Topi Raitanen juoksi 3000 metrin alkuerässään ennakkotaktiikan mukaan ja otti ankarassa helteessä vaivattoman oloisella juoksulla suoran finaalipaikan oltuaan viides ajalla 8.33,51.
– Siinä on tiivis pakka. Pitää olla pelipaikoilla, kun mitalitaistelu alkaa, Raitanen ennakoi perjantai-illan 3000 metrin esteiden EM-finaalia tiistaisen alkueräjuoksun jälkeen.
Raitanen pysytteli joukon hännillä ensimmäisen 2.50:een sujuneen kilometrin, nousi toisella kilometrillä kärjen tuntumaan ja varmisti parilla viimeisellä kierroksella viidennen sijansa. Molemmat kaksi viimeistä kilometriä sujuivat häneltä aikaan 2.51.
– Suora jatkopaikka oli tavoite ja se vaatii tuollaista juoksua. Alussa olin porukan takana ja katsoin, mitä tapahtuu. Juoksun jälkimmäisellä puoliskolla tulin lähemmäksi keulaa ja katsoin, että viiden joukko on siinä omien silmieni edessä, Raitanen kertaili.
– Uskoin, ettei lopussa tarvitse juosta alle kahden minuutin ja 40 sekunnin kilometriä, että olen viiden joukossa. Se 5-6-7:n parhaan joukko oli lopussa aika hajallaan. Pysyin viidentenä ja katsoin, ettei kukaan tule lopussa ohi.
”Yllättävän kuuma siellä oli”
Raitaisen erän voitti Italian Ahmed Abdelwahed ajalla 8.30,92. Hän on yksi finaali mitalisuosikeista, kuten ensimmäisen alkuerän ajalla 8.30,67 voittanut Italian Osama Zoghlami.
Alkuerien vauhtia rajoitti keskipäivän ankara helle.
– Yllättävän kuuma siellä oli. Verkkakentällä oli ihan ok, mutta kentällä tuo lämpö iski varmaan silleen, että tuostakin vauhdista monet tippuivat. Oli kelien puolesta raskas kisa, Raitanen sanoi.
Omasta vireestä kevyt kilpailuvauhti ei Raitasen mukaan kertonut juuri mitään.
– Vaikea sanoa. Tuollainen lömpöstely tuntui raskaalta, kun esteiden ylittäminen kestää kauemmin, vaikka vauhti on kevyempi, Raitainen totesi.
Nyt Raitasella on edessään aktiivista palautumista ja henkien vireen viimeistelyä ennen finaalia.
– Parhaimmillaan pitäisi finaalissa olla. Lähdetään siitä, että olen siinä porukassa, joka taistelee mitaleista, Raitanen sanoo.
Kuusiniemi suoraan jatkoon
Santeri Kuusiniemi juoksi suoran välieräpaikan Münchemin EM-kisojen 110 metrin aitojen välierissä oltuaan eränsä kolmas ajalla 13,89. Elmo Lakka jäi erässään kuudenneksi ajalla 13,78 ja putosi jatkosta, kun aikavertailusta jatkoon vaadittiin 13,75.
Lakan kanssa saman kohtalon koki Ilari Manninen, joka oli erässään viides ajalla 14,08.
Kuusiniemi oli iloinen ja rahtusen yllättänyt kolmannesta sijastaan 13,46 juosseen Sveitsin Finley Gaion ja 13,63 juosseen britti David Kingin vanavedessä.
– Ei mikään puhdas juoksu, mutta taistelua. Ei muuta kuin täyttää häkää vaan, Kuusniemi hehkutti.
– Oli pakko laittaa kaasu pohjaan. Minulla on ollut tällä kaudella erittäin hyvä imuvaihe, eli kun joky menee edellä, saan rytmin haltuun. Vähän nyt aidat kolisivat, vauhti ei siihen mennyt. Aika ei nyt sinänsä ollut ihmeellınen, mutta aamujuoksu ja alkuerä. Nyt ei tarvittu enempää.
Lakka: Kausi on ollut harmillinen
Lakka oli kolmesta erästä ehkä kovimmassa, mutta katsoi, että hyvällä perusjuoksulla jatkopaikka oli otettavissa. Putoaminen välieristä oli luonnollisesti pettymys.
– Ei se maailman tähän lopu. Tämä oli vain yksi juoksu, mutta kausi on ollut harmillinen. Ei oikein tossu liikahda, Lakka aprikoi.
– Se oli suhteellisen puhdas juoksu tämän kauden muihin kisoihin verrattuna. Lähtö oli ok, ja pääsin mukaan rintamaan, mutta sitten läksin liikaa, ei nyt voi sanoa varomaan, mutta tekemään. puhdasta juoksua. Siinä ei ollut sellaista rytinää ja rempseyttä kuin parhaimmillaan.
Lakan kauden parhaiden juoksujen keskiarvo 13,5-alkuinen, mutta vaihtelua kisajuoksuissa on ollut paljon. Lakka ei osaa sanoa, missä on ongelma, kun harjoitukset ovat sujuneet hyvin.
– Minulla ei ole siihen syytä. Jos olisi, yrittäisin korjata asian, mutta en tiedä, mitä pitää korjata. Treenit kulkevat lähellä enkkatasoa, mutta on vaikea arvioida missä mättää kilpailussa.
