Suomen huippu-urheilun ykköshaasteeksi on nousemassa se, että nuorisovalmennuksen osalta valmennusjärjestelmät eivät ole riittävän laadukkaita mahdollistamaan urheilijoiden nousua yleisten sarjojen kansainväliseen kärkeen.
Hämeenlinnan Tarmon perinteikäs T-klubin valmennusseminaari, yhteistyökumppaneinaan Suomen Valmentajat ja Hämeenlinnan kaupunki, käsittelee kyseistä haastetta XV seminaarissaan lauantaina 25.9.2021.
Kysymysmerkki seminaarin työnimessä Juniorista huipulle – ja nopeasti? kertoo seminaarin tavoitteesta analysoida suomalaisen juniorivalmennuksen tilaa ja tarpeita. Ei siis yksisilmäisesti suositella siirtymää ”ikuisesta pohjien tekemisestä ensisijaisesti huipputulokset huomioon ottavaan nuorisovalmennukseen”.
Luennoitsijoina Kirsi Hämäläinen Antti Mero, Jyrki Louhi ja Jarmo Kangas
Valmennusjärjestelmien, valmentautumisen ja sen taustatekijöiden näkökulmaa asiaan seminaarissa valottaa Olympiakomitean valmentajakoulutuksen asiantuntija Kirsi Hämäläinen. Kansainvälisen tason urheilijalahjakkuuden todentamista ja sen edellyttämää harjoittamista avaa emeritusprofessori Antti Mero Jyväskylän yliopistosta.
Esimerkin maailmanluokan nuoria huippupelaajia tuottavasta suomalaislajista, jääkiekosta ja sen pelaajapolusta kertoo ex-huippupelaaja, Jääkiekkoliiton nuorisovaliokunnan puheenjohtaja Jyrki Louhi.
Toisen esimerkin nuoren huippu-urheilijan valmentautumisarjen haasteista seminaarin osanottajat saavat kuulla valmentaja Jarmo Kankaalta, joka on moukarinheittäjä Aaron Kankaan henkilökohtainen valmentaja.
Seminaarin teeman todelliset kokemusasiantuntijat, ex-huippu-urheilijat Mikaela Ingberg ja Matti Heikkinen tuovat esiin harjoittelun sisältöjen ja henkilökohtaisen urapolun valintojen näkökulmia, Ingberg voima- ja tekniikkalajista keihäänheitosta ja Heikkinen kestävyyslajista maastohiihdosta.
Mistä T-klubin seminaariteema kumpuaa?
Urheiluvalmennus on viimeisinä vuosikymmeninä kohdannut globalisaation ja digitalisaation myötä uusia haasteita. Lasten ja nuorten vapaa-ajan vietto ulkona leikkien, liikkuen ja urheillen on lähes kaikkialla maailmassa korvautunut paljolti liikunnallisesti passiivisilla aktiviteeteilla, kuten tietokone- ja konsolipelien peleillä ja sosiaalisen median alustoilla. Urheiluvalmennuksen osalta tämä on johtanut jo neljännesvuosisadan kestäneeseen ja itseään toistavaan keskusteluun, kuinka nykyisten urheilijasukupolvien valmiudet toteuttaa huipputuloksia mahdollistavaa harjoittelua ovat dramaattisesti heikentyneet.
Edellä kuvatusta huolimatta maailman parhaiden urheilijoiden suoritus- ja tulostasot nousevat huippuunsa aiempaa nuorempina. Yleisurheilun 2000-luvulla tehdyt maailmantilastot osoittavat miesurheilijoiden nousseen ennätystuloksiinsa keskimäärin 25-vuotiaina ja naisurheilijoiden vuotta varttuneempina.
Esimerkiksi tämän päivän pohjoismaalaisista tähtiyleisurheilijoista Jakob Ingebrigtsen, Karsten Warholm, Armand ”Mondo” Duplantis ja Daniel Ståhl ovat nousseet lajiensa absoluuttiselle huipulle jo juniorisarjoissa, Ingebrigtsen, Warholm ja Duplantis jo alle 20-vuotiaissa. Myös maastohiihdossa Norjan, Venäjän ja Ruotsin nykyisissä maajoukkueissa ovat monet urheilijat nousseet lajinsa kärkeen viimeistään 22-vuotiaiden sarjassa.
Yleisen sarjan kansainväliset läpimurrot harvinaistuvat
Tänä päivänä kansainvälisesti kilpailluissa urheilulajeissa menestyvimmät maat ja valmennusjärjestelmät kykenevät optimoimaan urheilijoiden kasvun ja korkeatasoisen valmennuksen nuorisovalmennusvaiheesta lähtien.
Suomessakin jääkiekosta nousee kahdenkymmenen ikävuoden kieppeillä olevia maailmanluokan pelaajia lähes liukuhihnalta. Yksilölajeissa monet suomalaisjuniorit menestyvät edelleen hyvin juniorisarjojen arvokisoissa, mutta yleisen sarjan kansainväliset läpimurrot ovat käyneet harvinaisiksi. Juniorista huipulle – ja nopeasti on siis aihe, johon on hyvä pureutua juuri nyt.
Teksti: Jarmo Mäkelä