Kimmo Saaristo, Raimo Vilén ja Antti Rajamäki sekä Helsingin Kisa-Veikot, Tampereen Pyrintö ja Helsingin IFK ovat miesten 100 metrin kärjessä Pentti ”Pesa” Vuorion Kalevan kisojen parhaat seurat ja urheilijat -tilastokartoituksessa. Jarmo Mäkelän artikkeli avaa Vuorion tilastoa ja lajin kotimaista historiaa.
Miesten 100 metrin juoksusta Kalevan kisojen analyysi osoittaa, että pikajuoksun lajikulttuuri on kannatellut valtakunnan parhaita yleisurheiluseuroja läpi vuosikymmenten. Analyysi kertoo myös, että parhaat urheilijat pysyvät huipputasolla kahden olympiadin verran.
HKV:n ylivoima Kalevan kisojen 100 metrillä perustuu ensisijaisesti lajin laajaan harrastukseen seurassa läpi lähes kaikkien vuosikymmenten. Vaahteralehtirintaiset pikakiitäjät ovat pääsääntöisesti seuran omia kasvatteja. Isoon pikajuoksijajoukkoon mahtuu toki myös maakunnista tulleita, esimerkkeinä Etelä-Pohjanmaalla varttuneet Kosti Rasinperä (1931, 10,9/1955, pronssia 1956) ja Antti Rajamäki (1952, kultaa 1973).
HKV:n ensimmäinen Kalevan kisojen finalisti 100 metrillä oli Pihtiputaan pappilasta maailmalle lähtenyt Lauri ”Tahko” Pihkala (1888-1981, pronssia 1909 ajalla 11,8). Raimo Vilén (1945) saalisti kymmenvuotisella Kalevan kisojen urallaan 1967-1976 komeasti kolme mestaruutta, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia.
Vilénin ja Rajamäen ohella HKV:n nykyhistorian Suomen mestareita ovat Tuomas Näsi (1979, 10,45) ennätysvuotenaan 2000 sekä Markus Pöyhönen 2002, 2003 ja 2005. Vastaavan ajanjakson mitalisteja ovat olleet Jarkko Tapola (1944, 10,4/1970), Markku Perttula (1948, 10,3/1972) ja Lasse Juusela (1972, 10,48/1994). Seuran toistaiseksi viimeisin satasen mitalisti ja finalisti löytyy yllättävänkin kaukaa, lahjakas juniori Henri Parikka (1992, 10,79) ylsi pronssille ennätysvuotenaan 2010.
Suurseuroista Tampereen Pyrinnön pikajuoksijoita on niin ikään nähty Kalevan kisojen satasen finaaleissa läpi vuosikymmenten. Myöhemmin asianajajana ja sotatuomarina toiminut olympiaurheilija Reijo Halme (1899-1941, 10,6/1924) juoksi 1920-luvulla finaalissa seitsemän kertaa; olympiakisavuotena 1924 voittajana ja kahdesti pronssimitalistina.
Suomalaisen urheilulääketieteen, erityisesti akillesjänneleikkausten pioneeri Helmer Kvist (1921-1999, 11,0/1940) saavutti Pyrinnölle pronssia vuoden 1944 Kalevan kisoissa. 1970- ja 80-luvut olivat seuran pikajuoksijoille tuottoisimmat. Satasen mitalitiloille yltivät Juhani Kotikoski (1945, 10,4/1970), Markku Perttula, Markku Juhola (1947, 10,3/1972), Jouni Myllymäki (1962, 10,51/1988) ja Matti Parviainen (1963, 10,50/1988). Toistaiseksi viimeisen kerran Pyrinnön punapaita on nähty etusuoran finaalissa vuonna 2013, jolloin Olli Rantanen (1988, 10,57/2013) oli viides.
HIFK:n huippuvuodet 1900-luvun alkupuolella
Helsingin IFK oli väkevä pikajuoksuseura 1910-, 20- ja 30-luvuilla, vuoden 1934 jälkeen HIFK:n värit nähtiin Kalevan kisojen satasen finaalissa vasta 1994. Silloin Markus Lindahl (1975, 10,55/1966) aloitti HIFK:n pikajuoksun nykyhistorian.
