Keväiset SM-maastot kokoavat juoksuväen perinteisesti yhteen. Tätä hyödynnettiin Vierumäellä, jossa SUL:n kestävyysjuoksuryhmä järjesti tiedotustilaisuuden.

– Yhdessä tekeminen on ainoa mahdollisuus kehittää lajiamme, totesi pääkaupunkiseudun valmennuspäällikkö Antti Leskinen.

Tyytyväisenä hän saattoi todeta tilaisuuden saaneen hyvän vastaanoton, sillä lähes 100 kestävyysjuoksun toimijaa ympäri Suomea kokoontui yhteen pohtimaan lajin kehittämistä.

Tilaisuuden asiantuntijaosuudesta vastasi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU:n fysiologi Ari Nummela (LitT), joka luennoi sykkeen ja maitohapon käyttäytymisestä juoksuharjoittelussa. Niihin molempiin liittyy runsaasti uskomuksia ja jopa mystiikkaa. Esimerkiksi ”hapotus” tulkittiin pitkään väsymisen aiheuttajaksi ja haitalliseksi seuraukseksi harjoitustehon noususta, mutta nykytiedon mukaan se on tarpeellinen osa elimistön energiantuottoa. Vauhdin hiipuminen johtuu aivan muista tekijöistä kuin maitohapon kertymisestä lihaksiin.

– Syke- ja maitohappomittaukset ovat hyviä apukeinoja rasitustason määrittelyssä, mutta minäkin luotan eniten sekuntikelloon, kun arvioin harjoituksen onnistumista, Jyväskylän Kenttäurheilijoissa nuoria kestävyysjuoksijoita valmentava Nummela kertoi.

NOV-valmentaja Jukka Keskisalo kertoi syke- ja maitohappoaiheesta omia näkemyksiään.

– Yleisesti ajatellaan, että mitä kovemmalla teholla harjoitus tehdään, sitä parempi. Harjoituksen tehon täytyy olla kuitenkin oikealla tasolla, muuten esimerkiksi vauhtikestävyyslenkistä tuleekin maksimaalisen kestävyyden harjoitus. Tällöin mittareista ja kontrollista on hyötyä.

Rami Virlander ja Matti Hannikainen kertoivat hankkeesta, jonka tavoitteena on rakentaa Suomeen syksyn maastojuoksukausi. Siinä riittäisi tavoitteita kaikille juoksijoille seura- ja koulutasolta lähtien aina Pohjoismaisiin ja Euroopan mestaruuskisoihin.

Ari Paunonen