Thomas Röhler aikoo ensi kesänä haastaa suomalaiset ja muut keihäänheiton kärkinimet heinäkuisissa Amsterdamin EM-kisoissa ja Rio de Janeiron olympialaisissa.
Saksalaisen mukaan maan keihäänheiton valmennusjohto ei mielellään laskisi Euroopan mestaruuskisoihin niitä heittäjiä, jotka valitaan olympialaisiin.
Tanhuvaaran Urheiluopiston keihässeminaarissa vieraillut Röhler kertoo kuitenkin saaneensa luvan osallistua myös EM-kisoihin, jos läpäisee muuten valinnan joukkueeseen.
– Nämä asiat ratkotaan yksilöllisesti, Röhler sanoo siitä, että ketkä saavat kilpailla EM- ja olympiakisoissa.
Röhlerin mukaan keihäänheiton päävalmentaja Boris Henry ei pidä ajatuksesta, että parhaat keihäänheittäjät kilpailevat molemmissa kesän arvokisoissa.
– Hän pelkää loukkaantumisia, Röhler sanoo.
Ei maajoukkueleiritystä
Röhler, 24, kävi viime kesänä kiskaisemassa ennätyksensä 89,27 Kuortaneella Loiste Eliittikisoissa, ja kiilasi MM-kisoissa neljänneksi Tero Pitkämäen ja Antti Ruuskasen väliin heitettyään 87,41.
MM-kisoissa Röhler oli Andreas Hofmannin (6:s) ja Johannes Vetterin (7:s) ohella yksi kolmesta saksalaisesta, jotka mahtuivat MM-finaalissa seitsemän parhaan joukkoon.
Luulisi, että Saksassa noin tasokkaan heittäjäkaartin kesken maajoukkueen yhteisleirit olivat arkipäivää, mutta näin ei ole.
– Me olemme yhdessä hyvänä vuonna kaksi päivää, Röhler sanoo.
Hänen mukaansa syy siihen on, että he kaikki asuvat eri puolella Saksaa. Lisäksi osa kuten hän ja Vetter opiskelevat, osa on muissa töissä, kuten Hofmann, joka on poliisi samaan tapaan kuin maan kuulantyönnön kärkinimi David Storl.
– Keihäänheitto on nyt kiinnostava asia Saksassa. MM-finaalin ansiosta me olemme Storlin ja kiekonheittäjien kanssa maan seuratuimmat heittäjät, Röhler sanoo.
Harro Schwuchow korosti Tanhuvaarassa, että valmentajana hän pyrkii haastamaan Thomas Röhlerin joka päivä.
,
Röhlerin treeni muuttuu koko ajan
Valmentaja Harro Schwuchow korosti Tanhuvaarassa, että valmentajana hän pyrkii haastamaan Thomas Röhlerin joka päivä.
Miksi näin?
Schwuchowin mielestä Röhlerin tapaisen, monipuolisesti taitavan urheilijan mielenkiinto ja hyvä treenifiilis säilyy korkealla vain tekemällä pieniä muutoksia harjoitteluun riittävän usein niin yksittäisissä harjoituksissa kuin harjoittelussa laajemmin.
– Kolmen viikon jälkeen Röhler on jo oppinut uuden asian ja treeni alkaa käydä hyödyttömäksi, Schwuchow muistuttaa.
Yksittäisen harjoituksen aikana Schwuchow saattaa pyytää urheilijaansa pistämään silmät kiinni ja muuttaa sitten esimerkiksi aitahyppelyssä aitakorkeuksia, tai aitojen paikkoja.
Lajinomaisesti ja paremmalla tekniikalla
Urheilupainotteisen koulun käyneellä Röhlerillä on takana monipuolinen urheilutausta. Siihen sisältyy 18-vuotiaaksi jatkunut kolmiloikkaajan ja korkeushyppääjän ura.
Keihäänheittoon siirryttyään Röhler on kehittynyt kukonaskelin. Erityisesti kiivasta kehitys oli olkapäävaivan kiusamaan kauden 2013 jälkeen toissa kesänä. Silloin hän ponnahti 83 metristä toissa kesän 87,63:een.
Tuon harppauksen taustalla oli tekniikan muutosta ja harjoittelun lajinomaistuminen: voimanhankinnassa penkkipunnerrus jäi sivuun ja tempaus vaihtui tempausvetoon. Kyykyt ovat mukana, mutta ykköstoistoja ei testata. Ylipäätään ominaisuustestejä ei tehdä.
– Meiltä on turha kysyä mistään ylivedoista, Schwuchow vastasi kysymykseen, millä he tekevät yläkropan voimaa.
Schwuchowin mielestä keihäänheitossa ei voi erottaa ylä- ja alakropan voimaa, kun molempia tarvitaan heittämiseen.
Röhler hankkii voimaa edellä mainittujen levytankoliikkeiden lisäksi voimistelemalla, kuntopallolla ja crossfit-tyyppisillä treenillä, jolloin samassa sessiossa voi olla mm. tempausta, kuntopallon heittoa, käsillä kävelyä ja muita liikkeitä.
Ei pelkkää keihäänheittoa
Hyppytaustaansa Röhler hyödyntää tekemällä harjoituskauden keskellä hieman korkeushyppyä. Harjoitteella hän kaivaa esiin kilpailunomaisen tunteen.
– Rima saa sen syntymään, Röhler sanoo.
Schwuchow ja Röhler ovat kateellisia suomalaisille sisäheittopaikkoista. Röhler heittelee talven ennen muuta kuntopalloa ja kuulaa. Maaliskuulta keihäällä heittäminen.
– Vanhan valmentajan kanssa saattoi olla 50 heittoa aamulla ja 50 illalla, Röhler muistelee ex-valmentajansa treenejä, jotka kipeyttivät olkapään.
– Nyt meillä on 2-3 heittosessiota viikossa, mutta niissä teemana on laatu määrän sijaan. Laadulla Röhler tarkoittaa teknisesti hyviä heittoa. Tehot pysyvät pitkään melko alhaisina.
Ryhmätreeni ja sosiaalisuus miellyttävät
Jenassa isomman urheilijaryhmän kanssa harjoitteleva Röhler sanoo nauttivansa ryhmätreenin sosiaalisuudesta ja kehottaa nuoria urheilijoita varmistamaan, että elämässä on opiskelun ja harrastusten tapaista vastapainoa urheilulle, kuten hänellä itsellään.
– Tulisin hulluksi, jos minun miettisin koko ajan vain keihäänheittoa, Röhler tuumii.