Seurapalvelusihteerin työstä eläköityneen Nelly Loikkasen ei tarvitse pitkään miettiä, mikä on ollut parasta 42 vuoden työuralla Suomen Urheiluliitossa.

– Työn monipuolisuus ja toimiminen erilaisten ihmisten kanssa, jotka ovat samalla asialla ja tekevät työtä intohimolla, kovalla sykkeellä ja kunnianhimoisesti, Loikkanen sanoo.

Loikkasen ura SUL:n palveluksessa lähti liikkeelle 1977 yleisurheilun Euroopan cupin kisakylän organisaatiossa ja jatkui seuratoiminnan sihteerinä. Vuosien varrella hän on työskennellyt SUL:ssa erilaisissa sihteerin töissä. Erittäin tutuksi ovat tulleet myös nuorten arvokisojen ja Ruotsi-ottelun joukkueen huoltajan tehtävät.

– Itse olen aina tykännyt seuratoiminnasta ja työstä seuratoimijoiden kanssa. He ovat upeita ihmisiä. Niitä, jotka lähtevät oman työpäivän jälkeen järjestämään lapsille ja nuorille kilpailuja ja harjoituksia. Heille lämmin kiitos yhteistyöstä, Loikkanen sanoo.

Huoltaja sai joukkueen arjen sujumaan

Nuorten arvokisajoukkueiden ja maaottelujoukkueiden mukana Loikkanen on ollut mukana näkemässä menestystä ja pettymyksiä, monenlaisia kisapaikkoja- ja monenmoisia matkoja.

– Joukkueiden huoltajana olen halunnut, että mukana olevilla ihmisillä on sellainen tunne, että kaikki sujuu, eikä sitä ole niin tarvinnut korostaa, kuka työn on tehnyt, Loikkanen sanoo.

Hektisiäkin hetkiä ollut. On haettu lentokoneeseen jääneitä passeja ja etsitty varusteita ja kilpailuvälineitä. Loikkasella on silti ollut aikaa kuunnella ja myötäelää urheilijoiden ja valmentajien tuntoja.

– Nellyllä on kyky saada ihmiset ympärillään hyvälle tuulelle, sanovat Loikkasen työtoverit ja kisajoukkueissa hänen kanssaan olleet.

Eläkepäiviään Loikkanen viettää Helsingin Munkkivuoressa ja puutarhatöiden parissa Lapinjärven mökillä. Yleisurheilun tekijästä hän vaihtaa nyt penkkiurheilijaksi.

– Nyt on ihanaa seurata kisoja katsojana, Loikkanen sanoo.