Suomen Urheiluliiton liittovaltuuston puheenjohtajana kymmenen vuotta toiminut Seppo Smolander täyttää 70 vuotta tänään (7.3.). Jarmo Mäkelä kyseli eläkepäiviään kotikaupungissaan Lapualla viettävältä päivänsankarilta kuulumisia ja urheiluun liittyviä ajatuksia.

Suomen Urheiluliitto onnittelee pitkäaikaista luottamusjohtajaansa.

Urheilu-urallaan korkeushypyssä kilpailut Smolander voi hyvin ja viettää aktiivista eläkeläisen elämää. Päivärutiineihin kuuluvat kuntoliikunnan ohella moninainen lukeminen, urheilun ja muun uutisoinnin seuraaminen päivälehdistä ja netistä, elämäkerrat ja dekkarit.

Puolison kanssa yhteisiä harrastuksia ovat konsertit, teatteri, italian kieli ja matkustelu. Pitkään jatkuneiden, mustansävyisten uutisvirtojen seurannan Smolander kokee aika-ajoin rasittavaksi, ja pitää tärkeänä sitä, että on muutakin tekemistä ja ajateltavaa.

– Oman urheilemisen jälkeiset selkävaivat sain hallintaan sopivalla annostelulla kuntoilua. Nykyään siihen kuuluu vähintään tunnin mittainen päivittäinen reipas kävely, kahdesta kolmeen viikoittaista kuntosalikäyntiä talviaikaan ja lisäksi hiihtoa ja pyöräilyä vuodenkierroissa. Näillä näkymin tulen alkukesästä käyneeksi Lapissa viikon patikkaretkellä 40:nnen peräkkäisen kerran, Smolander kertoo

Ikänsä urheilussa mukana ollut ja sitä seurannut Seppo kertoo olevansa koukussa urheiluun edelleen. Yleisurheilu on seurannan kohteista ykkönen, mutta ei läheskään ainut. Juuri nyt Smolander iloitsee ampumahiihtäjien yllättävästä menestymisestä. Se on osoitus kilpa- ja huippu-urheilun yhdestä ikitotuudesta: se etenee aaltoliikkeenä ja siinä kaikki on mahdollista.

– Tv:n maksukanavilta ja netistä voi valita mitä tahansa, mikä kiinnostaa. Urheilu on kuitenkin parasta paikan päällä. Urheiluperinteistään kuulu Lapua tarjoaa edelleen hienoja live-seurannan tilaisuuksia, kuten liigatasoilla pelaavien Kobrien miesten koriksen ja Virkiän naispesiksen kotiottelut, sanoo Lapuan Virkiää 1990-luvun johtanut urheilumies.

– Oman mielenkiinnon kärkijoukkoon kuuluu edelleen omakin taannoinen kakkoslaji, lentopallo. Esimerkiksi Belgian naisten liigassa, Saturnus Michelbekessä pelaavan tyttäreni Eveliinan kaikki matsit olen katsonut netistä, ja pariin kertaan olen käynyt paikan päälläkin.

Smolander: Rankingjärjestelmän uhkakuvat eivät ole toteutuneet

Viime kesä antoi parhaan mahdollisen näyteikkunaan yleisurheilun asemaan maailmassa, kun Yle tarjoili EM-kilpailut ja olympialaiset kokonaisuutena kotisohville. Smolander näkee yleisurheilun pitäneen pintansa yhtenä maailman johtavana urheilumuotona, vaikka kilpailu kiristyy alati, mikä heijastelee kansainvälisten lajijärjestöjen joskus yliampuvaakin uudistamishalukkuutta. Hän miettii, että mahtaako isompia viisastenkiviä edes olla olemassa? Laadukas kilpailujen järjestäminen ja hyvien urheilijoiden paikalle saaminen näyttävät vuosikymmenestä toiseen olevan toimiva konsepti.

– Yleisurheilu on onnistuneesti vallannut asemia kaikilta mantereilta, kasvunäkymää on silti isoissakin maissa, joista Intia tulee ensimmäisenä mieleen. Millä tahansa elämänalueella perinteisen ja uuden välille pitää löytää tasapaino, niin lajiimmekin, Smolander arvioi.

– Uusia sääntökokeiluja on tullut, ja valtaosa niistä mennyt. Urheilijarankingissa nähtiin uhkakuvia kansalliselle kilpailutoiminnalle, mutta viime vuoden Motonet GP-kisojen ja kuluvan kauden Jyväskylän ja Tampereen hallikisojen valossa näkymä on itseasiassa päinvastainen.

