Etelä-Italian miljoonakaupungista Napolista tulee ensimmäisenä mieleen jalkapallo ja Diego Maradona. Heinäkuussa 2019 jalkapallo oli Napolissa tauolla, kun Tampereen Pyrinnön Miia Sillman voitti siellä universiadien seitsenottelun ja nousi suuren yleisön tietoisuuteen.

Sillmanin voittotulos oli 6209 pistettä. Sillä hän on Suomen kaikkien aikojen tilastossa kuudentena. Uransa kohokohtaa hiljattain huippu-urheilun selkävaivojen vuoksi lopettanut Sillman, 28, muistelee hyvillä mielin.

– Universiadien voitto on urani paras saavutus. Siinä kisassa keihäs meni ylärekisteriin. Heitin ennätykseni 50,07. Muut tulokset olivat sellaisia, joita pystyin tekemään treeneissäkin, Sillman muistelee.

Napolissa Sillman kohensi keihäänheiton ennätystään peräti viisi metriä ja otti kilpakumppaneistaan henkisen niskalenkin. Mestaruus ratkesi lopullisesti viimeisessä lajissa, 800 metrillä.

– Se oli heikoin lajini. Joku sanoi kuuden lajin jälkeen, että en voi voittaa, koska jäljellä on vielä 800 metriä. Mutta voitinpas ja sen jälkeen olin todella iloinen. Ottelun hienous on juuri se, että mikään ei ole varmaa ennen kuin on ylittänyt maaliviivan viimeisessä lajissa.

Sillman näytti taistelijan luonteensa parantamalla paahtavassa helteessä 800 metrin ennätystään neljällä sekunnilla aikaan 2.21,94. Hän viiletti myös 200 metrillä ennätyksensä 24,83

”Lapsena haaveilin olympiakisoista”

Kesä 2019 oli Sillmanille superkausi. Koko vuoden terveenä harjoitellut Sillman urakoi seitsenottelussa ennätyksen lisäksi uransa toiseksi ja neljänneksi parhaat pisteet, 6048 ja 5932. Kauden jälkeen Sillman joutui uransa ainoaan operaatioon. Kohteena oli heittokäden olkapää.

– Lapsena haaveilin olympiakisoista ja myöhemmin tavoitteeni oli Suomen ennätys (6404). Niihin en kyennyt, mutta muuten olen saanut urheilulta kaiken sen mitä oli tarjolla. Olen saanut paljon hienoja kokemuksia ja elämänmittaisia ihmissuhteita. Saavutuksilla ei ole merkitystä, jos ei ole ihmissuhteita, Sillman korostaa.

Kilpaurheilu on luonut vankan pohjan myös lopettamisen jälkeiseen elämään.

– Urheilu on opettanut itsensä johtamista, pitkäjänteistä suunnittelua ja paineensietokykyä. Urheilijana olen ollut yrittäjä ja ottanut riskejä. Urheilusta olen saanut hyvät eväät työelämään, Sillman sanoo.

Pituushypyn voittajaksi paljain jaloin 

Sillman on opiskellut kätilöksi. Opinnot ovat loppusuoralla ja Sillman on tehnyt jo kätilönsijaisuuksia.

– Kätilön työssä toimin tietyllä tavalla valmentajana. Siinä adrenaliini virtaa samalla tavalla kuin urheilussa, Sillman vertaa.

Sillman aloitti yleisurheilun Teiskon Urheilijoissa ja siirtyi sitten Tampereen Pyrintöön, jota on edustanut 17 vuotta. Harjoituskavereina Pyrinnössä olivat muiden muassa ottelijoina menestyneet Elisa Oksanen ja Henna Palosaari.

– Pyrinnössä aloin harjoitella systemaattisesti 10-11-vuotiaana Marjukka Suihkon vetämässä ryhmässä. Tykkäsin kaikista lajeista. Suosikkejani olivat pituus, korkeus ja kolmiloikka. Lopulta valitsin päälajin kolmiloikan ja moniottelun väliltä ja päädyin moniotteluun, Sillman kertoo.

Ensimmäisen SM-mitalinsa, hopean, Sillman saavutti vuonna 2009 Harjavallassa 14-vuotiaiden kolmiloikassa. Ensimmäinen SM-kulta tuli seuraavana vuonna 15-vuotiaiden pituushypystä Eläintarhan kentällä.

– Voitin Finlandia Junior Gamesissa pituushypyn kaatosateessa. Muilla oli hienot piikkarit, mutta minä hyppäsin paljain jaloin, Sillman muistelee.

Piikkareita Sillman on sittemmin kuluttanut runsaasti, sillä seitsenottelussa tarvitaan jopa viidet erilaiset piikkarit eri lajeihin.

– Kerran unohdin piikkareita kotiin ja kisoissa oli vähän hankala saada 41 numeron piikkareita lainaksi. Onneksi löytyi yksi urheilija, jolla oli samankokoinen jalka. Kyseinen urheilija kertoi muistavansa sen kilpailun ikuisesti, Sillman naurahtaa.

Ensimmäinen seitsenottelun SM-kulta kotistadionilla 

Sillman osallistui ensimmäistä kertaa Kalevan kisojen seitsenotteluun vuonna 2015 ja sai SM-pronssia.

