T-klubin perinteikäs valmennusseminaari järjestetään lauantaina 23. syyskuuta Hämeenlinnan kaupungintalo Wetterissä (Wetterhoffinkatu 2). Seminaarin teemana on ”Päivitetään nuorisovalmennusta”.
T-klubin, eli Hämeenlinnan Tarmon kannatusyhdistyksen syksyiset päiväseminaarit ovat vakiinnuttaneet asemansa eri lajien valmentajien ja liikunnan parissa työskentelevien, ja siitä kiinnostuneiden jatko- ja täydennyskoulutustapahtumana. T-Klubi järjestää seminaarin jo 17. kerran.
Tämän vuoden seminaarissa Suomen Urheiluliiton nuorisovalmennuspäällikkö Aapo Räntilä alustaa aiheesta nuorisovalmennuksesta huipulle – yleisliikunnalla vai erikoistuneella lajiharjoittelulla? Kisakallion Urheiluopiston koulutuksen ja liikuntataitojen kehittämisen asiantuntija, ja pitkään voimisteluvalmentajana toiminut Pauliina Vastamäki puhuu liikuntataitojen monipuolisesta rakentamisesta.
Kirjailija Hannu Pelttari käy läpi ”Lahjakkuuden lähteillä” -kirjaansa, jossa hän analysoi kymmenen eri lajin suomalaishuipun nuorisovalmennusvaihetta. Oman uransa nuorisovalmennusvaiheesta ovat kertomassa kymmenottelun ja yhdistetyn entiset huippunimet Petri Keskitalo ja Hannu Manninen.
T-klubin ja Hämeenlinnan kaupungin yhteistyöllä käynnistynyt seminaarisarja on vuosien myötä saanut yhteistyökumppaneikseen Hämeen Sanomat, Suomen Valmentajat ja Hämeen Liikunnan ja Urheilun.
Jarmo Mäkelä: Omaehtoinen liikunta vähenee, harrastaminen seuroissa kallistuu
T-klubin teemaksi valikoitui nuorisovalmennuksen päivitys. Seminaarin puheenjohtajana toimiva liikuntaneuvos Jarmo Mäkelän mukaan perusteet siihen juontavat yhteiskunnallisesta kehityksestä.
– Perhe- ja kaveripiirissä tapahtuva lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta on vähentynyt sekä harrastaminen urheiluseuroissa kallistunut. Se on nostanut tulosten saamisen painetta nuorisovalmennuksessa paitsi kilpaurheilun myös kansanterveyden näkökulmasta. Ajatuskin siitä, että minkään lajin huippu-urheilijoiden kasvattaminen onnistuisi vain seuravalmennuksen keinoin, on epärealistinen, Mäkelä sanoo.
– Kansantalouden vaurastumisen vaikutukset koskevat koko yhteiskuntaa, myös liikuntaa ja urheilua. Rakennemuutoksista kaupungistuminen on ravistellut isosti urheiluseuralähtöistä kilpaurheilua. Elämme aikaa, jossa erityisesti harvaan asuttujen maakuntien urheiluseura-aktiivisuus vähenee ja siirtyy enenevästi kaupunkiseuduille.
– Yhtenä esimerkkinä tästä oli viime vuoden koulunuorison Move-liikuntatestit, joiden tulokset olivat kokonaisuutena huolestuttavan heikot ja osoittivat kaupunkien koululaisten olevan maaseudun kasvatteja parempikuntoisia.
Mäkelä näkee, että nykytilanne edellyttää nuorten valmentajilta lajikohtaisten taito- ja ominaisuusvaatimusten ohella kokonaisvaltaista näkemystä valmennettavien liikunta-aktiivisuudesta, sekä kykyä vaikuttaa siihen.
T-klubin seminaarin puheenvuoroissa tuodaan esille olemassa olevaa tietoa ja kokemusta nuorisovalmennuksesta, sekä haetaan erityisesti vastauksia tämän päivän liikunta- ja valmennuskäytänteisiin.
Räntilä: Nuorisovalmennuksen ja sen ohjelmoinnin perusteet
Suomen Urheiluliiton nuorisovalmennuspäällikkö Aapo Räntilä johdattaa kuulijat teemaan esittelemällä nuorisovalmennuksen nykytilannetta, ja miten seurojen sekä valmentajien tulisi reagoida muuttuneeseen urheilijamassaan. Räntilä paneutuu lisäksi nuorisovalmennuksen perusteisiin – miten harjoittelua pitää rakentaa 13 ja 19 ikävuoden välillä, jotta huipulle pääseminen on kunkin valitsemassa lajissa mahdollista.
Kisakallion Urheiluopiston koulutuksen ja liikuntataitojen kehittämisen asiantuntija, pitkään voimisteluvalmentajana toiminut Pauliina Vastamäki pureutuu puheenvuorossaan nuorisovalmennuksen kivijalkaan, monipuolisiin liikuntataitoihin sekä siihen, miten ne rakennetaan. Tänä päivänä perinteinen automaatio, monilajisuus on muisto vain, minkä vuoksi liikuntataitojen keskeiset herkkyyskaudet pitää pystyä hyödyntämään paljolti lajien sisällä.
