Suomen Urheiluliiton toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä uskoo, että yleisurheilun seurakentällä ja lajin kotimaisella kattojärjestöllä on työkalut rakentaa suomalaisia arvokisamenestyjiä myös tulevaisuudessa.
Helsingissä 60-vuotispäiviään viettänyt ex-kymmenottelija, lajipäällikkö ja huippu-urheilujohtaja näkee, että pääkaupunkiseudulle ja Jyväskylään synnytetyt kaupunkivalmennuskeskukset ovat vastaus lajin nykypäivän haasteisiin.
– Kaupunkivalmennuskeskukset ovat käynnistyneet hyvin. Paljolti valmentajaverkostojen kautta tehostunut toiminta rakentuu kärkiseurojen ja liiton yhteisen suunnittelun kautta. Se näyttää saavan tukea myös Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön urheiluakatemiaohjelmalta, Mäkelä sanoo.
– Tällä tiellä pitää jatkaa. Kaupunkivalmennuskeskuksia tarvitaan myös muualle Suomeen.
Kanerva ja Leppänen kiittivät syvällistä asiantuntijaa
Liikunnanopettajakoulutuksen saanut pitkän linjan yleisurheilumies on nähnyt aitiopaikalta muutokset suomalaisessa urheilukentässä. Vaikeitakin aikoja on riittänyt, mutta Mäkelä on nauttinut vuosikymmenistään. Niitä oli Urheilumuseon tilaisuudessa muistelemassa mittava joukko suomalaisia yleisurheilun ja urheilun nykyisiä ja entisiä vaikuttajia.
– Olen ollut etuoikeutettu saadessani elää yleisurheilussa intohimoisesta pikkupojasta aina eläkeiän korvalle saakka. Elämä ja yleisurheilu sen myötä ovat muuttuneet paljon työurani aikana, mutta ehkä urheileminen on sittenkin muuttunut vähemmän kuin lähes kaikki muut elämän alat, Mäkelä sanoo.
Juhlapuheissa SUL:n kunnianpuheenjohtaja Ilkka Kanerva, ”kisapappina” tunnettu Leena Huovinen ja pitkäaikainen ystävä Heikki Leppänen kiittelivät Mäkelää yleisurheilun ja urheilun syvälliseksi asiantuntijaksi. Tilaisuudessa musiikkiesityksen tarjonneilta lapsiltaan Mäkelä sai kiitosta urheilu kipinän sytyttämisestä ja sellaisten elämänarvojen opettamisesta kuin rehellisyys ja oikeudenmukaisuus.
– Meidän kotia voisi kuvailla sanalla toiminnallinen. Siellä on saanut soittaa kitaraa ja pianoa ja ennen kaikkea urheilla, Mäkelän Kimmo-poika totesi.
Miltä yleisurheilun lähitulevaisuus sitten näyttää kokeneen yleisurheilutoimijana silmin?
– Perinteisenä yksilölajien maana Suomi on reivannut kurssiaan voimakkaasti joukkuelajien maaksi. 2010-luvun aikana monet yleisurheilun aiemmin laskeneet tunnusluvut on kuitenkin käännetty nouseviksi. Tälläinen on esimerkiksi harrastajamäärien kasvu.
– Jos 2000-luvun aikana syntyneet muutostrendit jatkuvat, yleisurheilu näyttäisi kulkevan ainakin kolmen erilaisen rakennemuutoksen suuntaan. Yleisurheilusta on tulossa leimallisesti tyttöjen ja naisten laji, se siirtyy enenevästi maaseudulta kaupunkeihin, ja harrastamisen ja ehkä menestymisenkin dominanssikin muuttuu. Heittolajit ovat nyt vaikeuksissa ja pika-aitajuoksulajit vahvassa nousussa, Mäkelä näkee