SUL onnistui painottaessaan strategioissaan suurseuroja

Pariisin olympialaisten jälkeinen keskustelu Suomen huippu-urheilusta koskettaa tietysti läheisesti yleisurheiluakin.  Smolanderista keskustelun sitoutuminen vain huippu-urheiluun vaikuttaa ylimitoitetulta.

Smolander näkee, että Olympiakomitean kautta tapahtuvaa rahanjakoa suuntaan tai toiseen ruuvaamalla menestymiseen ei liene juurikaan vaikutettavissa.  SUL:n huippu-urheilun nykylinjaus, ”Team Finland menestyy Euroopassa ja yksilöt maailmalla” vaikuttaa Smolanderista järkevältä. Hän korostaa, että urheilijoita tulee edelleen vain ja ainoastaan urheiluseuroista.

Smolanderista Urheiluliitto voi onnitella itseään, kun alkoi rakentaa strategioitaan jo vuosituhannen alusta suurseuroja painottaviksi. Mitalin kääntöpuoli saattaa kuitenkin piillä siinä, että pienissä ja keskisuurissakin maakuntien yleisurheiluseuroissa valot himmenevät, pahimmillaan sammuvat huolestuttavalla vauhdilla.

– Toki yhteiskunnan rakennemuutos vyöryy voimalla, jolle urheilujärjestöt eivät määräänsä enempää voi. Esimerkkinä Lapualla 2010-luvun alussa ikäluokkiin syntyneitä lapsia oli yli kaksi sataa, kun nyt niitä on koko lailla sata, Smolander sanoo.

– SUL:n jäsenseuroja taitaa olla vielä yli 500. Sitäkin kannattaa läpi järjestökentän miettiä, miten ne voitaisiin säilyttää toimivina. Nuorten saattaminen kansainväliselle huipulle on yksi lajin ikihaasteista. Erityisen lahjakkaat ovat tunnistettavissa hyvin 18-20 vuoden ikähaarukassa, jolloin heille pitäisi saada tuki, jonka turvin olisi turvallista panostaa asiaan pitkällä tähtäimellä. Ihanne olisi, että resurssi tähän tulisi kumppanuuksista ja liiton vastuulliset virkahenkilöt tekisivät sen käyttösuunnitelmat, Smolander pohtii lajin rekrytoinnista huipulle  -näkymiä.

Juhlapäiväänsä kotimaisemissa viettävä Seppo Smolander tervehtii Urheiluliiton järjestöväkeä, ja ilmaisee suuren arvostuksensa heistä jokaiselle. Puheenjohtaja-aikojensa mukaisesti hän haluaa kannustaa yleisurheiluihmisiä muistuttamalla meitä jokaista arvostamaan omaa työtään.

TEKSTI: Jarmo Mäkelä

FAKTAA: Seppo Smolander

Syntynyt Tuusniemellä 7.3.1955.

Toiminut Suomen Urheiluliiton liittovaltuuston jäsenenä 2001-2002 ja puheenjohtajana 2003-2012, mihin jaksoon ajoittuivat Helsingissä järjestetyt MM- ja EM-kilpailut.

Toiminut Lapuan Kalevan kisojen 1995 järjestelytoimikunnan puheenjohtajana.

Toiminut Lapuan Virkiän yleisurheilujaoston puheenjohtajana 1991-1995, ja koko seuran puheenjohtajana 1996-1999.

Nousi korkeushyppääjänä Kalevan kisojen palkintokorokkeelle neljästi: hopealle Oulussa 1981, sekä pronssille Helsingissä 1979, Lappeenrannassa 1980 ja Porissa 1983.

Saavutti sisäratojen SM-pronssia 1978.

Hyppäsi henkilökohtaisen ennätyksensä 218 Sotkamossa 27.6.1982.

Edusti Suomea 1978-1982 kahdeksassa maaottelussa, joista yksi kilpailtiin hallissa.

Edusti Tuusniemen Tempausta vuoteen 1978, Joensuun Katajaa 1979-1985, jonka jälkeen Heinolan Iskua 1987 ja Lapuan Virkiää 1995-1996.

Valmensi hyppääjiä 1984-2018, muun muassa Eero Bromania (216/1986), Matti Luostarista (221/1986) ja tytärtään Elina Smolanderia.

Sepon tyttäristä Elina valtasi korkeushyppääjänä Kalevan kisojen hopeamitalin viidesti vuosina 2011-2017. Suomen edustusasun hän puki ylleen N22-sarjan EM-kilpailuissa Tšekin Ostravassa 2011, EM-kilpailuissa Helsingissä 2012 ja 16 maaottelussa 2005-2017. Ennätyksensä 186 Elina hyppäsi Lahdessa 2012, sekä sivusi sitä Kuopiossa 2014 ja Jyväskylässä 2018.