintaan tärkeää

Vantaan Salamoiden hanketyöntekijä Juulia Salomaa tietää kokemuksesta, että maahanmuuttajataustaisilla on halua tulla mukaan seuratoimintaan.

– Olen tehnyt Vantaan Salamissa töitä aiemminkin. Siellä huomasin yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa tehdessä, että maahanmuuttajataustaisilla on kiinnostusta yleisurheiluun, mutta heidät pitäisi saada kiinnittymään seuratoimintaan, Salomaa näkee.

– Kun saadaan perhe mukaan johonkin seuran ryhmään, vaikka kesäkaudeksi, on tärkeää, ettei vain sanota kiitos, kun se loppuu, vaan yritetään pitää heidät seuratoiminnassa mukana.

Terveyden edistämistä ja liikuntalääketiedettä opiskellut Salomaa näkee, että Vantaa on otollista maaperää TALO-hankkeelle.

– Olen työskennellyt Vantaalla ja nähnyt potentiaalin, joka alueella on. Tässä on paljon mahdollisuuksia, ja nyt kun oli resursseja oikeaan aiheeseen, itseäni kiinnosti päästä mahdollistamaan tärkeää aihetta lasten ja nuorten parissa, Salomaa sanoo.

Davies: Tietoa voi olla, mutta se ei ole kaikille saavutettavissa

Helsingin Kisa-Veikoissa työskentelevä Essi Davies kokee, että TALO-hankkeessa hän kykenee yhdistämään opintonsa ja oman työ- ja urheilukokemuksen yleisurheilun parissa.

– Opintotausta on valtiotieteissä ja sosiologiassa ja olen itse yleisurheillut ja valmentanut tosi pitkään. Koen, että pystyn nyt yhdistämään intohimoni sekä yhdenvertaisuuden edistämiseen että yleisurheiluun lajina, Davies sanoo.

Hän näkee tiedon puutteen olevan yksi este puhuttaessa maahanmuuttajataustaisten tavoittamisesta mukaan seuratoimintaan.

– Tietoa voi olla, mutta se ei ole kaikille saavutettavissa. Maahanmuuttajataustaisille harrastustoimintaan tulo voi arkikokemuksena olla myös tosi jännittävää. Sosiaalinen asema ja tulot vaikuttavat tietysti myös, Davies listaa.

Davies näkee seura- ja harrastustoiminnalla olevan hyvät mahdollisuudet auttaa integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntan.

– On tärkeää, että maahanmuuttajataustaiset lapset pääsevät yhteiskuntaan mukaan muillakin osa-alueilla kuin vain koulumaailmassa, Davies sanoo.

Wirkkala: Pitää mennä kohderyhmän luo

Lappeenrannan Urheilu-Miesten Mimosa Wirkkala näkee, että keskeistä hankkeen onnistumisessa on saada kosketus maahanmuuttajataustaisiin lapsiin, nuoriin ja perheisiin ja tuoda heille tietoa harrastusmahdollisuuksista.

– Hankkeessa erityisen tärkeää on, että saavutetaan kohderyhmä ja lisätään tietoisuutta siitä, millaisia harrastusmahdollisuuksia on. Pitää olla tietoa seuratoiminnan erilaisista palveluista, kuten tapahtumista, kilpailuista ja valmennuksesta sekä pyrkiä saamaan yksilöt kiinnittymään niihin, Wirkkala sanoo.

Wirkkala näkee, että tiedon saaminen maahanmuuttajataustaisille vaatii jalkatyötä.

– Pitää mennä kohderyhmän luo ja houkutella heitä mukaan, Wirkkala linjaa.

Entä, miksi halusit itse hankkeeseen mukaan?

– Kyllä se varmaan on tuo urheilijan sydän, yleisurheilu lajina ja halu auttaa lapsia ja nuoria.

Mäkinen: Paavo Nurmi Marathon -juoksukoulu ensimmäisenä toimintamallina käyntiin

Turun Urheiluliitossa työskentelevä Tuukka Mäkinen sanoo, että tärkein ensiaskel TALO-hankkeessa on löytää ja tavoittaa potentiaaliset henkilöt mukaan seuratoimintaan.

–  Haasteena on, miten pystymme tarjoamaan sellaisia palveluita, jotka näitä henkilöitä kiinnostavat. Siinä tulevat esille sellaiset asiat kuin hinta ja alueellisuus, eli kuinka saavutettavia palvelut ovat, Mäkinen sanoo.

Mäkinen tietää mistä puhuu. Hän työstää parasta aikaa lukiolaisille tarjottavaa Paavo Nurmi Marathon -juoksukoulua.

– Se on hyvä käytännön esimerkki. Kyse on matalan kynnyksen juoksukoulusta, jossa on viisi yhteistä tapaamista. Mukaan tulevat saavat henkilökohtaisen harjoitusohjelman ja lukion opintopisteitä, Mäkinen kertoo.

Juoksukoulua on markkinoitu kolmeen turkulaiskouluun viimeksi Turun normaalikouluun.

TALO-hankkeeseen Mäkinen lähti innolla mukaan.

– Varmaan ne kaksi isoa asiaa minulle olivat päästä työskentelemään yleisurheilun parissa ja se, että koen TALO-hankkeen tavoitteet motivoivaksi ja yhteiskunnallisesti merkittäviksi. 

Niemistö: Matalan kynnyksen toiminta kaiken ydin

Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Katri Niemistö näkee muiden hanketyöntekijöiden tapaan, että ensimmäinen steppi on tavoittaa alueen maahanmuuttajaryhmät.

–  Se varmasti onnistuu muiden sidosryhmien kautta, kuten olemalla yhteydessä muihin maahanmuuttajataustaisten kanssa työtä tekeviin, Niemistö sanoo.

Niemistö uskoo, että yleisurheiluharrastusta voisi viedä esimerkiksi osaksi koulu- ja päiväkotipäivää.

– Tai osaksi muita tukipalveluita mitä maahanmuuttajataustaisille tarjotaan, Niemistö sanoo.

– Haasteena on onnistua tekemään toiminnasta sellaista, että he pystyvät tulemaan mukaan matalalla kynnyksellä. Se on koko hankkeen ydin.

Niemistö viimeistelee liikuntatieteiden maisteriopintoja ja on taustaltaan fysioterapeutti. TALO-hankkeeseen hän lähti innolla mukaan.

– Yhdenvertaisen liikunnan edistäminen kiinnostaa minua ja yleisurheilu on itselleni sydämen asia. Tämä hanke yhdistää hyvin ne kummatkin, Niemistö sanoo.