Suomen Olympiakomitea jäsenjärjestöineen ilmaisee huolensa koronarajoitusten mahdollisesta kohdentamisesta lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Olympiakomitea vaatii, että mahdollisista rajoituksista päätettäessä käytetään huolellista harkintaa, jossa pohditaan liikunnan ja urheilun rajoittamisella saavutettavia hyötyjä ja vastaavasti aiheutuvia kokonaishaittoja. Erityisesti lasten oikeus harrastustoimintaan tulee turvata viimeiseen saakka.

– Ymmärrämme epidemiatilanteen asettaman uhkan terveydenhuollon kantokyvylle. Asiantuntijoiden mukaan lasten harrastustoiminnan aiheuttamat riskit terveydenhuollon ylikuormittumiseen ovat kuitenkin vähäisiä. Sen sijaan lasten harrastustoiminnan rajoittamisella on vakavat ja kauaskantoiset seuraukset, Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori totesi seurainfossa.

Lasten ja nuorten harrastustoiminnan keskeyttämistä suositellut ministeriryhmä esitti myös koulujen jatkamista lähiopetuksessa.

– Harrastustoiminta on lapsille sosiaalisesti ja mielenterveydellisesti yhtä merkityksellistä kuin koulu, ja fyysisen terveyden kannalta vielä merkityksellisempää. Näin ollen lasten ja nuorten harrastustoiminnan sulkeminen pitäisi tapahtua vasta silloin, jos kouluissakin siirrytään etäopetukseen, Vapaavuori sanoo.

– On vaikea ymmärtää, että lapset voivat olla koulussa lähiopetuksessa, mutta eivät voi harrastaa samoissa porukoissa liikuntaa koulun jälkeen koulun tiloissa ja muissa kunnan tiloissa. Urheiluseurat ovat oppineet toimimaan terveysturvallisesti epidemian aikana, ja lasten harrastukset olisi mahdollista järjestää kuntien ja seurojen yhteistyönä, jos halua ja ymmärrystä asian tärkeydelle olisi.

Yli 20 000 lasta pudonnut pois harrastustoiminnasta 

Olympiakomitean ja lajiliittojen rekisterien mukaan korona-aika on vähentänyt merkittävästi lasten ja nuorten harrastustoimintaan osallistumista. Olympiakomitean seura- ja jäsentoimintayksikön johtaja Jaana Tulla arvioi, että kokonaisuutena yli 20 000 lasta on luopunut tai pudonnut liikuntaharrastuksestaan sulkujen ja rajoitusten aikana.

Kaikkein eniten rajoitukset ovat koetelleet nimenomaan harrastajia, eivät niinkään kilpaurheilijoita.

– Edellisen harrastussulun aikana 3 kuukauden vertailujaksolla lajien lisenssimäärät putosivat 41 prosenttia. Aiemmin aktiivisesta harrastustoiminnasta jäätiin pois keskimäärin 12-vuotiaana. Nyt tuo vastaava ikä on 10 vuotta. Jos harrastustoimintaa edelleen rajoitetaan, jäävät lapset entistä nuorempina pois ja suuri määrä lapsia ei aloita harrastamista ollenkaan. Kyse on ennen kaikkea harrastajista, ei kilpaurheiluun tähtäävistä. Kilpa- ja edustustason urheilijoiden osalta emme näe vastaavaa pudotusta, Tulla sanoo.

– Kun tähän lisätään urheilutapahtumien yleisörajoitukset, ovat monet seurat ajautumassa konkurssin partaalle. Seurojen hätä on nyt todellinen, ja jos seurat kaatuvat, katoaa Suomesta samalla satojen miljoonien eurojen arvoinen vuosittainen vapaaehtoistyön kulttuuri.

Olympiakomitea esittää, että sisäliikuntatilojen käyttöä voitaisiin jatkaa.

– Urheiluseuratoiminnassa on kyse kymmenistä tuhansista työpaikoista. Samalla kyse on myös yhteiskunnan yleistä toimintakykyä ylläpitävästä toiminnasta, kansalaisten toimintakyvystä, mielenterveydestä ja perheiden arkielämästä. On vaikea maalaisjärjellä ymmärtää, miksi isoon urheiluhalliin ei voida päästää pienryhmiä toteuttamaan tarkkaan ohjattua toimintaa, jonka kansanterveydelliset hyödyt ovat merkittäviä ja tutkitusti kiistattomia, Tulla sanoo.

Elisa Hakanen: Kilpailevat nuoret pysyneet paremmin mukana

Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja Elisa Hakanen muistutti, että harrastajamäärien supistuminen näkyy myös seurojen vapaaehtoisten määrässä.

– Kun rajoitukset tulivat voimaan keväällä 2020, menetettiin iso joukko harrastajia, niitä lapsia ja nuoria, jotka vielä etsivät sitä omaa lajia ja joita kilpaurheilu ei ole vielä täysin koukuttanut.  Menetimme myös näiden lasten vanhemmat, eli tärkeät seuratoimijat, ja kun menetettiin nuoret, menetettiin myös tulevaisuuden ohjaajia ja valmentajia, Hakanen totesi OK:n seurainfossa.

Tullan tapaan Hakanen näki, että eniten pandemian aikana on menetetty juuri harrastajia.

– Kilpailevat nuoret on onnistuttu pitämään toiminnassa pidempään. He ovat kestäneet paremmin etä -ja omatoimijaksoja, mutta nyt alkaa sielläkin selkäranka katketa, Hakanen arvioi.

– Kuinka kauan nuori jaksaa laittaa itseään likoon, jos tavoiteltava tapahtumaa kuten nuorten SM-kisoja tai arvokisoja ei järjestetäkään, ja kuka uskaltaa aloittaa uuden harrastuksen, jos pelkona on, että se menee kohta etäyhteyksien päähän tai kokonaan stoppiin.

Hakanen muistutti, että seuroissa osataan toteuttaa toiminta vastuullisesti.

– Lasten ja nuorten oikeus harrastustoimintaa on kaikkien meidän seuratoimijoiden yhteinen tavoite. Me haluamme kasvattaa terveitä kansalaisia ja tarjota merkityksellistä toimintaa seurassa.