Elokuuksi suunniteltujen Pariisin EM-kilpailujen peruminen kirpaisi valmentajia, urheilijoita ja penkkiurheilijoita. Kun päätöksen taustalla ovat vaikean koronavirustilanteen kanssa kamppailevat Ranskan viranomaiset, päätökselle löytyy ymmärrystä.
– Tämä oli silti kovempi isku, kuin Tokion olympiakisojen siirto. Se todella kirpaisee. EM-kilpailut olisivat tarjonneet menestysmahdollisuuksia niin paljon useammalle urheilijalle kuin olympiakisat, sanoo Suomen Urheiluliiton (SUL) valmennusjohtaja Kari Niemi-Nikkola.
– Ymmärrän hyvin peruuttamisen syyt. Koronaviruksen luoma tilanne on sama kaikille Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Silti tämä harmittaa. Se oli kesälle iso elämänlanka, että saataisiin EM-kilpailut aikaiseksi, mutta ei saatu.
EM-kilpailujen peruuttaminen kääntää Niemi-Nikkolan mukaan katseen kotimaan kilpailukauteen.
Millaisia kilpailuja alku- ja keskikesällä voi mahdollisesti järjestää, tiedetään toukokuun 3. päivän jälkeen. Silloin hallitus linjaa, miltä näyttää kokoontumisrajoitusten jatko. Päätöksiä heinäkuun loppuun yltävästä suurten tapahtumien kiellon jatkosta on luvassa kesäkuun alussa.
– Nyt on jo selvää, että muodossa tai toisessa kesällä kilpaillaan. Urheilijat haluavat ulosmitata suorituskykyään ja sillähän on itseisarvo jo sinällään, Niemi-Nikkola muistuttaa.
Raitanen: Hetken se harmitti
Samaa mieltä ovat kestävyysjuoksija Topi Raitanen ja kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä, joille EM-kilpailujen peruminen oli kesän toinen takaisku Tokion olympiakisojen siirtymisen ohella.
– EM-kilpailujen peruminen oli enemmän tai vähemmän odotettu. Se ei sinällään yllättänyt. Aamulla kun luin siitä, se harmitti hetken. Sitten pistin lenkkarit jalkaan ja läksin aamulenkille, Raitanen sanoo.
– Työt jatkuvat ja nythän tässä on vuosi enemmän aikaa valmistautua olympiakisoihin.
Vaikka orastava kesä ei tarjoa arvokilpailuja, Raitasen suunnitelmissa on ulosmitata kuntoaan jo kevät- ja sydänkesän aikana niissä puitteissa kuin se on mahdollista.
– Juoksijoiden kesken on jo omia testikisoja suunniteltu. Katsotaan mitä muita, mahdollisesti hyvin pienen porukan kisoja on tulossa, Raitanen sanoo.
Mäkelä yhden lajin kilpailuista: Olen messissä
Mäkelä on Raitasen kanssa samoilla linjoilla.
– EM-kilpailujen peruminen ei ollut yllätys. Siihen oli siksi ehtinyt jotenkin valmistautua, eikä se ollut minulle maailman kovin paikka. Arvokilpailut eivät ole minulle ainoa motivaattori. Sitä on myös itsensä kehittäminen, Mäkelä muistuttaa.
– Tämä on uusi tilanne, johon täytyy sopeutua ja kääntää se voitoksi. Koen, että olen itse ollut siinä hyvä ja nyt sitä taitoa tarvitaan. Tämä on kuitenkin helpompi tilanne kuin loukkaantuminen, joka ei ole ennakoitavissa.
Mäkelä on Raitasen tapaan innokas kilpailemaan. Hän on viehättynyt ajatukseen yhden lajin pienistä tapahtumista.
– Siitä on ollut vihjauksia, että pieniä, yhden lajin kilpailuja voitaisiin järjestää. Jos sinne saisi tv:n mukaan, se varmasti kiinnostaisi. Uskon, että urheilijat ja kansa janoavat kilpailuja, joten miksi ihmeessä ei niitä järjestettäisi. Se vaatii vain järkeilyä. Itse olen ainakin messissä, Mäkelä sanoo.
Aalto: Viranomaisten ohjeita ja määräyksiä noudatetaan
Suomen Urheiluliiton toimitusjohtaja Harri Aalto sanoo, että kilpailuja pyritään kesällä järjestämään, mutta päätöksiä voidaan tehdä vasta, kun reunaehdot ovat tiedossa.
– Liittona pyritään järjestämään jonkuntyyppisiä kisoja ja ollaan toiveikkaita, että elokuussa päästäisiin järjestämään Motonet GP -kilpailuja, Paavo Nurmi Games ja Kalevan kisat sekä syyskuussa Tampereella Ruotsi-ottelu. Hetemäen työryhmän linjaukset ratkaisevat, mitä kilpaileminen voisi kevät- ja keskikesällä tarkoittaa, Aalto sanoo.
– Niin sanotusti laukalle kilpailujen kanssa ei pidä lähteä. Meidän on pidettävä järki mukana ja noudatettava kaikkia niitä suosituksia, joita viranomaiset antavat, Aalto muistuttaa.
Valtiosihteeri Martti Hetemäen työryhmä valmistelee suunnitelmaa Suomen tieksi ulos koronakriisistä. Työryhmän ottaa kantaa muun muassa yli 10 hengen kokoontumiset kieltävään säädökseen, joka on tällä haavaa voimassa 13. toukokuuta asti.