Viime kesän keihäskisoja hallinnut Thomas Röhler on ylpeä roolistaan perinteisen lajin suosion palauttajana Saksassa.
– Nyt ihmiset Saksassa taas muistavat vanhat ajat ja keihäänheittoa seurataan, Röhler totesi käydessään Kuortaneella keihässeminaarissa esittelemässä harjoitteluaan.
– Ennen oltiin laji muiden joukossa. Nyt meidät noteerataan ja monin paikoin laji on alkanut kasvaa paikallisella tasolla. On upeaa olla tässä keulakuvana.
Röhler, 25, heitti viime kesänä Turussa ennätyksensä 91,28 ja voitti olympiakultaa Riossa uran toiseksi pisimmälle heitolla 90,30. Se oli saksalaisten ensimmäinen miesten olympiakulta lajista sitten vuoden 1972, ja edellinen yhtenäisen Saksan miesten keihäskulta sitten vuoden 1936.
– Kotona Jenassa oli superisot vastaanottojuhlat olympialaisten jälleen. Oltiin niissä yhdessä painija Maria Selmayerin kanssa. Se oli hienoa, olen käynyt hänen kanssaan yhtä aikaa koulua, Röhler kertoo.
Saksalaisheittäjän kesän ainoa musta hetki osui Amsterdamin EM-kisoihin, jossa hän jäi kylkivamman kiusaamana viidenneksi.
– Sitä on analysoitu paljon, mitä karsinnassa tapahtui, mutta vastausta ei ole saatu. Jotenkin etummainen sahalihas kyljessä venähti rajusti ja kylkeen kertyi rajusti nestettä. Se pilasi finaalin, Röhler sanoo.
Yllätyksiä, monipuolisuutta ja harmoniaa
Nyt Röhler treenaa täyttä päätä kohti Lontoon MM-kisoihin huipentuvaa kesää. Harjoittelu etenee valmentaja Harro Schwuchowin johdolla yhtä monisäikeisenä ja ajoin yllätyksellisenä kuin mitä kaksikko vuosi sitten Tanhuvaaran seminaarissa kertoi.
Schwuchowin valmennuksen teemoja ovat kehon harmonia, luovuus, monipuolisuus sekä silmän ja käden koordinaatio, joka on koko ajan mukana. Schwuchowin mielestä valmentajan on pidettävä urheilija uteliaana, ja sen hän Röhlerin mukaan taitaa.
– Minulla on harjoituksissa aina joku haaste. Harrow voi lähettää minulle illalla videon, jonka hän on löytänyt YouTubesta ja sanoa, että koetetaan tätä. Sitten sitä, esimerkiksi liikettä, kokeillaan harjoituksissa parhaimmillaan jopa viikkoja, Röhler kertoo.
Röhlerin harjoittelu on tarkasti rytmitettyä, voimakkaan progressiivista, eikä yllätyksellisyys yksittäisissä harjoituksissa tarkoita usein kuin pientä haastetta, joka saa urheilijan joko muuttamaan fokusta tai vaikkapa totuttelemaan pieneen vastoinkäymiseen, joka saattaa kilpailussa tulla eteen.
– Harrow saattaa sanoa, että heitä 15 astetta korkeampaan kulmaan. Ei siinä mitään järkeä ole, mutta se totuttaa tekemään muutoksia. Joskus se voi olla vaikka, että heitä vasen silmä kiinni. Niinkin kilpailussa voi käydä, Röhler sanoo.
Viikonloppu on bensa-asema
Röhler harjoittele normaalisti viitenä päivänä viikossa. Yleensä kahdesti päivässä muutoin paitsi keskiviikkona. Viikonvaihteet hän lepää.
– Treenaamisessa tarvitaan paljon polttoainetta ja minulle viikonvaihde on sitten käynti bensa-asemalla, Röhler sanoo.
Henkisen ja fyysisen palautumisen merkitystä hän korostaa myös 2-3 vuosittaisella harjoitusleirillä.
– Kun Schwuchow etsii leiripaikkoja, hän katsoo, että sieltä löytyvät punttisalit ja muu tarvittava, mutta myös vaikkapa kala-apaja minulle. Eli jotakin jolla pääse irti keihäänheitosta, Röhler sanoo.
Röhlerin harjoittelussa pohjaa luodaan monipuolisella voimistelun ja crossfitin omaisella tekemisellä. Hän harjoittelee usein ryhmässä, joissa on muidenkin lajin kuten alppihiihdon harrastajia.
Harjoituskaudet on tarkasti teemoitettu ja tekemisen fokus on kirkkaana mielessä, vaikka treeneissä yllätyksiä viljelläänkin. Nopeus, rytmi ja räjähtävyys ovat keskeistä erityisesti heitto- ja voimaharjoittelussa.
Heittoharjoittelun Röhler tekee syksystä keväälle monipuolisilla ja tarkkaan jaksotetuilla pallon ja kuulanheitoilla. Keihästä harjoituksissa heitetään vastaan huhtikuusta eteenpäin.
– Minä tykkään, että urheilijalla on nälkää heittää keihästä, kun se aloitetaan, Schwuchow sanoo.
,
Kangas kiitteli kokonaisketjun hallinta
Tero Pitkämäen valmentaja Hannu Kangas seurasi mielenkiinnolla Röhlerin ja Schwuchowin luentoa ja sitä seurannutta harjoitusdemoa. Siinä Röhler syventyi esittelemään syksyn ja talven heittoharjoitteluaan, joka toteutetaan kuntopalloilla ja kuulilla
– Onhan siinä järkeä, kun mennään näin yksilölliseen tekemiseen. Tosin se mikä tässä helposti unohtuu on, että Thomasilla on pohjana erittäin kovat fyysiset ominaisuudet, 160 kilon penkkipunnerus ja reilusti yli 250 kilon puolikyykky. Nyt näitä ominaisuuksia jalostetaan räjähtävämmiksi, mutta jos pohjalla ei olisi noita voima-arvoja, mitä siinä sitten jalostaisi, Kangas muistuttaa.
Pallon ja kuulanheittäminen talvella keihäänheiton korvaajana ei Kankaan mielestä ole huono ajatus. Röhlerin tapauksessa se tosin johtuu osin siitä, että Jenassa ei ole hallia, jos voisi heittää keihästä.
– Voi olla, että pallon heittämistä lisätään Terollakin. Hänkin saa jopa parempia teknisiä suorituksia pallolla, Kangas sanoo.
– Tuossa Schwuchowin valmennusajattelussa on erityisen hyvää kokonaisketjun hallinta, eli se kuinka monipuolisesti pala palalta ja huolella urheilijaa rakennetaan, Kangas sanoo.
Schwuchowin viljelemä yllätyksellisyys ei Kangasta sytytä.
– Tuosta ärsykehommasta, jota se on, olen aika kaukana. Minulle on koko ajan takaraivossa loukkaantumisvaara. Kun urheilija tekee samoja liikkeitä, joita hän osaa, se on myös turvallista.