Suomalaisen yleisurheilun seuraavaa strategiaa 2017-2020 on työstetty vuoden päivät. Strategiasta ensi vuoden syyskokouksessaan päättävät liittovaltuutetut kokoontuvat työstämään sitä tulevan syyskokouksen alla perjantaina kahdeskymmenes päivä kuluvaa kuuta. Strategiatyön kärkivalinnat alkavat kirkastua ja niiden myötä suomalaista yleisurheilua koskevien isojen päätösten ja muutosten ikkuna on avautumassa.
Kuluvaa strategiakautta 2013-2016 on leimannut työnimi ”kärkiseurastrategia”. Nykystrategian kätilö, liiton varapuheenjohtaja Ahti Arokallio toteaa yleisurheilu.fi -sivuston kolumnissaan ”yleisurheilu sopeutuu muuttuvaan toimintaympäristöön” kohta olympiadi sitten toimeen pantujen valintojen olleen monelta osin oikeaan osuneita sekä tämän päivän tunnuslukujen ja trendien kannustavan jatkamaan valitulla tiellä – mielellään vauhtia kiihdyttäen.
Valinnan yleisurheilijan urapolku osalta lähtökohdaksi on nousemassa huippu-urheilijan urapolulla olevien yleisurheilijoiden harjoitteluympäristöt. Perinteisen lajivalmennuspohjaisen valmennusjärjestelmän resursseja tultaneen siirtämään kaupunkivalmennuskeskuksiin ja tämän tueksi on suunnitteilla seurakoulutukseen uusi huippu-urheiluseurojen koulutusohjelma.
Keskusajattelussa ei selvitä yksin pääkaupunkiseudun, Jyväskylän ja Tampereen voimin, valtakunnassa on tukku maakunnallisia keskuksia, joissa on huippuolosuhteet, urheilulukio, ammatillisia oppilaitoksia tai muita valmiuksia vastata paitsi oman kaupungin myös ympäröivän maakunnan yleisurheiluhaasteisiin.
Muistetaan se, että yleisurheilun valmennusjärjestelmään on rakennettu joukko toimivia elementtejä, joiden uskaltaa ennustaa säilyvän, esimerkkeinä sopimusurheilijoiden räätälöity yksilöllinen tukimalli, NMJ, ANMJ tai ohjaaja- ja valmentajakoulutus.
Valinnan elinvoimainen seuratyö päätavoitteet kiteytyvät seuratoimintojen ytimiin, yleisurheilun (yleisurheiluseuran) tulee olla lähellä lasta ja päätoimisuuden tulee edelleen lisääntyä. Yhteistyötä seurojen välillä ja muiden urheilutoimijoiden kanssa tulee edistää.
Valtakunnan liikunnan ja urheilun järjestäytymistä koskeva keskustelu osoittaa, että lajiliittojen ohella yhdistymishakuiset Valo ja Olympiakomitea, alueelliset palvelukeskukset, urheiluakatemiat ja urheiluopistot tiedostavat urheiluseurojen todellisen roolin kilpa- ja huippu-urheilun dynamoina aiempaa paremmin.
Nykystrategian oivallisia kirjauksia kärkiseurojen roolista ympäristönsä tukena tavoitellaan toimiviksi käytännöiksi niitä mahdollisesti mallintaen ja porkkanoiden. Lisäksi poikien puute ja suuren hienosti urheilukouluja järjestävän seurajoukon toiminta ilman nuorisovalmennuksen jatkonäkymää puhuttavat ja ajatteluttavat strategian rakentajia, seuratoiminnan akilleen kantapäänä on edelleen urapolun lapsuus- ja valintavaiheiden nivelkohta, 13-15-vuotiaat.
Valinta lajimielikuva, imago ja brändi syntyy huippu-urheilumenestyksestä sekä kaikesta mitä liitto, seurat, urheilijat ja fanit tekevät sekä siitä kuinka suuri yleisö ja media tämän kokevat. Keskeisenä toimenpiteenä rakennetaan yleisurheilun mobiilikonseptia tavoitteella, jossa uutiset, kilpailujen suoratoistot, livetulospalvelut ja sosiaalinen media ovat seurattavissa missä tahansa yleisurheilu.fi -sivuston kautta.
Liiton viestinnän vastuuhenkilöiden ohella toivotaan urheilijoita, seuroja ja faneja sisällöntuottajiksi sosiaaliseen mediaan, maakunnallisiin yleisurheiluikkunoihin ja yleisurheilutelevisioon. Monikanavaisella viestinnällä ja henkilökohtaisilla kontakteilla tavoitellaan yleisurheilun sisäpiiriä, eri tavoin lajiin vihkiytyneiden ihmisten ja yritysten joukkoa sekä heitä orkestroivia fanipäälliköitä.
Lisäksi kehitetään yleisurheilun mobiilikonsepti toimimaan tiedotus- ja palautekanavana liiton ja seurojen sekä liiton ja urheilijoiden välillä.
Valinnan toimintatapojen uudistaminen johtoajatuksena on pyrkimys jäykästä järjestörakenteesta verkostomaiseen työskentelyyn, jolla mallilla voitaisiin alueellisesti työstää esimerkkeinä ohjaajakoulutus, leiritys, kilpailutoiminta, seuratoiminnan kehittäminen tai kunniakierros.
Lisäksi tavoitellaan seurojen roolin kasvattamista päätöksenteossa, kilpailujärjestelmän vetovoimaisuutta sekä uudistuvaa varainhankintaa. Käytännön esimerkkejä toimintatapojen muutoksista ovat asiantuntijaryhmät valiokuntien sijasta, sähköisten kokousten lisääminen sekä liikuntapalvelu- ja valmennusyhteistyön rakentaminen muiden lajiliittojen kanssa.
Lokakuiset seurafoorumit antoivat myönteisen yleispalautteen strategiatyön kärkivalinnoista. Paikalla olleet seura-aktiivit tarttuivat aktiivisesti mm. nuorten kilpailutoimintaan, päätoimisten toimenkuviin ja rekrytointeihin sekä vapaaehtoisten johtamiseen ja hankkimiseen. Läntisellä alueella otettiin esille idea pienten ja keskisuurten seurojen yhteishankkeeksi rakentaa seurojen yhteistoimintaa yhteisen päätoimisen henkilön myötä.
Anna palautetta
Suomalaisen yleisurheilun strategiatyötä 2017-2020 tehdään juuri nyt. Mahdollisimman laaja osallistuminen ja palaute on mitä tervetulleinta ja parhaimmillaan silloin kun se dokumentoidaan. Strategiatyölle on avattu sähköinen palautekanava palaute@sul.fi – käytetään sitä.
Jarmo Mäkelä
Toimitusjohtaja
Suomen Urheiluliitto