Pelttarin analyysissä ex-huippujen nuorisovalmennusvaihe
Urheiluteemoihin erikoistunut tietokirjailija Hannu Pelttari vetää yhteen laajat tiedostot viime vuonna ilmestyneestä, nuorisovalmennusta käsitelleestä teoksestaan, Lahjakkuuden lähteillä. Teoksessa on käyty läpi kymmenen suomalaisen huippu-urheilijan urapolut, nuorisovalmennusvaihe fokuksessa.
Urheilijat ovat ikäjärjestyksessä jo 15-vuotiaana ensimmäisen nuorten Euroopan mestaruutensa saavuttanut hiihtäjä Hilkka Riihivuori (o.s. Kuntola), kaksinkertainen nuorten Euroopan mestari, sarjan EE- ja ME-juoksija Ari Paunonen, usean joukkuelajin ”ihmelapsi” Hanna Teerijoki (o.s. Heikura), jäätanssin Euroopan mestari Susanna Rahkamo, kymmenottelun nuorten maailmanmestari Petri Keskitalo, jääkiekon kahdeksankertainen arvokisamitalisti ja maailmanmestari Jere Lehtinen, nyrkkeilyn nuorten maailmanmestari Joni Turunen, 17-vuotiaana ensimmäisen nuorten maailmamestaruutensa saavuttanut yhdistetyn Hannu Manninen, 16-vuotiaana 18-vuotisen jalkapalloammattilaisen uransa käynnistänyt Teemu Tainio ja hypyn Euroopan mestaruuteen yltänyt telinevoimistelija Tomi Tuuha.
Pelttari asettaa urheilijoiden uratarinat tunnettujen lahjakkuustutkijoiden, kuten K. Anders Erickssonin ja István Balyin viitekehyksiin. Pelttarin Lahjakkuuden lähteillä -kirja on kokonaisvaltaisin tutkimus- ja kokemustiedon yhteenveto, mitä teemasta on suomen kielellä julkaistu.
Keskitalo ja Manninen käyvät läpi nuorisovalmennusvaihettaan
Juniori-ikäisinä huipputuloksiin ja -saavutuksiin yltäneet Petri Keskitalo ja Hannu Manninen käyttävät urheilijapuheenvuorot omista nuorisovalmennusvaiheistaan. He pohdiskelevat lisäksi kysymystä, muuttaisinko mitään, jos olisin nuorisovalmennettava tämän päivän toimintaympäristössä.
Raahessa varttunut Keskitalo voitti kymmenottelun nuorten maailmanmestaruuden Ateenassa 1986 pistein 7623. Viittä vuotta myöhemmin pitkän vammakierteen selättänyt Keskitalo saavutti Tokiossa MM-kilpailujen viidennen sijan sen aikaisin SE-pistein 8318. Nykyään Keskitalo toimii Suomen Olympiakomiteassa liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan yksikön johtajana.
Rovaniemen kasvatti Hannu Manninen nousi lajinsa miesten maajoukkueeseen 16-vuotiaana ja voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa 22-vuotiaana 1999. Myöhemmin Mannisen CV:hen kirjattiin muun muassa olympiavoitto, kolme muuta maailmanmestaruutta ja neljä maailmancupin voittoa.
Vielä Lahden Pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailuihin 2017 paluun tehnyt Manninen on ammatiltaan lentäjä.
Seminaariohjelma ja ilmoittautumistiedot:
T-klubin valmennusseminaari – “päivitetään nuorisovalmennusta”
Hämeenlinnan kaupungintalo Wetterissä (Wetterhoffinkatu 2) lauantaina 23.9.2023 klo 13.00-17.00
Klo 13.00 Seminaarin avaus
Klo 13.10 Nuorisovalmennuksesta huipulle – yleisliikunnalla vai erikoistuneella lajiharjoittelulla? Aapo Räntilä
Klo 13.50 Kivijalka rakentuu liikuntataidoista monipuolisesti, miten ´se rakennetaan? Pauliina Vastamäki
Klo 14.30 Kahvitauko
Klo 15.00 Nuorisovalmennuksen toteutuminen, analyysi kymmenen eri lajin suomalaishuipun nuorisovalmennuksen vaiheista Hannu Pelttari
Klo 15.40 Nopeusvoima- ja kestävyyslajin esimerkki; näin toteutin oman nuorisovalmennusvaiheeni – muuttaisinko mitään? Hannu Manninen
Klo 16.10 Nopeusvoimalajin esimerkki; näin toteutin oman nuorisovalmennusvaiheeni – muuttaisinko mitään? Petri Keskitalo
Klo 16.40-17.00 Seminaarin yhteenveto, aseminaariesiintyjät ja osanottajat
Seminaarin puheenjohtajana toimii liikuntaneuvos Jarmo Mäkelä
Ilmoittautumiset 20.9. mennessä:
www.suomenvalmentajat.fi tai olavi.vuorinen208@gmail.com
Osallistumismaksu 30 € ilmoittautumisen yhteydessä T-klubin tilille: Nordea FI46 1135 3000 3192 44 viitenumero 3900
Tiedustelut: olavi.vuorinen208@gmail.com