Pituushypyn maailmanennätysmies, kaksi maailmanmestaruutta ja olympiamitalia ponnistanut Mike Powell vieraili viikonloppuna useiden yleisurheilulajien maajoukkueleirillä Tampereella, ja teki vaikutuksen.

– Powell inspiroi sekä urheilijoita että valmentajia, tuumi SUL:n pituushypyn lajivalmentaja Jari Kataja.

Värikkäänä persoonana tunnettu ME-mies kertoi perjantai-illan miniseminaarissa  urastaan, harjoittelustaan ja viha-rakkaus-suhteestaan kilpakumppaniinsa Carl Lewisiin.

– On helppo ymmärtää, miksi Mike oli huippu-urheilija. Hän eli ja hengitti pituushyppyä, ja tekee sitä edelleen. Vanha herra innostui heti, kun näki omaa lajinsa urheilijoita. Häneltä tuli paljon hyviä vinkkejä ja myös vahvistus sille, että olemme maajoukkueena oikealla linjalla, kun viemme nuoria ja lahjakkaita hyppääjiä eteenpäin nopeuden kautta, Kataja arvioi.

– Mike oli valtavan innostava ja inspiroiva, hän antoi paljon hyviä neuvoja sekä valmentajille että urheilijoille. Laitoin Finnin Jarkolle illalla viestiä, että tästä apuvalmentajasta on vaikea pistää paremmaksi.

Elämän parasta aikaa

– Kun vielä urheilin, monet kysyivät minulta, ryhdynkö urheilu-uran jälkeen valmentajaksi. Vastasin heille, että ”Hell no” – en missään nimessä! Alan tekemään televisiota ja muuta viihdettä. Mutta täällä sitä ollaan – valmentajana, Powell naurahti Tampereen perjantain miniseminaarissa.

Urheilu-uransa aikana Powelilla oli päässä vain yksi asia.

– Halusin olla paras kaikessa mitä teen. En uhrannut ajatustakaan sille, mitä teen myöhemmin. Lopettaminen oli vaikea prosessi, enkä tiedä onko se osaltani ohi vieläkään. Mikään tässä maailmassa ei vedä vertoja urheilulle. Mikään ei tunnu samalta kuin se, kun 60 000 ihmistä lyö käsiään yhteen, kun olet lähdössä hyppäämään, Powell tunnelmoi.

– Lopettamisen aiheuttama pudotus oli kova. Valmentaminen loivensi sitä hieman. Sen avulla sain maksettua opintoni ja saan edelleen toimia urheilun parissa.

Urheilu-urastaan Powell ei vaihtaisi päivääkään. Hän sanoo sen olleen elämänsä parasta aikaa.

– Olin omalla tavallani hullu, ja jos haluaa tulla maailman parhaaksi lajissaan, hulluus on tiettyyn pisteeseen asti vietynä pelkästään hyvä asia. Seurasin tarkasti, miten muut harjoittelivat ja poimin heiltä parhaat palat omaan harjoitteluuni. Valmentajani Randy Huntington nosti minut uudelle tasolle tekemällä harjoittelustani tiedettä. Hän opetti minulle kaiken mahdollisen biomekaniikasta, ravinnosta ja palautumisesta. Urani ja menestykseni merkittävin tekijä on vain ja ainoastaan hän, Powell hehkutti.

– Toki minulla oli myös valtava halu olla paras ja ennen kaikkea parempi kuin Carl Lewis. Kuten Tokiossa nähtiin, raivokas keskinäinen kilpailu sai meidät kummatkin ylittämään itsemme, Powell viittasi Tokion 1991 MM-kisojen finaaliin, jossa hän ponnisti 895. Se rikkoi Bob Beamonin 23-vuotiaaksi eläneen ME:n viidellä sentillä. Yhdeksän metrin tuntumaan yliastutuilla ponkaissut Lewis oli Tokiossa toinen ennätyksellään 891.

”Napakymppi”

Powellin vierailun maajoukkueleirille junaillut SUL:n Tampereen yleisurheilukeskuksen valmennuspäällikkö Tommi Evilä tapasi ystävänsä ensimmäisen kerran vuonna 2005. Sittemmin kaksikko on tavannut monissa aikuisten ja nuorten arvokilpailuissa, sillä Powell on toiminut Kansainvälisen yleisurheiluliiton (WA) urheilijalähettiläänä.

– Perjantai-illan seminaari oli napakymppi. Mike kertoi laveasti omasta urastaan ja vastaili hänelle esitettyihin kysymyksiin. Lauantaina Pirkkahallissa tunnin mittaiseksi suunniteltu pituushyppääjien treenisessio venyi lopulta kahteen tuntiin, koska juttua riitti ja Mike halusi antaa vinkkejä kaikille niitä kysyneille. Hän on valtavan sydämellinen ja innostava tyyppi, Evilä kertoi.

Samaa mieltä on viime kesän kotimaisen pituushyppykomeetta Kasperi Vehmaan isä Janne.

– Miken urheilijatarinan kuuleminen oli mielenkiintoista. Myös Tokion MM-kisan läpikäynti jäi elävästi mieleen, sillä se on edelleen yksi urheiluhistorian ihmeellisimpiä ja kovimpia kisoja. Sellaisia tuloksia, kun Powell ja Lewis hyppäsivät Tokiossa, ei ollut kukaan päässyt aiemmin edes lähelle. Ja sitten yhtäkkiä kaksi urheilijaa hätyytteli vuoron perään yhdeksää metriä, Vehmaa hämmästeli.

Powell katseli Pirkkahallissa tarkalla silmällä myös Kasperi Vehmaan harjoitushyppyjä. Viime kesänä 750 leiskauttanut Vehmaa kilpailee ensi kesänä edelleen myös aidoissa ja sileillä ratamatkoilla. Petri Ruotsalaisen valvovan silmän alla voimaharjoittelua syksyllä tehnyt Vehmaa aikoo lähestyä maagista kahdeksan metrin rajaa maltilla.

– Ennen kahdeksan metrin ylitystä Powell kertoi parantaneensa nuorempana ennätyksiään 20-30 sentillä vuodessa. Kasperi ei ole sanonut tarkkoja tulostavoitteitaan ääneen, mutta ennätystään hän varmasti lähtee parantamaan, Janne Vehmaa totesi.

Teksti: Taru Schroderus