Koronapandemia söi Joonas Rinteeltä mahdollisuuden tavoitella paikkaa EM-kilpailuissa viime kesänä. Pariisin EM-kilpailujen peruuntumisen hän korvasi juoksemalla päämatkojensa ennätykset uuteen uskoon. Nyt Rinne rakentaa seuraava kehitysaskelta, harppaa keskimatkojen kansainväliselle tasolle.

Pienet asiat ovat joskus isoja ilonaiheita pitkällä harjoitusleirillä. Rinne on tyytyväinen löydettyään Miika Tenhusen kanssa parin kilometrin mittaisen tasaisen tienpätkän, joka ıstuu tietynlaisiin harjoituksiin paremmin kuin Liikuntakeskus Pajulahden lähiympäristön mäkiset maisemat

– Se löytyi tuttavan kautta. Ristittiin tie heti Tenhunen-Rinne -tieksi, Rinne veistelee.

Rinne, 25, on käynnistellyt syksyn harjoittelua kepein mielin. Koronakesän kilpailut jatkoivat usean vuoden kehitysputkea ja Turun Kalevan kisoista heltisi mestaruus molemmilta keskimatkoilta. 800 metrin ennätys on nyt 1.47,87 ja 1500 metrin ennätys 3.40,38.

– Yllättävän ehjä kilpailukausi kesästä rakentui. Kilpailyja oli kevään näkymiin verrattuna yllättävän paljon. Jopa niin, että kausi tuntui aika pitkältä. Mutta tyytyväinen olen. Ennen muuta kilpailukausi kasvatti nälkää, Rinne viittaa tulevan kauden tavoitteisiin.

Kuluvan harjoituskauden linjauksiin on tehty vain tarkennuksia. Toimivaa konseptia ei ole tarvetta rukata.

– Tässä on kolme-neljä vuotta ollut ehjiä harjoituskausia. Tuntuu, että se alkaa tuottaa tulosta. Samalla tarkkuus harjoittelussa on lisääntynyt, Rinne setvii kehityksen taustaa.

– Nuorempana harjoittelun seuranta oli yhtä kuin oma fiilis, miltä tuntuu. Se on edelleen tärkeä asia, mutta enää ei voi luottaa pelkästään fiilikseen. Nyt on oikeasti mitattava, ollaanko oikealla harjoitusalueella.

Äidin ohjelmat toimivat, tupla-vk tekee tuloaan

Rinteen harjoitusohjelmien runko on hänen äitinsä ex-juoksija Minna Rinteen (o.s. Mäkelä) käsialaa. Mutta ennen kuin toteutukset lyödään lukkoon, Joonas kertoo näkemyksensä.

– Kuukausi kerrallaan edetään. Äiti antaa ohjelmat ja sitten ruvetaan yhdessä katsomaan, onko minulla niihin annettavaa. Tämä toimii hyvin, samoin kuin kommunikaatio äidin kanssa, Rinne sanoo.

– Ohjelmiin on helppo, välillä ehkä turhankin helppo, tehdä muutoksia, mutta tällä systeemillä pystyy hyvin reagoimaan eri tilanteisiin.

Kuluvalle harjoituskaudelle Rinne on ottanut askeleen niin sanotun tupla-vk:n suuntaan. Se tarkoittaa, että vauhtikestävyysharjoituksia on samana päivänä kaksi.

– Viime kaudella kokeilin sitä jo pikkuisen. Tällä harjoituskaudella niitä on ollut vähän useampia, muttei se vielä ole minulle mikään harjoittelun kulmakivi, Rinne sanoo.

– Jotkut tekevät sitä kahtena päivänä viikossa, mutta minulla on kovalla viikolla yhtenä päivänä kaksi vauhtikestävyysharjoitusta.

Tarkkuutta laktaattimittauksilla, alppimaja tulee tutuksi

Harjoitusvauhtien seuranta on Rinteen mukaan tarkennut juuri vk-harjoituksissa. Se tapahtuu laktaattimittauksilla.

– Nuorena tein paljon virheitä siinä, että juoksin vauhtikestävyysharjoituksia liian kovaa. Kun on 800 metrin mies, sitä lähtee helposti liian kovaa liikkeelle, kun alkaa vetää pidempää pätkää. Nyt tietää jo kokemuksenkin perusteella paremmin, miltä sen vauhdin pitäisi tuntua, Rinne sanoo.

Harjoituskilometrien määrää Rinne on hilannut maltilla eteenpäin. Nyt ne vaihtelevat 100-120 ja 60-80 kilometrin välillä riippuen siitä onko kova vai kevyempi viikko. Rinne etenee kahden kovan ja yhden kevyemmän viikon rytmityksellä.

– Tarkoitus on, että harjoituskilometrien määrä kasvaa vielä hiukan tälle kaudelle, Rinne sanoo.

Uutta maustetta harjoitteluun tuo myös lisääntyvä korkeanpaikan harjoittelu. Rinne arvioi, että ainakin nyt syksyn ja alkutalven aikana se koostuu alppimajajaksoista Liikuntakeskus Pajulahdessa.

– Ulkomaan leiri korkealla olisi parempi vaihtoehto. Alppimaja on vähän nihkeä, mutta tässä maailman tilanteessa en ehkä lähde kokeilemaan pitkää ulkomaan leiriä, Rinne sanoo.

– Se olisi eri asia, jos kyse olisi muutaman päivän matkasta, mutta vuoristoleiri on kuukauden reissu. Vaikka pääsisi maahan, jossa leiri on, koronatilanne voisi leirin aikana muuttua, enkä halua ottaa riskiä, että kahden viikon päästä kaikki menisi uusiksi.