Vanhan vuosisadan ensimmäisten vuosikymmenten Suomen mestareita olivat moniotterlija Waldemar Wickholm (1890-1970, 11,0/1914), aitajuoksun olympiamitalisti Erik Wilén (1898-1982, 11,0/1919), aitajuoksun ME-mies Bengt Sjöstedt (1906-1981, 10,8/1931) ja Mona-Lisa Pursiaisen setä Börje Strandvall (1909-1987, 10,8/1931), joiden ansiosta HIFK oli edustettuna kaikissa olympiakisoissa Tukholmasta 1912 Berliiniin 1936.
Erik Wilén saavutti hopeamitalin Pariisin vuoden 1924 olympiakisojen 400 metrin aitajuoksussa ajalla 53,6. Kalevan kisojen satasella kyseiset urheilijat saalistivat viisi kultaa, yhden hopean ja neljä pronssia. Lisäksi nuorena espanjantautiin kuollut Valentin Bergman (1894-1919, 11,6/1919) voitti kapinavuoden 1918 Suomen mestaruuden.
HIFK:n viimeisimmät mitalit Kalevan kisojen etusuoralta ovat tuoneet Markus Lindahlin ohella Tommi Hartonen (1977, 10,21 SE/2001) ja Simo Sipilä (1983, 10,50/2006).
Oulun Pyrinnöllä pitkä menestysperinne – Kivelä ja Kaasalainen JKU:n tuoreimmat nimet
Oulun Pyrinnön pikajuoksijoiden näkyvyys ja menestys Kalevan kisojen satasella on ollut lähes katkeamatonta 1960-luvun puolivälistä lähtien. Suomen mestareita on kolme, Raimo Räty 1976 (1948, 10,64/1976), Jukka Sihvonen 1982 (1957, 10,65/1982) ja Eetu Rantala 2014 (1993, 10,30/2014).
Rädyn ja Rantalan ohella yhteensä 13 muuta mitalia Pyrinnölle ovat tuoneet Pentti Mankila (1945, 10,6/1967), Jouko Hassi (1959, 10,45/1984), Sakari Ylikörkkö (1960, 10,69/1985), Jukka Vähäkangas (1965, 10,48/1992), Pertti Purola (1963, 10,49/1994), Ville Vakkuri (1981, 10,58/2003) ja Samuel Purola (2000, 10,31/2017).
Oululaisesta nopeudesta mainittakoon naapuriseuran NMKY:n Esko Inkala (1926-2018, 10,9/1949), joka voitti Kalevan kisojen lyhimmän matkan kolmesti, peräkkäisinä vuosina 1949-1951.
Jyväskylän Kenttäurheilijoiden yhteensä kuuden Suomen mestaruuden ketjun aloitti sotavuosien jälkeen Kalevi Huttunen 1946 ja 1948 (1923-1976, 10,9/1947), sitä jatkoi Erik Gustafsson 1967 (1943, 10,68 & 10,3/1972), jonka jälkeen tuli Harri Kivelän vuoro 1995 ja 1997 (1966, 10,43/1998). Suomen nopeimman miehen tittelin vuonna 2020 valloitti Viljami Kaasalainen (1995, 10,34/2020).
Huttusen hopean 1947 ja Kivelän hopean 1996 sekä pronssin 1998 ohella Tero Ridanpää (1972, 10,47/1998) juoksi finaalissa läpi 1990-luvun ollen kolme kertaa palkintopallilla, hopealla 1992 ja 1998 sekä pronssilla 1997.
Turun Urheiluliiton satasen mestarit ovat Ilmari Helle 1926 (1900-1940, 10,8/1926), Pariisin 1938 EM-kilpailujen ratakierroksen vitonen Aarne ”Aki” Tammisto 1936, 1937 ja 1938 (1915-1978, 10,7/1934) ja Kari Louramo 2001 (1971, 10,40/2000).
Muita mitaleita ei TuUL ole tällä vuosituhannella saavuttanut, joskin Janne Hautaniemi (1973, 10,58/1995), Nghi Tran (1978, 10,40/2005), Topi Valtanen (1978, 10,50/2000), Timo Salonen (1986, 10,48/2007), Teppo Heimo (1984, 10,78/2002) ja Lauri Kirkkola (1990, 10,63/2013) ovat milleniumin jälkeen juosseet finaaleissa yhteensä yhdeksän kertaa.
