Tero Pitkämäen keihäspronssi yhdessä keihäänheittäjä Antti Ruuskasen ja moukarinheittäjä David Söderbergin viidennen ja kuudennen sijan kanssa jättivät Pekingin MM-kisoissa urheilleen suomalaisjoukkueen yleisilmeen kirkkaaksi.

Mitalitaulukossa Suomi oli 32. ja pistetilastossa 24:s.

– Kahdesta tavoitteesta toinen saavutettiin sikäli, että meillä oli 17 urheilijan joukkue, kun kaksissa edellisissä MM-kisoissa Moskovassa ja Daegussa oli vain 10 ja 11 urheilijaa, Suomen joukkueen johtaja ja SUL:n valmennusjohtaja Jorma Kemppainen totesi.

– Toinen tavoite, eli kultamitali jäi saavuttamatta, mutta pitää olla tyytyväinen pronssiin. Ollaan kuitenkin ainoa Pohjoismaa, jolla näistä kisoista on mitali.

MM-joukkueen Kemppainen jakaa menestyksen mukaan urheilijoihin, jotka suoriutuivat yli oman tason, niihin jotka urheilivat tasollaan ja alisuoriutujiin.

 – Tällä kertaa joukko jakautui tasan kaikkien noiden kolmen ryhmän kesken. Viisi-kuusi urheilijaa ylitti tasonsa ja tähän ryhmään lasken myös Pitkämäen ja Ruuskasen. Muiden urheilijoiden kanssa pitää miettiä mitä voitaisiin tehdä paremmin.

Viimeistely ja kulunut vuosi tarkasteluun

Kemppaisen mukaan miettiminen alkaa tarkastelemalla ensin huippukunnon viimeistelyjaksoa Kalevan kisoista MM-kisoihin.

– Seuraavaksi katsotaan mitä on tehty viimeisen vuoden aikana. Siihen on varattu 1-2 kuukautta. Ei ole tavatonta, että vasta marraskuussa kirkastuu, mikä meni pieleen.

Kemppaisen mukaan MM-kisoja edeltänyt Hongkongin viimeistelyleiri oli pääosin onnistunut.

 – Muutamalta urheilijalla on tullut palautetta, että leiri oli aika pitkä. Mutta kun puhutaan maksimaalisesta viimeistelystä, se on yleensä aika pitkä rupeama.

Hongkongin leiristä Kemppainen kerää kokemukset talteen ensi vuoden Rio de Janeiron olympialaisia ajatellen. Silloinkin totutellaan useiden tuntien aikaeroon.

– Olympiakisoja edeltävään vuoteen voi tehdä kokeiluja valmistatumiseen liittyen ja urheilijat ovat niitä tehneetkin. Osalle sopeutumisjakso ennen Rio de Janeiron olympialaisia voisi varmaankin olla vähän lyhyempi kuin mitä se nyt oli.

Kärkiurheilijoiden terveys kohenee

Kemppainen näkee, että kärkiurheilijoiden terveys on pikku hiljaa parantanut, Pekingin joukkueessa ei ollut terveysongelmia. 

Kemppainen kiittelee parantuneesta terveydestä erityisesti lääkäri Timo Kuusiston ja fysioterapeuttien Jari Malisen ja Petri Kukkamäen tekemiä lihastasapaino – ja liikkuvuuskartoituksia, joilla on jo jonkin aikaa pyritty varmistamaan, että urheilijan lihaksisto ja kroppa kaikkiaan ovat kovan harjoittelun vaatimassa kunnossa.

– Oikein annosteltu valmennus on urheilijan terveyden perustekijä. Valmennuksen ja terveydenhuollon vuoropuhelu on hyvässä vauhdissa, mutta sitä on vielä jatkettava. Varsinkin infektiopuolesta meillä on vielä paljon opittavaa, Kemppainen sanoo.

Kenia kultamitalitilaston ykkönen, britit Euroopan parhaita

Pekingin MM-kisojen kansainvälisestä annista Kemppainen nosti esiin Euroopan tason hienoisen nousun.

– Moskovassa alle puolet mitaleista tuli Eurooppaan. Nyt suunta on kääntymässä. Eurooppa on edelläkävijä monissa asioissa, kuten antidoping-asioissa. Uskon, että se kääntyy meidän eduksi, Kemppainen sanoo.

Kultamitalitilaston Pekingissä voitti Kenia 16 mitalilla (7 kultaa, 6 hopeaa ja 3 pronssia). Jamaika jylläsi pikajuoksuissa ja oli kultamitalitilastossa toinen 12 mitalilla (7-2-3).

Yhdysvallat ei Pekingissä onnistunut aivan odotetusti mestaruuksien voittamisessa ja oli kultamitalitilaston kolmas 18 mitalilla (6-6-6).

Euroopan parhaan maan tittelin vei kultamitalitilastossa neljänneksi sijoittunut Britannia seitsemällä mitalilla (4-1-2). Puola oli toiseksi parhaana Euroopan maana kuudes kahdeksalla mitalilla (2-1-4). Lajin perinteiset suurvallat Saksa ja Venäjä jäivät sijoille seitsemäs ja yhdeksäs kahdeksalla (2-3-3) ja neljällä mitalilla (2-1-1).

 

,