– Olin pettynyt pisteisiin, mutta oli hienoa saada ensimmäinen aikuisten SM-mitali.

Sittemmin Sillman otteli Kalevan kisoissa hopeaa 2018 ja 2019 sekä kultaa 2021 ja 2022. Vuoden 2021 mestaruus oli Sillmanille erityisen merkittävä ja tunteikas, kun hän voitti kultaa kotikentällään Ratinan stadionilla rankan vuoden päätteeksi.

Sillman kuvailee itseään määrätietoiseksi ja intohimoiseksi harjoittelijaksi sekä lujaksi kilpailijaksi.

– Olen parhaimmilani tiukoissa tilanteissa ja pystyn tekemään huononakin päivän varman tuloksen. Harjoituksissa tein usein vielä ylimääräisiä toistoja. Ehkä olisin voinut pitää muutaman lepopäivän enemmän, Sillman miettii.

Tampereelta Seinäjoen kautta Turkuun 

Sillman lopetti urheilemisen vammojen vuoksi hetkeksi kaudella 2016-2017. Hän muutti Seinäjoelle ja opiskeli urheiluhierojaksi. Harjoitukset siirtyivät Kuortaneelle ja valmentajaksi tuli Suihkon ja Tiia Hautalan jälkeen kymmenottelun MM- ja EM-mitalisti Eduard Hämäläinen.

– ”Eetu” on erittäin pätevä valmentaja ja hänellä olisi edelleen Suomen yleisurheilulle paljon annettavaa, Sillman sanoo.

Hämäläinen joutui vuonna 2018 vaihtamaan valmennustyöt rakennushommiin ja Sillman muutti Turkuun opiskelemaan kätilöksi. Turussa Sillmania ryhtyi valmentamaan Mika Vakkuri. Hänen aikanaan Sillman ylti uransa parhaisiin saavutuksiin.

– Turussa oli hienot harjoittelumahdolisuudet, mutta jotenkin tunsin jääväni vähän yksin. Muutin vuoden 2020 syksyllä takaisin Tampereelle.

Matti Liimatainen valmensi Sillmania yhden vuoden, kunnes Vakkuri palasi valmentajaksi uran kahden viimeisen vuoden ajaksi.

Idoleina Carolina Klüft ja Niina Kelo 

Sillman on tänä vuonna kilpaillut vain pituushypyssä. Viimeinen kilpailu oli Motonet GP kotikentällä Ratinassa.

Sillmanin idoli lapsesta saakka on ollut ruotsalainen seitsenottelun olympiavoittaja ja maailmanmestari Carolina Klüft.

– Yksi kovimmista ottelijoista on ollut myös Niina Kelo. Ihastelin Kalevan kisoissa, miten ihmeessä hän pystyi osallistumaan ottelulajien välissä yksittäisten lajien karsintoihin.

Sillman kertoo ammentaneensa paljon oppia myös valmentajaltaan Tiia Hautalalta, joka on seitsenottelun Suomen kaikkien aikojen tilastossa kolmantena.

– Sain Tiialta mieltä lämmittäviä viestejä, kun ilmoitin lopettamisesta.

Sillman on pysynyt uskollisena Tampereen Pyrinnölle, vaikka muihinkin seuroihin on houkuteltu. Pyrintö on kautta aikain tunnettu mainioista moniottelijoistaan. Vuonna 2021 Pyrintö vei naisten seitsenottelun vuositilastossa kolmoisvoiton, kun kärjessä olivat Maria Huntington, Saga Vanninen ja Sillman.

Uralta jäi liikunnallinen elämäntyyli – valmentaminen kiinnostaa

Sillman korostaa ydinperheen ja taloudellisten tukijoiden merkitystä urheilu-uralleen.

– Äiti, isä, kolme veljeä ja sisko ovat tukeneet minua paljon. Kaikki ovat myös urheilleet. Isä on pelannut lentopalloa ja äiti on yleisurheillut. Sisarukset ovat yleisurheilleet, hiihtäneet ja pelanneet jalkapalloa. Myös sponsorit ovat mahdollistaneet urheilemisen huipputasolla.

Sillmania on tukenut myös kihlattu Konsta Koskela, joka on heittänyt keihästä yli 70 metriä. Konstan isä on painin olympiamitalisti Harri Koskela.

Mitä sitten urheilu-uran jälkeen?

– On puhuttu valmentamisesta. Se kiinnostaa, mutta ei ihan vielä. Varmaan joskus tulevaisuudessa. Olen kyllä mukana Pyrinnön talkootyössä, Sillman kertoo.

Sillman tunnustaa, että kilpaileminen kansallisella tasolla ei enää motivoi.

– Selän kuntouttaminen esimerkiksi vain Kalevan kisojen karsintoihin pääsemiseksi on liian työlästä ja vie liikaa aikaa. Sain urheilu-uralta liikunnallisen elämäntyylin. Tärkeintä on nyt rento luonnossa liikkuminen ja arjesta palautuminen. Ehkä vielä innostun joskus harrastamaan jotain lajia tosissani, Sillman sanoo.

Teksti: Jyrki Repola