Hämäläinen ainoa mestari VU:n finalistien joukosta
Maineikkaan Viipurin Urheilijoiden pistepotti Kalevan kisojen sileältä etusuoralta on muhkea, vaikka Suomen mestaruuksia seuralla on vain yksi. Sen voitti Hannu Hämäläinen (1985, 10,41/2010) Turussa 2011 kahden edellisvuoden hopeamitalinsa jälkeen.
VU:n lukuisista satasen finalisteista mitalisijoille ovat yltäneet Timo-Pertti Hatakka (1958, 10,68/1977) vuonna 1977, Kimmo Saaristo (1962, 10,56/1981) 1987, Jouni Myllymäki 1991, Markus Pöyhönen (1978, 10,23/2002) 2000 ja Hannu Ali-Huokuna (1988, 10,51/2008) 2008.
Turun Toverit menestyi 1950-luvulla, jolloin seuran supertähdet Voitto Hellsten (1932-1998, 10,6/1955) ja Pentti Rekola (1934-2012, 10,5/1959) voittivat sataseltakin viisi Suomen mestaruutta Rekolan ollessa Suomen mestari vielä 1961 ja pronssilla 1960. Nykyhistoriasta löytyy Ari Salosen (1957, 10,52/1987) Suomen mestaruus 1987, hopea 1986 sekä Harri Kivelän hopea 1989.
Karhulan Katajaisten menestys sitoutui kymmenen vuoden ajanjaksoon 1995-2005, jolloin seuran värit nähtiin finaalissa vähintäänkin yhden miehen voimin joka vuosi. Janne Haapasalo (1965, 10,42/1997) valtasi Suomen mestaruuden 1998 ja oli lisäksi vuosituhannen viimeisinä vuosina mitaleilla kolme kertaa.
Haapasalon jälkeen mitaliketjua jatkoi Stefan Koivikko (1975, 10,38/2002), joka juoksi Suomen mestaruuden 2004 ohella kaksi mitalisijaa vuosituhannen ensimmäisinä vuosina. Esa Liukkonen (1978, 10,57/2001) ei mitalisijoille yltänyt, mutta oli viitenä peräkkäisenä vuotena 2001-2005 sijoilla neljännestä kuudenteen.
Kalevan kisojen pikakiitäjien kymppikärkeen yltänyt Lauttasaaren Pyrintö keräsi pisteistään yli 90% vuosina 1959-1966 kahden urheilijan voimin. Tuon ajan Suomen nopeimpia olivat Börje Strand (1935-1977, 10,6 SE/1959) kahdella Suomen mestaruudella ja yhdellä hopealla sekä Pauli Ny (1940-2016, 10,5 SE/1962) kahdella mestaruudella ja kahdella hopealla.
Melbournen vuoden 1956 olympiakisojen pituushypyn olympiakolmonen Jorma Valkama (1928-1962, 10,8/1956) vilautti nopeuttaan vuoden 1960 finaalissa kuudennen sijan verran.
Rajamäellä viisi voittoa, Saaristo kahdeksan kertaa peräkkäin mitaleilla
Porin Tarmon kasvatti Kimmo Saaristo (1962) on Kalevan kisojen satasen menestynein urheilija. Porilaisen peräkkäisten vuosien ylittämätön mitaliputki alkoi jo juniorina, kun 18-vuotias Saaristo saavutti hopeamitalin vuonna 1980. Seuraavina vuosina tuli hopeaa ja pronssia, kunnes miehen vartuttua yleiseen sarjaan, hän voitti neljä peräkkäistä Suomen mestaruutta. Kahdeksasta peräkkäisestä mitalista viimeinen, hopeinen, tuli Viipurin Urheilijoiden paidassa 1987.
Koko aikuisuransa HKV:tä edustanut Raimo Vilén (1945) juoksi Kalevan kisojen satasen finaalissa kahdeksan kertaa. Hän voitti mestaruudet 1970-1972. Seuraavat vuodet 1973-1976 toivat kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Ennen pitkää mitaliputkeaan Vilén oli lisäksi juossut finaalissa 1969.
