Estejuoksija Topi Raitaselle ja Camilla Richardssonille puolituntinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (Kihu) juoksumatolla ei ole herkkua. Keuhkot parkuvat happea ja syke hipoo sakkauspistettä, mutta niin pitääkin. Maksimihapenottokyvyn testi kertoo kuinka happi juoksijan kropassa liikkuu.

– Aina se vähän jännittääkin. Testi on keskellä harjoitusviikkoa, eikä siihen herkistellä millään tavalla. Ideana on saada selville harjoitussykkeet, eli että tiedetään missä kynnykset menevät, Raitanen sanoo.

Testissä juostaan noin puoli tuntia kolmen minuutin pätkissä nousevalla vauhdilla. Testissä analysoidaan hengityskaasut, syke ja veren laktaattipitoisuus. Testin päätteeksi tiedetää maksimaalinen hapenottokyky sekä juoksijan kunnosta kertovat, ja harjoittelua ohjaavat aerobinen ja anaerobinen kynnys.

– Se on arvokasta dataa, mutta itse saan kropasta viimeisen irti vasta, kun on kavereita rinnalla. Tuossa matolla on pirun vaikea päästä flow-tilaan, Raitanen tunnustaa.

Raitaselle testi (katso instagramvideo) kertoi, että kaikki on reilassa EM-kesään tähtäävää harjoittelua ajatellen. Maksimihapenotto on parantunut. Myös kynnysarvot ovat hyvällä tasolla.

– Aerobinen ja anaerobinen kynnys ovat ne tärkeimmät asiat, joita talven aikana pyritään kehittämään, Raitanen sanoo.

Raitanen hakee kokemusta vuoristosta

Raitasen syksy jatkuu ainakin kahdella kilpailulla. Hän juoksee kuluvan kuun lopussa (29.10.) Liikuntakeskus Pajulahden maastojuoksukarnevaaleilla 10 kilometrin PM- ja EM-maastokatsastuksen. Sen jälkeen ohjelmassa ovat vielä maastojuoksun EM-kilpailut Slovakian Samorissa joulukuussa. 

– EM-maastoihin lähden, mutta PM-maastoihin osallistuminen on vielä auki. Todennäköisesti en sinne lähde, Raitanen sanoo Tanskassa marraskuussa käytävistä kilpailuista.

Pajulahden kilpailun jälkeen Raitasen on näillä näkymin menossa vuoristoleirille, jonka jälkeen edessä ovat EM-maastot.

– Menen korkealle ensimmäistä kertaa, joten tämä leiri on opettelua. Nyt selvitetään, mitkä ovat minun hyvät ja huonot päivät, kun tulen leiriltä merenpinnan tasolle? Pitääkö minun tulla alas viikkoa ennen kilpailua ja vai suoraan kilpailuun, Raitanen sanoo.

Liikuntakeskus Pajulahden maastokarnevaalin kilpailussa tavoite on voitto.

– Se juoksu on minulle kova harjoitus. Toivon, että pääsisin alun helpolla ja saisin sellaisen kiihtyvän juoksun. Se olisi hyvä tähän saumaan, kun todennäköisesti lähden vuoristoon pian kilpailun jälkeen. En haluaisi juosta ihan maksimikisaa ja mennä sitten väsyneenä vuoristoon, Raitanen miettii.

Richardsson: Meni yllättävän hyvin

Richardsson oli hieman yllättänyt, kuinka hyvin Kihun testi luisti (katso instrgramvideo). Tulosten mukaan juoksijan aerobinen kynnys on vahvistunut ja anaerobinen kynnys on paremmalla tasolla kuin toukokuussa. Myös juoksun taloudellisuus on edennyt oikeaan suuntaan.

– Se meni yllättävän hyvin. Kova vauhti oli yllättävän helppoa juosta, vaikka en ole syksyllä tehnyt kovia treenejä. Luulin, että testin kovimmat vauhdit olisivat liian kovia. Lähtökohdat syksyn harjoittelulle ovat hyvät, Richardsson sanoo.

Richardsson juoksee Liikuntakeskus Pajulahden maastojuoksutapahtumassa naisten 6,5 kilometrin PM- ja EM-maastokatsastuksen. 

– Se on minulle kova harjoitus. Jos juoksu kulkee hyvin, lähden PM-maastoihin, Richardsson sanoo. Maastojuoksun PM-kilpailut ovat marraskuun 11. päivä Tanskan Middlefartissa.

Tasokas maastokisa sopii syksyyn

Richardsson ja Raitanen ovat molemmat sitä mieltä, että tasokas kotimainen maastojuoksukisa sopii hyvin lokakuulle.

– Ruotsissa maastomestaruuskisat ovat syksyllä. Hyvä, että meilläkin on nyt yksi tällainen kisa ennen Pohjoismaiden mestaruuskilpailuja, Richardsson sanoo.

Raitanen on samaa mieltä. 

– Minusta suomalaiset pelkäävät kilpailemista liikaa. Kilpailut ovat myös kovia harjoituksia ja mieluimmin harjoituksen tekee kilpailussa ja porukassa. Ei kisaan tarvitse aina mennä huippukunnossa. Pitää uskaltaa myös hävitä. Se kasvattaa, Raitanen sanoo.

,