Kuluvan vuoden kilpailut näyttävät, oliko kuulantyöntäjä Senja Mäkitörmän Ruotsi-ottelussa työntämä 17,01 se tulos, joka vetää lajin muutkin kärkinaiset 17 metrin kaariin. Mäkitörmän toive on työntää jatkoa ennätykselle, jos hallikausi toteutuu.
– Sormet oikein syyhyää, että tulisi niitä hallikisoja, Mäkitörmä sanoo treenien päätteeksi Helsingin Liikuntamyllyssä.
Tampereen Ruotsi-ottelun ennätystyöntö oli Mäkitörmälle iso helpotus. Kesä jäi rahtusen tasapaksuksi, kun koronarajoitukset verottivat kevään lajiharjoittelua.
– Vaikka ennätys parani vain kuusi senttiä, se tuntui aika paljon isommalta, kun siirryttiin uudelle metriluvulle. Kauden parhaaseen tuli kuitenkin puoli metriä lisää, joten siitä oli aika paljon helpompi jatkaa harjoituskaudelle, kun kilpailukausi kääntyi plusmerkkiseksi, Mäkitörmä muistelee.
– Kesällä meinasin jo turhautua, kun aina meni vähän päälle 16 metriä ja itse odotin enkkaa. Tiesin olevani siinä kunnossa.
Mistä löytyisi leireille mentoreiksi naisten kuulantyönnön ex-huippuja?
Asemaansa kuulantyönnön kotimaisena kärkinaisena Mäkitörmä ei pidä itsestään selvänä, vaikka takana on kolmen Suomen mestaruuden putki ja hallissakin kahden Suomen mestaruuden putki.
– Huhut kertovat, että Kaisa Kymäläinen tekee Teijo Kööpikän valmennuksessa hyvää paluuta. Eve (Eveliina Rouvali) ja Kaisa pystyvät molemmat sen 17 metriä työntämään, jos kaikki menee kohdalleen. Keskinäistä kilpailua on, Mäkitörmä vakuuttaa.
Hyvähenkisen kilpailutilanteen ruokkimisesta Mäkitörmä kiittelee Mika Lönnbladin SUL:n yleisurheilukeskuksessa Tampereella vetämää maajoukkueleiritystä.
– Leireillä on ollut tosi kivaa. Se tsemppaa, kun näkee toisen kehittyneen jossakin. Tulee heti tunne, että pitäisi itsekin saada jotakin aikaiseksi, Mäkitörmä tuumii.
Miesten kuulantyönnössä 20 metrin kerho on jakanut tieto-taitoa nuorille työntäjäpolville. Mäkitörmä kertoo, että naiskuulantyöntäjien kärkikaartin toiveissa olisi saada samaa mentorointia ja hiljaisen tiedon jatkumoa naiskuulantyöntäjiltä.
– Miesten 20 metrin kerhon jäseniä on meidän leireillä käynyt, mutta on sitä kyselty, saataisiinko joskus paikalle myös entisiä naiskuulantyöntäjiä. Lönnblad on näitä yhteyksiä tunnustellut. Se olisi kivaa vaihtelua. Miesten ja naisten urheilu on kuitenkin vähän eri asia, Mäkitörmä sanoo.
Osa-aikatöitä, treeneissä lisää tehoja, vähemmän määrää
Varpaisjärven Virettä edustavan, mutta Helsingissä asuvan Mäkitörmän päivät nivoutuvat harjoittelun ja osa-aikaisen työn ympärille.
– Teen 2-3 päivää viikossa assarin hommia kiinteistökonsultointifirmassa. Siellä ollaan aika joustavia. Saan tehdä kuuden tunnin päiviä ja sumplia työpäivät treenien ja leirien mukaan, Mäkitörmä kiittelee työnantajaansa.
Vuosi sitten kevättalvella, kun korona sulki harjoituspaikat, Mäkitörmälle tuli puolentoista kuukauden työntötauko, joka ainakin jossain määrin näkyi kesän kilpailuissa.
– Olin silloin kevään Kuopiossa ja treenattiin Even kanssa punttia yhdessä, mutta päästiin puolentoista kuukauden ajan vain heittämään kuntopalloa. Nyt olen päässyt tekemään kaiken niin kuin on pitänytkin ja treenit ovat kulkeneet, Mäkitörmä sanoo.
