Rooman EM-kisojen tiistaipäivän viestien alkuerissä Suomen naiset tekivät kaksi hyvää suoritusta, vaikka finaalipaikkoja ei irronnutkaan.
4 x 400 metrin viestissä Suomi oli erässään viides ja kokonaiskilpailussa 10:s tuloksella 3.26,51. Kovempaa suomalaisjoukkue on juossut vain Rooman EM-kisoissa 1974 (3.25,7) ja Montréalin olympialaisissa 1976 (3.25,87). Seuraavaksi paras aika historiassa on 3.29,3.
4 x 100 metrin viestissä Suomi oli erässään kuudes ja kokonaiskilpailussa 10:s ajalla 43,68. Aika on paras sitten vuoden 2007 Osakan MM-kisojen ja jäi Suomen ennätyksestä vain 0,30 sekuntia.
Pitkä viesti yllätti
Pitkän viesti joukkueessa juoksivat Milja Thureson, Aino Pulkkinen, Katriina Wright ja ankkurina Mette Baas. Heidän yksityisaikansa olivat Thureson 52,60, Pulkkinen 51,74, Wright 50,88 ja Baas 51,29.
Aino Pulkkinen kiteytti joukkueensa ilmeen:
– Kaikki olivat kovassa iskussa ja vaihdot onnistuivat. Kokonaisuus oli 10/10, olisiko se ollut sitten 10+, jos olisi vielä finaaliin päästy. Ei varmaan Petrakaan (Stenman) osannut odottaa, että pystytään juoksemaan näin kova aika, Pulkkinen totesi ja viittasi joukkueensa valmentajaan.
Thureson antoi viestiin hyvän alun.
– Tiesin, että olen kovassa kunnossa ja olen halunnut tällä kaudella juosta 52-alkuisen ajan. Hienoa, että se tuli tähän viestiin. Toivon sen tulevan joskus myös henkilökohtaisella matkalla. Olen tosi iloinen, että sain annettua joukkueella minun parhaimman iskun.
– Jäi hyvät fiilikset. Yritin tulla vain mahdollisimman rennosti loppusuoralle asti. Pari kertaa piti mukauttaa omaa askelta siihen edellä juoksevaan. Ei ihan riittänyt lopussa, mutta hyvin taistelin. Ei me tällaista kokonaisaikaa osattu odottaa. Se oli aikamoinen yllätys, kun maalissa aika nähtiin, Baas kertasi omaa ankkuriosuuttaan.
Katriina Wright kilpaili viikonlopulla vielä Yhdysvaloissa yliopistojen mestaruuskisoissa, jossa hän vei viestiä Oregonin joukkueessa. Nopea vaihto Euroopan maisemiin kannatti.
– Henkisesti olin väsynyt, mutta kroppa ei ilmeisesti ollut, ja siitä olen kiitollinen. Tein parhaani, että pystyn täällä niin hyvään suoritukseen kuin mahdollista jet lagista huolimatta. Olen vielä shokissa. Juoksin kaksi päivää sitten kovempaa kuin koskaan ja tänään vielä kovempaa. En tiedä mitä sanoa.
– Olen kiitollinen että voin kilpailla Suomen joukkueessa, nyt kun olen parhaassa kunnossa yliopistokauden päätteeksi, Wright kertoi.
Pitkässä viestissä tasaisten alkuerien nopein oli Irlanti ajalla 3.24,81, ja aikavertailussa jatkoon vaadittiin vähintään Hollannin juoksema 3.25,99. Norja sijoittui Suomen edelle maan ennätyksellä 3.26,05.
Naisten pikaviestinelikko valmis ennätyksen kaatoon
Pikaviestin alkuerien nopein oli Britannia ajalla 42,25 ennen Ranskaa (42,35) ja Hollantia (42,39). Loppukilpailuun olisi vaadittu Puolan juoksema 43,15, eli Suomen ennätys.
Suomi juoksi joukkueella Petra Häggqvist, Anna Pursiainen, Anniina Kortetmaa ja Lotta Kemppinen.
Joukkueen ankkurin Kemppisen mukaan Roomassa juosseella nelikolla on edellytykset rikkoa Stuttgartin MM-kisoissa 1993 juostu SE 43,37.
– Se on vain vaihdoista kiinni. Juoksuvoima riittää, Kemppinen totesi.
Kemppisen mukaan EM-kisojen alkueräjuoksu oli vahva kokonaisuus.
– Oli tosi hyvä fiilis lähteä juoksemaan. Verkkakentällä oli hyvä henki ja otettiin kerrallaan purkkiin kaikki vaihdot. Siitä oli tosi kiva lähteä kisaan, Kemppinen totesi.
Ensi kertaa aikuisten arvokisoissa viestikapulaa kiikuttanut Häggqvist nautti kisatunnelmasta ja löi mainiolle viestille hyvät alkutahdit.
– Tuli kylmät väreet, kun tulin stadionille. Vähän piti tutustua telineisiin, mutta kapula vaihtui varmasti. Vaihdossa on ehkä vielä pientä viilausta, Häggqvist totesi.
Samoja ajatuksia oli muillakin.
– Jäi hyvä fiilikset. Tosi hyvä juoksu meiltä, Pursiainen totesi.
– Tiedettiin, että pystytään juoksemaan kovaa. Aika on sitä, mitä odotettiin, mutta vaihdoissa on vielä viilattavaa, kun päästään seuraavan kerran juoksemaan, Kortetmaa sanoi.