Murto, Lampela, Andersson ja Lehikoinen MM-areenalle maanantaina

Wilma Murto, Elina Lampela ja Saga Andersson hakevat maanantaina finaalipaikkaa Budapestin MM-kisojen seiväshypyn karsintakilpailusta. Viivi Lehikoinen avaa urakkansa MM-kisojen 400 metrin aitojen alkuerissä.

– Uusi tilanne. Huomaan selkeästi eron siinä, valmistautuuko MM-kisoihin niin, että pääsiskö ehkä finaaliin tai pääsiskö palkintopallille, Murto viittasi omiin ja muiden odotuksiin MM-joukkueen mediatilaisuudessa.

– Olen silti pystynyt ottamaan viime viikot maltillisesti. Isoin tehtävä on ollut, että olisin fyysisesti ja psyykkisesti mahdollisimman latautunut sekä palautunut ja valmis.

Viime kesänä ulkoratojen Euroopan mestaruuden ja talvella halliratojen vastaavan tittelin voittanut Murto on kilpaillut läpi kesän erinomaisella tasolla. Heinäkuun lopulla Lontoossa Timanttiliigassa hypätty 480 toi voiton ja kertoi, että uudet seipäät toimivat hyvin.

– Kevään ja alkukauden jälkeen on hyvä luotto siihen, että fysiikka ja tekniikka pelaavat, Murto sanoo.

Murto:  ”Hypyt olivat samanlaisia ja rima oli korkealla”

Lupaavaa kieltä kertoi myös Murron viimeinen hyppyharjoitus kotimaassa ennen Budapestiin lähtöä.

– Hypyt olivat samanlaisia ja rima oli korkealla. Se on hyvä merkki, Murto sanoo.

Karsintaraja on 465 ja rima nousee tyyliin: 420, 435, 450, 460, 465.

– Ovat täsmälleen samat kuin Eugenessa, jos muistan oikein, Murto sanoo riman korotuksista.

Karsintakilpailu kilpaillaan uudella kentällä, todennäköisesti myös melko tuulettomissa oloissa.

– Voi olla, että taso nousee, jos stadionilla ei ole tuulta eikä tarvitse tarkkailla tuulirakoja, Murto arvioi.

Murto ja hänen valmentajansa Jarno Koivunen veikkaavat, että 460 vie finaaliin.

– Aloituskorkeus taas katsotaan verryttelyn perusteella. Riippuu fiiliksestä, 435 tai 450, Murto sanoo.

Entä ketkä ovat kovimmat haastajasi myös loppukilpailua ajatellen?

– Tina Sutej, Nina Kennedy, Eliza McCartney ja Katie Moon, Murto arvioi.

– Tulossa on tosi tasainen kisa. Samoissa korkeuksissa on paljon mitaleista hyppääviä urheilijoita ja iso pooli hyppääjiä tavoittelemassa paikkaa finaaliin, Murron valmentaja Jarno Koivunen arvioi.

Lampelalla taas varmempi olo – Andersson löysi sopivat seipäät

Tällä kaudella 456 ja 450 ylittäneet Elina Lampela ja Saga Andersson lähtevät karsintaan luottavaisena. MM-kisaan valmistautuminen on sujunut hyvin.

– Tuntui, että alkukesän jälkeen tarvitsin treenihyppyjä ja sain niitä nyt kolmen viikon treenijakson aikana tehtyä. Nyt on taas varmempi olo, Lampela sanoo.

Entä kuinka torjut ankaraa hellettä?

– Käytän urheilujuomaa ja vettä sekä viilennyskauluria, Lampela sanoo

Andersson kertoo ratkoneensa ongelman liittyen seipäisiin, kun rima nousee riittävän korkealle. Hänen aiemmin käyttämillään 445-senttisillä seipäillä hyppääminen ei riman noustessa oikein tahtonut kulkea.

– On tullut limboja, eikä siitä ole oikein treeneissäkään tullut mitään, Andersson sanoo.

Nyt 460-senttisellä, ”mutta muuten yhtä isoilla seipäillä” tilanne on Anderssonin mukaan muuttunut.

– Aikaisemmin ei oikein halunnut tehdä töitä, kun tiesi, että isommalla seipäällä ei mene hyvin. Nyt taas haluaa tehdä täysillä töitä ja hypätä korkealta, ja on rennompi, hyvä fiilis lähteä kilpailemaan, Andersson sanoo.

Lehikoinen: ”Valmistautuminen MM-kisoihin alkoi jo kesäkuussa”

Viivi Lehikoinen on maanantaina 400 metrin aitojen alkueränsä kauden parhaiden vertailussa kolmas. Lehikoisen edellä ovat amerikkalainen olympia- ja MM-voittaja Dalilah Muhammad ja matkan jamaikalainen MM-mitalisti Rushell Clayton. Kaksikon kauden parhaat ovat 53,53 ja 53,79.

Välieriin etenee alkuerästä neljä parasta ja neljä aikojen perusteella. Tällä kaudella Suomen ennätyksen 54,40 juossut Lehikoinen on sydänkesän vahvan kilpailujakson jälkeen ja osin jo sen aikana valmistautunut huolella MM-kisoihin.

– Valmistautuminen MM-kisoihin alkoi jo kesäkuussa. Siinä oli raskas kisarupeama, jossa onnistuin saamaan aitarytmit aika hyviksi. Kalevan kisojen jälkeen olen vain treenaillut, ja se onnistui suunnitelmien mukaan, Lehikoinen kertoo.

Sveitsiläisen valmentajansa Laurent Meuwlyn ja Suomessa harjoituksia valvojan Mikael Ylöstalon johdolla Lehikoinen on rakentanut omille ominaisuuksilleen sopivaa juoksua.

Kuinka se ideaalissa tilanteessa kulkee?

– Terävä lähtö ja askeleet ensimmäiselle aidalle ovat tärkeät. Yritän juosta terävästi kaksi ensimmäistä aitaa ja ylläpitää sen jälkeen rytmiä neljännelle ja viidennelle aidalle. Tarkoitus on päästä mahdollisimman taloudellisesti viidennelle aidalle asti, Lehikoinen kertoo.

– Neljännen aidan jälkeen on tarkoitus vaihtaa 16 askeleen rytmiin niin, että menettäisin mahdollisimman vähän vauhtia. Vaihdan 16 askeleeseen aikaisin, jotta toinen kaarre sujuisi helposti. Kahdeksannen aidan jälkeen vaihdan 17 askeleen rytmiin ja toivon, että saan vikoille aidoille kunnon imun.

Helle ei tullut yllätyksenä Lehikoiselle

Lehikoiselle Budapestin helle ei tullut yllätyksenä.

– Olen mielestäni valmistautunut helteeseen hyvin. Kävin täällä kilpailemassa heinäkuussa ja tulin tänne nyt hieman aiemmin kuin muut. Olen myös käyttänyt saunaa, Lehikoinen kertoo.

Alkueränsä Lehikoinen juoksee kakkosradalta.

– En koe, että kakkosrata olisi ongelma, Lehikoinen sanoo.