Siellä on olympiafinaalissa kavereita, joita minä olen voittanut. Se oli minulle tämän kisan tärkein signaali. Näin analysoi Oskari Mörö Rion 400 metrin aitojen välierien jälkeen. Mörön oma juoksu ei ollut aivan yhtä terävää kuin alkuerissä ja toi hänet maaliin ajassa 49,75.

– Aika hapokas olo. Ei kroppa oikein toiminut. Joku tahmeus oli heti alussa. Vähän kuin olisi voissa juossut. Ei ollut sellaista lennokasta ja herkkää menoa, Mörö analysoi juoksua, jolla hän oli erässään seitsemäs. Finaaliin vaadittiin 48,64.

– Viimeisellä 80 metrillä tuntui, että jalat kramppaavat. En tiedä, menikö tankkauksessa jotakin pieleen, kun ei ollut energiat ihan kohdallaan.

Päivää aiemmin alkuerissä syntyi Suomen ennätys 49,04. Mörön mukaan sekään ei ollut juoksuna samaa tasoa kuin Amsterdamin EM-kisojen juoksut. Aika oli hänen mukaansa parempi, koska olosuhteet olivat paremmat.

– Ei tässä mitään koneita olla, välillä pitää öljytäkin, Mörö vastasi kysymykseen vaatiko kahden kuntohuipun kausi nyt veronsa.

Kausi jatkuu Lausannessa ja Tampereella

Mörö arvioi, että nappijuoksulla Riossa olisi ollut mahdollisuudet 49 sekunnin alitukseen. Siihen on helppo uskoa, vaikka Möröä pidempään kiusannut lonkkavaiva antoi olympialaisissa kuulua itsestään.

– Lonkka jo vähän vihoittelee. Tiesin, että joissain vaiheessa se tulee. Timanttiliigan Lausannen kilpailu ja Ruotsi-ottelu on kuitenkin tarkoitus vetää vielä kunnialle. Katsotaan sitten kauden jälkeen mitä lonkalle kannattaa tehdä.

Kausi kokonaisuutena on Mörön silmissä onnistunut hyvin.

– Ei voi olla pettynyt. Ei tässä haeta kuuta taivalla. On hienoa, että saa tällaisia mahdollisuuksia, Mörö viittasi EM- ja olympiakisajuoksuihinsa.

Kansainvälisesti 400 metrin aidoissa kausi on kärjen osalta ollut aavistuksen lattea. Rion välierien perusteella finaalista on kuitenkin odotettavissa mielenkiintoinen kisa.

Välierien nopein oli ulkoradalta erävoiton ajassa 48,26 juossut amerikkalainen konkari Kerron Clement. Jamaikan Annsert Whyte kohensi Riossa ennätystään jo toistamiseen voittaessaan Mörön erän ajalla 48,32.

Välierien yllätysnimi oli Irlannin Thomas Barr. Hän oli toinen juoksijoista, joihin Mörö viittasi. Barr oli erien kolmanneksi nopein kotimaansa ennätyksellä 48,29.

Toinen noista juoksijoista joita Mörö on voittanut, oli Viron Rasmus Mägi, joka meni jatkoon aikavertailusta viimeisenä ajalla 48,64.

 Kuka onkaan Andrejczyk ?

Naisten keihäänheiton MM-karsinnan jälkeen moni kurotti tilastoihin. Kuka onkaan Puolan Maria Andrejczyk, joka voitti karsinnan maansa ennätyksellä 67,11?

Andrejczyk, 20, voidaan jo nyt palkita lajinsa vuoden kehittyjänä. Hänen ennätyksensä ennen kauden alkua oli 62,11, eikä se vielä ennen MM-karsintaakaan ollut kuin 64,08. Tuo heitto syntyi keväällä Varsovassa.

Rion karsinnassa viime vuonna 19-vuotiaiden Euroopan mestaruuden voittanut heittäjä onnistui heti ensimmäisellä heitollaan ja painui keskittymään finaaliin. Onnistunut heitto tuntui heti hyvältä.

– Minun yli 60 metrin heittoni näyttävät aivan erilaisilta kuin muut heitot ja tuo heitto oli aivan erityinen. Tosin en uskonut, että se olisi niin pitkä. Olin ihan shokissa, se oli jotakin maagista, Andrejczyk totesi kotimaansa medialle.

Heitto nosti puolalaisen maailmantilastossa toiseksi ja olympiatilaston kärkeen, mikä luo tietysti paineita finaaliin.

– Ei minulta kannata odottaa liikoja (finaalissa) vaikka toki haluaisin päästä lähelle tuota tulosta, Andrejczyk sanoi.

Karsinta kaikkiaan oli odotetun tasokas. Kahdeksan heittäjää kiskaisi yli 63 metrin karsintarajan ja jatkoon vaadittiin 61,63. Karsinnan toiseksi pisimmän kaaren 64,56 heitti kolmatta olympiakultaa jahtaava tshekki Barbota Spotakova toisellaan.

Utriaiselle ylimääräisiä askeleita

Sanni Utriaisen parhaaksi tulokseksi jäi karsinnassa 53,42. Heitto lähti teknisesti sivuraiteille, eikä Utriainen saanut sitä lyhyen karsintamittelön aikana oikaistua.

– Ekassa heitossa tuli kaksi ylimääräistä askelta vauhdissa, ja se vei lähelle viivaa. Yleensä minulla on ristiaskelia kuusi, nyt niitä tuli kahdeksan. Palasin heitossa vanhaan tyyliin, joka minulla oli vuosia sitten, Utriainen kertaili.

– Ekan epäonnistuneen heiton jälkeen sellainen negatiivisuus pääsi tulemaan takaraivosta ja pilaamaan hyvän latauksen, jota olen yrittänyt kehittää ja rakentaa

– Nuo ylimääräiset kaksi askelta ovat tulleet treeneissäkin, mutta ajateltiin, että kun tulee kisatilanne, eikä tarvitse niin paljon tarpoa, heitto tulisi automaattisesti kuudella askeleella.

– Ihan ihme hukassa tyttö on, kun menee stadionilla. En tiedä millä se kirouksen saisi pois.