Manninen: Puhdas ja rento veto, mutta hidas
Manninen juoksi puhtaan juoksun, jonka aika ei vastannut juoksijan tuntumaa.
– Kalevan kisoissa juoksu meni yliyrittämiseksi ja rynnimiseksi. Nyt ajattelin, että lähden vetämään rennon juoksun ja se tuntui siltä. Se oli puhdas ja rento veto, mutta hidas, Manninen kertaili.
Jalkavaivojen jälki näkyi Blomqvistin alkueräjuoksussa
Akillesvaivojen kanssa kesän mittaan kamppaillut Nathalie Blomqvist oli 1500 metrillä eränsä kärjen tuntumassa 800 metriä, mutta oli maalissa 12:s ajalla 4.14,90. Kilpailu juostiin hellelukemiin kivunneen lämpötilan ryydittämänä.
Juoksussa kärki meni 800 metriä 2.12:n vauhtia ja Blomqvist 2.13,27, mutta sen jälkeen, alkoi matka painaa.
– Se oli aika kova, mutta sellainen väliaika, jota olen tällä kaudella halunnut juosta. Se tuntui aika rennolta ja verryttelyssä oli hyvä olo, mutta sitten ei vaan löytynyt sitä viimeistä kiriä, Blomqvist sanoi.
Blomqvist on kamppaillut sydänkesän akillesvaivan kanssa, joka vaikuttanut harjoitteluun ja näkyi nyt alkuerässä.
– Nämä ongelmat ovat varmaan syöneet 1500 metrin lopun vauhtia, vaikka jaksamista on. Nyt en vaan löytänyt tuohon loppuun enempää, Blomqvist sanoi.
Blomqvistin mukaan jalka ei nyt vaivannut, ja hänen toiveissaan on jatkaa kautta.
– Haluaisin juosta vielä paremmin Ruotsi-ottelussa.
Naisten moukarin karsinnassa tiukat paikat
Naisten moukariheiton karsinta oli suomalaisille tuskallinen. Välillä näytti jo siltä, että 12 urheilijan finaali saattaa jäädä vaisusti heittäneiltä suomalaisilta haaveeksi, mutta lopulta Silja Kosonen oli kokonaiskilpailussa yhdeksäs ja Krista Tervo 11:s, joilla sijoituksilla paikat loppukilpailuun varmistuivat.
A-ryhmässä heittänyt Kosonen teki sarjan 66,62-63,86-68,25, jolla hän oli ryhmässään vasta seitsemäs.
Samassa ryhmässä heittänyt Sara Killinen tuskaili tekniikkansa kanssa ja jäi ilman tulosta.
B-ryhmässä heittäneen Tervon kaksi ensimmäistä heittoa olivat 65,76 ja 67,80 kolmannen heiton mentyä ohi sektorin. Sillä irtosi oman ryhmän kolmas sija.
MM-kisojen finalistit Kosonen ja Tervo saivat jännittää jatkoon pääsyään viimeisiin suorituksiin saakka. Huolestuttavaa on tietysti epävarmuus naisten heitoissa, mutta loppukilpailu on taas uusi koitos ja heikosti mennyt karsinta lisää parhaimmillaan vain kilpailunälkää. Finaali heitetään myöhään keskiviikkoiltana.
– Ei hyvältä tuntunut. En usko pääseväni finaaliin. Ei peli ole vielä menetetty, mutta vain viisi heittäjää saa mennä ohitseni toisessa ryhmässä, Kosonen ehti jo surkutella pettyneenä oman kilpailunsa jälkeen.
Onneksi tilanne kääntyi hänelle lopulta iloksi toisen karsintaryhmän heittoja jännittäessään.
– Ainoa positiivinen asia oli kolmas heittoni. Siinä jouduin keskeyttämään pyörähdykseni, mutta sain koottua itseni uudelleen. Se olisi mennyt pitemmällekin, mutta moukari kolahti rinkiin.
– En tiedä syytä tälle. Ongelmat ovat varmaan sekä tekniikassa että henkisellä puolella. Kun itse lähden hakemaan mitalia, niin tuleehan siitä paineita.
Sara Killiselle EM-kisojen ympyrät olivat uusi kokemus, vaikka hän onkin kiertänyt maailmaa Yhdysvaltain yliopistoympyröissä.
– Lähdin kilpailuun mahdollisimman paineettomasti. Tietysti jännitti EM-kisat, mutta minulla ei ollut sellaista tekemisen pakkoa.
Killinen oli aika tavalla ymmällään tekniikkaongelmista.
– Heitin eilen yhden parhaimmista heittotreeneistäni, ja oletin, että samanlaisia heittoja tulisi nytkin.
– Yksi heitto oli sinne päin, mutta ei niitä mitata, jos eivät pysy sektorissa. Toinen heittoni oli paras. Siinä ei ollut liikaa puristusta, mutta ajoitus oli sitten pielessä.
Krista Tervo kommentoi Ylen haastattelussa omaa kisaansa:
– En vaan saanut heittoa kulkemaan ja meni vaikeaksi.
Tervo käytti ringissä kolmea pyörähdystä, kun hän normaalisti pyörähtää neljästi.
– Minulla on ollut tuntumaa polveni kanssa, ja siitä on vaikea tehdä neljän pyörähdyksen heittoa. Mutta huomenna kaikki on kunnossa ja pidän kiinni mitalitavoitteestani. Kaikki vaan peliin!, Tervo lopetti.