Keihäänheiton olympiakarsinta katkaisee Tero Pitkämäeltä ja Ari Manniolta kolmen ja Antti Ruuskaselta viiden viikon kilpailutauon Suomen aikaa torstain vastaisena yönä.
Pitkämäki ja Mannio käyttivät viikot heittotekniikan terävöittämiseen. Ruuskanen kuntoutti ensin Amsterdamista EM-pronssin kylkiäisinä tulleet osittaiset revähdykset reiden lähentäjässä ja selkälihaksessa. Lisäharmiksi siunautui sisukas vatsatauti, joka puraisi heittäjän painosta viisi kiloa.
– Vatsapöpön takia kilpailu -ja treenisuunnitelmat menivät uusiksi. Jouduttiin menemään suunnitelmaan B. Alkujaan olisi lähdetty leirille Brasiliaan jo elokuun alussa. Nyt tultiin Rioon 10. päivä, Ruuskanen sanoo.
Ruuskanen sai valmentajansa Jarmo Hirvosen ja muiden luottomiestensä kanssa kasaan niin hyvän harjoitusjakson Suomessa kuin käytössä ollut aika ja terveys sallivat.
Amsterdamissa keihäs lensi karsinnassa 88,23 ja finaalissa 82,44. Mikä nyt on kunto?
– Vaikea sanoa. Ekalla lähdetään ylittämään karsintarajaa (83 metriä), ja muuhun tässä ei nyt voi keskittyä kuin karsintaan. Toivotaan, että raja ylittyy ja saan sen jälkeen vielä terveen paperit, heittäjä vitsaili Riossa joukkueen mediatilaisuudessa.
– Se tuo karsintaan tuo oman jännityksen, kun viimeisestä kilpailusta on noin pitkä aika. Takana on kolme hyvää heittoharjoitusta, mutta vasta karsinnassa heitän täysillä ensimmäistä kertaa sitten EM-kisojen finaalin.
Pitkä kilpailutauko ei Ruuskasta hermostusta. Tekniikka on viime vuodet ollut sen verran hyvässä rasvassa, että heitto löytyy, kun kroppa on muuten kunnossa.
– Kun tätä on 25 vuotta tehnyt, ja tulee tuollainen pidempi tauko, sen jälkeen paikat ovat hyvin auki. Ja joskus se liiallinen heittäminen vain väsyttää hermoston ja muuttaa tekniikkaa, Ruuskanen sanoo.
Pitkämäki: Potentiaalia on
Pitkämäki puristi Oulun Kalevan kisoissa Suomen mestariksi heitettyään 82,05. Sen jälkeen hän jäi kilpailutauolle ja ryhtyi valmentajansa Hannu Kankaan kanssa terävöittämään olympiakuntoa.
– Siinä kohtaa päätettiin treenata tekniikkaa. Saa nähdä oliko se oikea päätös. Sain hyvin kasaan heittämistä ja muutakin treeniä, eikä fyysinen virittely mennyt liian lähelle kisaa, Pitkämäki sanoo.
Pitkämäki kävi keväällä reiden lähentäjäoperaatiossa. Hän pääsi nopeasti yli 85 metriin kuntoon, mutta kevään takaisku oli keskeinen tekijä sittemmin tekniikan kanssa tulleiden haasteiden taustalla.
– Tekniikassa oli pieniä virheitä ja rytmityksenkin kanssa oli ongelmia. Tulonopeudet heitossa olivat kuitenkin ok, joten potentiaalia on, Pitkämäki summaa.
Pitkämäki ei arvaile missä kunnossa hän metritasolla nyt on, mutta edistystä on tapahtunut.
– Tekniikka olen koettanut saada haltuun, ja siinä on hiukan edistetty, eli tekniikka on ollut harjoituksissa vähän parempi kuin ennen Amsterdamin EM-kisoja ja Kalevan kisoja.
– Tällä hetkellä mielessä on vain karsinta. Siihen pitää asennoitua tosissaan ja heittää täysillä. Sinne ei sovi lähteä yhtään takin liepeet lepattaen.
Mannio: Oma Rion stadionin ennätys rikki
Ari Manniolle Rion olympiastadion on tuttu vuoden 2011 Kansainvälisen sotilasurheiluliiton mestaruuskisoista. Hän heitti silloin mestariksi tuloksella 82,48.
– Ensimmäinen tavoite on rikkoa oma tämän stadionin ennätys, Mannio linjaa karsintaa.
Mannio karsiutui Pitkämäen tapaan loppukilpailusta Amsterdamin EM-kisoissa. Oulun Kalevan kisoissa hän oli toinen heitettyään 81,38.
Mannion mukaan noissa kahdessa hänen edellisessä kilpailussaan heittotekniikka osoitti jo oikenemisen merkkejä. Sitä työtä on jatkettu sittemmin harjoituksissa.
– Kalevan kisoissa oli jo pikkuisen parempaa tekemistä. Viimeiset harjoitukset Kalevan kisojen jälkeen ovat menneet hyvin. Toivottavasti pystytään soittamaan näissä kisoissa samaa säveltä, Mannio sanoo.
– Tein Suomessa Kalevan kisojen jälkeen pari harjoitusta hallissa ja yhden Mondo-pinnalla ulkona ja siinä tekniikka tuntui jo tosi hyvältä.