Heti Vilénin kultamitalien jälkeen Antti Rajamäki (1952) valtasi Suomen nopeimman miehen tittelin väkevästi. Eteläpohjalainen kiiti Kalevan kisojen etusuoralta peräti viisi Suomen mestaruutta vuosina 1973-1978. Rajamäen viimeinen Kalevan kisojen juoksu tuotti tuolloin 27-vuotiaalle juoksijalle pronssia 1979.
Komean 49 pisteen potin Kalevan kisojen sataselta kerännyt Kuopion Namikan kasvatti Sami Länsivuori (1963) juoksi finaalissa läpi 1990-luvun, yhteensä kahdeksan kertaa. Ensimmäiset neljä vuotta 1990-1993 tuottivat kaksi Suomen mestaruutta ja kaksi hopeaa. Neljällä seuraavalla kerralla Länsivuori jäi niukasti mitalien ulkopuolelle, kerran Kuopion Sisu-Veikkojen ja kerran Lappeenrannan Urheilumiesten paidassa.
1960-luvulla Jorma Ehrström (1940) teki hyvin samantyyppisen uran kuin Länsivuori 30 vuotta myöhemmin. Kahdeksasta finaalijuoksusta kaksi ensimmäistä kirjattiin urheiluseuralle Hellas Vasa. Kuusi muuta finaalia 1964-1969 Ehrström pinkoi Pietarsaaren IF Drottin väreissä. Niistä hän kokosi yhden kullan, kaksi hopeaa, yhden pronssin ja kaksi pistesijaa.
Komean Kalevan kisojen uran juoksi myös Helsingin Kisa-Tovereiden Voitto Jalava (1924). Hän oli finaalissa seitsemän kertaa peräkkäin 1942-1948. Suomen mestaruuden kajaanilaislähtöinen juoksija saavutti 1947. Sen lisäksi hän oli viisi kertaa hopealla, joista viimeisin tuli 1948 Helsingin Jyryn edustajana.
Pikajuoksusta päälaji jo lapsiurheiluvaiheessa
Urheilijan perusominaisuuksista nopeus on korostuneimmin perimään perustuva. Se ilmenee varhain ja on selvästi vähemmän harjoitettavissa, kuin voima tai kestävyys. Kalevan kisojen satasella parhaiten menestynyt kymmenikkö on 19 vuoden iässä juossut keskiarvoisesti aivan yhdentoista sekunnin pintaan ja edelleen keskiarvoisesti neljässä ja puolessa vuodessa (23,5 vuoden iässä) nostanut ennätyksensä tulokseen 10,55.
Kimmo Saaristo, Tero Ridanpää ja Antti Rajamäki noteerasivat jo 19-vuotiaina kovat tulokset 10,56, 10,68 ja 10,2, kun taas Sami Länsivuori ja Markus Pöyhönen olivat samanikäisinä vielä kaukana tulevasta tuloksin 11,20 ja 11,02.
Lapsena esille nouseva sileän juoksunopeus ohjaa pikajuoksijoita usein leimallisesti läpi uran. Tästäkin kymmenen nopean miehen otannasta Tilastopaja löytää sileiden pikajuoksumatkojen ulkopuolelta tulosnoteerauksia vain neljälle. Hannu Hämäläinen oli 17-vuotiaiden 100 metrin aitajuoksun Suomen mestari vuonna 2002 tuloksella 13,17. Hämäläisen ponnistuskyvystä ja osaamisesta kertoo pituushypyn hallitulos 722 vuodelta 2005.
Tero Ridanpää juoksi 300 metrin aitajuoksussa 16-vuotiaiden SM-kilpailuiden kuudenneksi (41,73/1988). Aikuisikäinen Markus Pöyhönen hyppäsi vuonna 2002 pituutta sentin Hämäläistä pidemmälle 723. Pikajuoksijan laaja-alaista voimantuottoa kuvastaa Antti Rajamäen kolme vuotta varsinaisen kilpailu-uran jälkeen pukattu kova kuulatulos 13,67 vuodelta 1982.