Rinteen suunnitelmana on palata alppimajaan tammikuussa kolmeksi viikoksi.

– Katsotaan sitten, mikä tilanne on keväällä, Rinne viittaa koronaepidemian kehitykseen.

 

Kesän tavoitteena EM-tason ajat

Ennen kevään leirejä Rinteen toiveena on kilpailla maaliskuussa Euroopan hallimestaruuskilpailuissa Toruńissa, Puolassa. Järjestäjien tulosrajat 1500 ja 800 metrille ovat 3.45,00 ja 1.49,00.

– Tavoite on olla mukana ainakin 1500 metrillä. Se 3.45,00 oli viime talvena aika lähellä, Rinne sanoo. Viime talvena Rinne juoksi keskimatkojen halliennätyksikseen 3.45,20 ja 1.51,28.

Tokion olympiakisoista Rinne ei unelmoi.

– Tokio tuntuu aika kaukaiselta. Tulevan kauden tavoite on aikahaarukka, jonne haluaisin ennätysten putoavan. 1500 metrillä toiveeni on vähintään 3.39,50 ja mieluimmin 3.38-alkuinen tulos. 800 metrillä tavoiteaika on 1.47:n alaosia tai jopa 1.46-alkuinen tulos. Eli molemmilla matkoilla haluan alle viime kesältä peruuntuneiden Pariisin EM-kilpailujen tulosrajojen, Rinne sanoo.

Rinne viihtyy yhtä lailla 800 metrillä kuin 1500 metrillä. Harjoittelu- ja kilpailusuunnitelmissa ei ole painotettu kumpaakaan matkaa.

– Uskon, että näin myös jatketaan. Minusta ne matkat tukevat toisiaan. 800 metriä antaa hyvää nopeuspohjaa 1500 metrille, Rinne sanoo.

– Nuorempana 800 metriä oli ehkä enemmän oma matka minulle, kun en ollut juossut niin paljon 1500 metriä. Nytkin kesän ensimmäinen 1500 metriä jännitti paljon enemmän kuin kesän ensimmäinen 800 metriä. Kasilta on niin paljon enemmän rutiinia.

Entä mikä on Rinteen unelma?

– Tykkään enemmän sanasta tavoite. Unelmat ovat asioita, joita unelmoidaan. Tavoitteet ovat niitä, joita kohden tehdään töitä. Viime vuonna tavoite olisi ollut paikka EM-kilpailuissa. Nyt se on on välieräpaikka kesän 2022 Münchenin EM-kilpailuista ja ehkäpä se EM-finaali on sitten se suuri unelma.

Virlander: Yhteisleirillä syksyn treenille jämäkkä alku

Kestävyysjuoksijoilla on Liikuntakeskus Pajulahdessa menossa syksyn tehostamisleiri.

– Tänne on nyt koottu vähän isompi porukka. Osittain siksi, että koronan takia on epävarmuutta ulkomaan leireistä. Näin saadaan harjoituskaudelle jämäkkä alku, sanoo SUL:n kestävyysjuoksuvalmentaja Rami Virlander.

Meneillään oleva leiri on juoksijasta riippuen 3-4 viikon mittainen. Mukana leirityksessä ovat Topi Raitanen, Niklas Heikkilä, Ville Lampinen, Wilho Hautala, Otto Kaario, Nathalie Blomqvist, Cecilia Österblad ja Sara Kuivisto. Tovin leirillä oli myös Annemari Kiekara.

– Leirillä meillä on kaikille yhteinen runko-ohjelma. Näin kovatehoiset treenit osuvat samoille päiville, jolloin kevyempitehoista lenkkiä urheilijat pystyvät juoksemaan aika paljon yhdessä, Virlander sanoo.

Leiritys jatkuu alkutalvesta.

– Ajatuksena on, että tammikuussa järjestetään merenpinnantason ja korkeanpaikan leirit. Jos ne ovat kotimaassa, ne ovat Pajulahdessa. Ulkomaan leirien osalta seurataan miten koronatilanne kehittyy, Virlander sanoo.

Maajoukkuejuoksijoiden leiristä pääsivät Pajulahdessa tällä kertaa hyötymään myös  paikalla olleet yläkoululeiriläiset.

– Topi Raitanen antoi heille oman vauhtikestävyystreeninsä jälkeen vinkkejä, kuinka tuollainen harjoitus tehdään oikein. Wilho Hautala taas oli nuorten kanssa lenkillä ja teetti heille aitajuttuja ja lihaskuntoa. Juuri sellaista settiä mitä itsekin tekee, Virlander kertoo.

Joonas Rinne

– 25-v.

– Saarijärven Pullistus

– Valmentaja Minna Rinne

– Asuu Jyväskylässä, opiskelee tietojärjestelmätiedettä

– Työskentelee harjoittelun ohessa omassa JRinne Films -yrityksessään, jossa tarjoaa monipuolista video-, kuva- ja grafiikkaosaamista. (www.jrinnefilms.com)

– Ennätykset ulkoradoilla: 400 m 48,80, 800 m 1.47,87, 1500 m 3.40,38

– Saavutuksia: Universiadien 1500 metrin pronssimitali 2019, 1500 metrin Suomen mestari 2017-2020, 800 metrin Suomen mestari 2020.

– Kalevan kisoista yhteensä 8 mitalia ja hallimestaruuskilpailuista 10 mitalia.