Harjoittelussaan Mäkitörmä etenee kahden valmentajan johdolla. Mika Reijosen roolina on ohjelmointi ja Ville Halosen kanssa Mäkitörmä keskittyy tekniikkaan.
– Tälle harjoituskaudelle on korostettu sitä, että suorituskyky pysyisi parempana läpi kauden. Nyt kun menossa on treenivuoden neljäs kuukausi, se näyttää toimivan hyvin, Mäkitörmä sanoo.
Voimaa karttui, treenityönnöt hyvällä mallilla
Mitä muutokset ovat käytännössä merkinneet?
– Esimerkiksi sitä, ettei vedä punttisalilla itseään ihan tappiin, että pystyy treenaamaan tehokkaasti myös seuraavana päivän. Hypyissä ja juoksuissa on myös katsottu määriä niin, että kaiken pystyy tekemään todella tehokkaasti, Mäkitörmä sanoo.
Syksyn ja syystalven treenit ovat kehittäneet fyysisiä ominaisuuksia ja myös tekniikka on hioutunut paremmaksi.
– Etukyykyssä menee nyt 135 kiloa kolmen sarjana, kun aiempi yhden toiston ennätys oli 132 kiloa. Rinnallevedossa tein 3 x 112,5 kiloa. Ykkösennätys on 120 kiloa. Niskantakaatyöntöä on koetettu parantaa ja siinä tuli 110 kiloa. Penkkipunnerruksen enkka on 112,5 kiloa, Mäkitörmä kertoo.
– Maailman tasoa olen eniten jäljessä juuri yläkropan voimatasossa.
Kun harjoitus kevenee hallikaudelle, Mäkitörmä uskoo, että loikissakin syntyy silloin ennätyksiä. Tärkeintä kuitenkin on, että ominaisuuksien kehitys näkyy työnnössä.
– Olen talven mittaan työntänyt paljon pressuun. Se on tekniikan puolesta ollut hyvä, koska siinä työntämisessä malttaa keskittyä tekniikkaan, Mäkitörmä sanoo.
– Minä en todellakaan ole mikään treenityöntäjä. Treenienkka on noin 15,60. Nyt kun on pari treeniä 4-kiloisella työnnetty mittanauhan kanssa, työntöjen taso on ollut treenienkan tuntumassa – eli lupaavalta näyttää.
Tokion olympiakisat ovat unelma, äidille tekniikkavinkkejä
Kuulantyöntäjänä Mäkitörmän, 26, katse on arvokilpailuissa ja ajatuksena on pysyä mukana pidempään.
– Ensi kesänä on vain Tokion olympiakisat. Ne eivät ole realistinen tavoite viime kesän tulostason perusteella. Tokio on enemmän sellainen unelma, jos kaikki menisi tosi hyvin, Mäkitörmä sanoo.
Tokion olympiakisojen tulosraja on 18,50, mutta mukaan otetaan 32 työntäjää, joista iso osa tulee rankingin kautta.
– Siellä rankingin viimeisillä sijoilla on 17 metrin tuloksia tehneitä työntäjiä. Ne tulokset pitäisi kuitenkin olla tehtynä oikeissa kilpailuissa, että niistä saisi kunnolla rankingpisteitä. Jos työnnät 17 metriä kyläkilpailuissa, se ei rankingissa riitä, Mäkitörmä sanoo.
Kesäkauteen valmistautuessaan Mäkitörmällä on ollut sivurooli myös valmennusvinkkien antajana, sillä hänen äitinsä Liisa on innokas aikuisurheilija. Äiti on työntänyt kolmikiloista kuulaa 10,33, mistä ikätasoitustulos on 15,51.
– Vaikea sanoa kumpi meistä aloitti ensin. Äiti on yleisurheillut nuorena ja lopetti parikymppisenä. Olin 13-vuotias, kun äiti täytti 50 vuotta ja silloin hän päätti aloittaa urheilun uudelleen. Muistan, kun kävin silloin yleisurheiluharkoissa, ja se oli minusta karseeta, kun äiti tuli samaan aikaan kentälle pyörimään. Nykyään se on hauskaa, Mäkitörmä sanoo.