Vaikka maailman nopein mies Usain Bolt on suurikokoinen urheilija (196/88), ovat pikajuoksijat yleensä keskikokoisia. Tämän otannan kymmenikkö on keskiarvoisesti 179,9 sentin mittainen ja painaa 75,2 kiloa. Antropometristen mittojen vaihteluväli määrittyy Kimmo Saaristosta suurikokoisimpana (187/82) ja Jorma Ehrströmistä pienikokoisimpana (171/70), 178-senttiset Sami Länsivuori ja Hannu Hämäläinen vetivät kumpikin huippuvuosiensa kehonpainon 70 kiloon.
Tämän päivän pikajuoksijoista ainakin Samuel Purolalla (2000, 10,31/2017) ja häntä viisi vuotta vanhemmilla Samuli Samuelssonilla (1995, 10,28/2020) sekä Viljami Kaasalaisella (1995, 10.34/2020) on mahdollisuudet nousta tälle aatelisten listalle, tällä hetkellä heidän Kalevan kisojen pisteensä ovat 16, 34 ja 22.
TIESITKÖ, että erityisesti 1930- ja 40-lukujen Kansallisteatterin ja Suomi-Filmin tähtinäyttelijä Unto Salminen (1919-1972, 10.8/1934) oli pronssilla HKV:n edustajana Kalevan kisojen satasella 1934. Samana vuonna hänet valittiin Torinon EM-kilpailuihin, jonne kysytty näyttelijä ei työkiireidensä vuoksi kuitenkaan päässyt matkustamaan.
Urho Kekkonen oli huippukunnossa vuonna 1924. Harvinaisen lajiyhdistelmän satasen ja korkeushypyn ennätykset 11,0 ja 185 kirjattiin UKK:lle Pariisin olympiavuoden Kalevan kisoista Lahdesta. Satasella Urkki oli toinen ja voitti korkeushypyn.
Kiireinen nuorisopoliitikko Kekkonen ilmaisi aktiivisesti oikeaa urheilua olevan vain kilpaileminen, ei harjoitteleminen. Näinköhän kunnianhimostaan tunnettu tuleva presidentti intoutui harjoittelemaan juuri vuodelle 1924, jonka olympiakisoista hän kuitenkin karsiutui hiuksen hienosti. Kekkosen vauhdittoman kolmiloikan kova ennätys 9,72 on sekin saman vuoden kevättalvelta.
Teksti: Jarmo Mäkelä
Oheisissa tilastossa kunkin vuoden Kalevan kisojen mestarin seura saa yhdeksän pistettä, toiseksi sijoittunut seitsemän, kolmas kuusi pistettä jatkuen niin, että kahdeksas sija tuo vielä pisteen. Tilastot kattavat Kalevan kisat vuosilta 1907-2020.
Parhaat seurat
Miesten 100 metrin Kalevan kisojen historian 1907-2020 kymmenen parasta seuraa.
| HKV | 464 |
| TP | 269 |
| HIFK | 203 |
| OP | 176 |
| JKU | 151 |
| TuUL | 149 |
| ViipU | 137 |
| TuTo | 94 |
| KarhKa | 88 |
| LauttasPy | 83 |
Parhaat pistemiehet
Miesten 100 metrin Kalevan kisojen historian 1907-2020 kymmenen eniten seuroillensa pisteitä kerännyttä urheilijaa ennätystuloksineen ja ennätysvuosineen.
| Kimmo Saaristo (1962) | 10,56/1981, 19 v. & 10,3/83, 21 v | 63 |
| Raimo Vilen (1945) | 10,0/1972, 27 v | 61 |
| Antti Rajamäki (1952) | 10,2/1972, 20 v. | 51 |
| Sami Länsivuori (1963) | 10,48/1995, 22 v. & 10,3/96, 23 v. | 49 |
| Jorma Ehrström (1940) | 10,5/1965, 25 v. | 48 |
| Voitto Jalava (1924) | 10,8/1965, 22 v. | 47 |
| Hannu Hämäläinen (1985) | 10,41/2010, 25 v. | 47 |
| Tero Ridanpää (1972) | 10,47/1998, 26 v. | 47 |
| Markus Pöyhönen (1978) | 10,23/2002, 24 v. | 45 |
| Harri Kivelä (1966) | 10,43/1998, 22 v | 43 |
Tilastot: Pentti ”Pesa” Vuorio, pitkän linjan yleisurheilun tilastomies ja entinen Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja
Artikkelisarjan 1. osa: Miesten korkeushyppy