Pariisin olympiakisojen yleisurheilussa käytössä oleva uusi keräilyerät -karsintasysteemi kerää suomalaisilta pääosin positiivista palautetta.

Keräilyerät ovat käytössä 200, 400, 800 ja 1500 metrin juoksuissa sekä 100 ja 110 ja 400 metrin aitajuoksuissa. Urheilijat, jotka eivät yllä alkueristään jatkoon, saavat keräilyerissä uuden mahdollisuuden edetä välieriin.

Kestävyysjuoksujen lajivalmentaja Rami Virlander näkee keräilyerissä hyviä asioita.

– Jokaiselle juoksijalle tulee nyt vähintään kaksi starttia. Keräilyerä on myös sen takia hyvä, että jos alkuerissä tulee kaatumisia, urheilija voi jatkaa vielä yrittämistä uudessa kilpailussa.

– Keräilyerät antavat myös tasapuolisuutta verrattuna entiseen tapaa, jossa osa pääsi jatkoon aikojen perusteella. On tutkittu, että pitkillä matkoilla aikavertailuissa viimeisen erän juoksijat saivat suurimman hyödyn.

Keräilyerien kautta eteneminen on tietysti raskaampaa. Esimerkiksi 800 metrillä alkuerät juostaan illalla, ja keräilyerät odottavat jo seuraavana aamuna. 

Keräily- ja välierissä käytetään aikavertailua

Keräilyerien avulla on haluttu pois aikavertailun käytöstä, mutta se on edelleen käytössä jossakin muodossa suorien jatkopaikkojen rinnalla myös uudessa karsintatavassa.

Alkuerissä aikavertailua (q) toteutetaan edelleen aitajuoksuissa. Keräilyerissä aikavertailun avulla on mahdollista edetä välieriin 200, 400 ja 800 metrillä. Semifinaaleista jatko finaaleihin myös aikavertailun kautta on voimassa kaikilla muilla keräilyeriä käyttävillä matkoilla paitsi 1500 metrillä, jossa erien kuusi parasta menee suoraan finaaliin.

Keräilyeriin ei pääse, jos urheilija ottaa alkuerissä vilppilähdön (DQ), keskeyttää (DNF) tai ei starttaa lainkaan (DNS).

Oksanen: Tämä on vasta kokeilu, saa nähdä, jääkö pysyvästi

Yleisurheilun sääntöekspertti Pasi Oksanen näkee uuden karsintasysteemin mielenkiintoisena.

– Ehkä uudella karsintatavalla halutaan korostaa kilpailun merkitystä ja olla vastapainona Timanttiliigan ja muiden kisojen jänisjuoksuille, joissa tähdätään jonojuoksuissa koviin aikoihin.

Oksasen mukaan sääntöjä korjaillaan yleensä kahdella tavalla, kun jotain korjattavaa huomataan tai kun jotkin maat tekevät sääntöehdotuksia.

– Nyt tämä on kehitetty suoraan World Athleticsin toimesta. Mutta tämä on vasta kokeilu, ja saa nähdä jääkö se pysyväksi menetelmäksi.

– Pidän keräilyeriä parempana kuin viime EM-kisoissa ollutta systeemiä, jossa vain sijaluvut ratkaisivat. Nyt urheilijat saavat kilpailla hienoissa puitteissa vähintään kaksi kertaa.

Lotta Harala: Positiivinen juttu kaikille

Aituri Lotta Harala näkee keräilyerät hyvänä uudistuksena.

– Ajattelen, että se on hyvä juttu joka näkökulmasta. Esimerkiksi ennakkosuosikit, joiden oletetaan pääsevän jatkoon, saavat nyt uuden mahdollisuuden, jos alkuerissä sattuu jotakin, mikä pika-aidoissa on aina mahdollista, Harala sanoo.

– Sitten taas me, jotka taistellaan välieräpaikasta, saamme uuden mahdollisuuden yrittää, jos ei heti onnistu. Itse en ole tuosta huonoa puolta löytänyt, kun olen asiaa miettinyt. Minusta se on positiivinen juttu kaikille.

Lappalainen: Minua ei stressaa yhtään, jos keräilyeriin joutuu

Sara Lappalaista keräilyerien mukaan tulo olympiakisojen 1500 metrille ei mietitytä.

– Ainahan se sekoittaa pakkaa, kun tulee jotakin ihan uutta. Minusta vanha systeemi oli hyvä. Pitää kuitenkin ajatella innostuneesti, kun tulee uutta, Lappalainen tuumi.

– En usko, että se on huono juttu. Minä kyllä jaksan juosta, joten minua se ei stressaa yhtään, jos keräilyeriin joutuu.

1500 metrillä kolmesta alkuerästä kuusi parasta menee suoraan välieriin. Keräilyeriä on kaksi ja niistä kummastakin kolme parasta nousee välieriin.

– Saa nähdä, muuttaako se mitään, esimerkiksi, että alkuerissä lähdetään juoksemaan hiljempaa, Lappalainen miettii.

Keräilyerät ovat käytössä monessa olympialajissa. Muistorikkain tapaus suomalaisittain lienee soutaja Pertti Karppisen tie keräilyerien kautta ensimmäiseen olympiavoittoonsa Montréalissa 1976.