Jos korona suo, niin tänä vuonna olympiakisat järjestetään Tokiossa. Pauli Nevala voitti miesten keihäänheiton olympiakultaa Tokiossa 57 vuotta sitten. Lue MIkko Niemisen tekemä Nevalan haastattelu olympiavuodeksi 2021.
Kuinka aloitit keihäänheiton? Missä vaiheessa totesit, että olet siinä lahjakas?
– 14-15-vuotiaana pikkupoikana ihannoin suomalaista keihäänheiton olympiavoittajaa ja muusikkoa Tapio Rautavaaraa. Pari vuotta myöhemmin vuonna 1957 innostuin harjoittelemaan, kun ymmärsin minulla olevan lahjakkuutta.
Mikä urheilussa viehättää eniten ja mistä rakentuu hyvä keihäänheittäjä?
– Tulokset ovat tärkeintä. Tulokset ratkaisevat. Hyväksi keihäänheittäjäksi tullaan periaatteella, että niin kauan kuin kehityt, pitää harjoitella ja kilpailla.
Belgradin EM-areenalla 1962 et läpäissyt karsintaa. Millainen kokemus se oli?
– Ensi kerran olin ulkomailla, eihän siinä muuta. Ympäristö oli maaseudun pojalle uusi. Ruokakin oli sellaista, jota en ollut tottunut syömään. Ehkä huoltoportaankin syytä oli vähän … Sitten vaan ajattelin, että koitetaan nyt Tokioon, jos olisin jotakin tästä Belgradin matkasta oppinut.
Kehityit paljon vuosien 1962-1964 välisenä aikana, kuinka se onnistui?
– Oppia ikä kaikki. Nyt osasin keskittyä omaan tekemiseen. Ensimmäinen arvokilpailu oli vielä outo, koska nuorena minulla ei ollut kokemusta.
Miltä tuntui, kun tulit valituksi Tokion olympialaisiin?
– Minut valittiin jo edellisenä vuonna 1963, koska ylitin Suomen olympiakomitean karsintarajan 80 metriä. Se helpotti paljon, koska alkuvuosi 1964 oli vaikea. Olin autokolarissa ja tulokset jäivät kesällä huonoiksi enkä edes osallistunut Suomen mestaruuskilpailuihin.
Miltä tuntui matkustaa Japaniin?
– Eihän Suomesta edes pääse sen kauemmaksi. Japani on aivan toisella puolella maapalloa. Oli vaikeata istua 8-9 tuntia lentokoneessa. Onneksi joukkue saapui Tokioon kaksi viikkoa ennen kilpailua. Pääsin siksi oikeaan vuorokausirytmiin. Kaksi viikkoa pelkästään verryttelin ja hioin tekniikkaa, että löysin heittorytmin.
Millaisen vaikutuksen Japani teki?
– Japani oli ihmeellinen maa. Väkeä oli valtavan paljon. Hyvä kuva minulle jäi. Siellä oli paljon vaatimattomia kulkuneuvoja ja sellaista työläisen elämää. Japanilaiset eivät olleet kiinnostuneita ylellisyydestä, vaan heille tärkeintä oli työnteko.
Millaisia olivat avajaiset ja olympiakylä?
– Olympiakylä oli oma alueensa. Ympäri Tokiota oli eri lajien urheilijoita eri paikoissa. Olihan se mahtavaa, että sai vain maata, syödä ja harjoitella. Avajaiset olivat sellainen pakollinen kuvio, josta en paljon muista.
Et ollut suosikki olympialaisissa. Mikä Japanissa osui kohdalleen? Oliko siitä apua, että ME-mies Terje Pedersen karsiutui
– Finaalista karsiutui moni muukin, kuin Pedersen. Ei se ollut ratkaisevaa. Tärkeintä oli löytää oikea rytmi. Tekniikka parani, kun löysin oman henkilökohtaisen rytmini.
Millainen kilpailu olympiafinaali oli?
– Silloin se oli yksi kilpailu muiden joukossa. Mutta sitten se muutti koko pienen kotikuntani (Teuva) elämänmuodon.
Miltä tuntui seistä palkintokorokkeella?
– Olin 24-vuotias. Silloin sitä oli vaikea ymmärtää ja vieläkin on vaikea tarkkaan sanoa. Mutta olihan se täyttymys.
Miten Suomessa reagoitiin, kun palasit kisoista?
– Äidille se oli suuri asia. Hän kertoi, ettei ikinä luullut niin hienoa päivää tulevaksi. Mutta jokainen reagoi omalla tavallaan henkilökohtaisesti.
Voittoon on palattu monet kerrat, vai?
– Alussa muuttui kaikki. Sitten meni kauan aikaa, ettei paljon puhuttu. Nyt on viime vuosina alettu taas puhua ja muistella, muutkin kuin itse urheilijat.
Oletko sittemmin käynyt Tokiossa?
– En. Teuvalaiset ovat kysyneet mukaan ja luvanneet maksaa kulut. Mutta minulle riittää yksi hyvä reissu.
Aiotko seurata Tokion olympialaisia kesällä? Kuka mahtaa voittaa keihäänheiton?
– Totta kai. YLEstä näen kotona paremmin kuin paikan päällä. Voittajaa ei etukäteen tiedä, mutta saksalaisista joku. Heillä on nykyään kolme hyvää miestä.
Pauli Nevalan kaikki kilpailut (koonnut Asko Koski):
Click: http://www.kolumbus.fi/asko.koski/athletics/Nevala.htm
(Haastattelu: Mikko Nieminen. Suomen Yleisurheiluarkisto SYUA. Kuva: Public domain Creative Commons.)