Lotta Kemppinen ei ujostellut uransa ensimmäisissä aikuisten arvokilpailuissa. Hän kiihdytti 60 metrin finaalissa toiseksi ajalla 7,22.
Kemppinen on historian ensimmäinen suomalaisurheilija, joka on yltänyt hopeamitaliin arvokilpailuiden sileällä pikamatkalla, sekä 60 metriä että 100 metriä mukaan lukien, joko miesten tai naisten sarjassa.
Ajattelin ennen finaalia, että tämä on kolmas juoksu kaikille. Kaikki ovat väsyneitä, nyt vaan niin paljon kuin pystyy, Kemppinen sanoi.
– Juoksusta ei paljon jäänyt muistikuvia. Sain hyvän lähdön ja tuntui kuin olisin tullut Ajlan imussa.
Sanoillaan Kemppinen viittasi kilpailun voittaneeseen Sveitsin Ajla Del Ponteen, joka juoksi huippuajan 7,03.
Del Ponten voittoaika on maailman tämän vuoden kärkitulos. Euroopan kaikkien aikojen tilastossa se on viidenneksi paras edellään vain neljä entistä maailmanmestaria Nelli Cooman, Irina Privalova, Ekateríni Thánou ja Dafne Schippers.
– Aika tiukaksi tuo mitalikamppailu meni. Etukäteen ajattelin, että jos kaikki menisi todella hyvin, voisi päästä pronssille, Kemppinen sanoo.
Kolmanneksi sijoittunut Hollannin Jamile Samuel sai Kemppisen kanssa täsmälleen saman ajan 7,22, mutta hävisi suomalaiselle sekunnin tuhannesosien vertailussa.
Finaaliin Kemppinen eteni voittamalla alkueränsä ja välieränsä ajoin 7,25 ja 7,24.
– On tämä aika hyvä aikuisten arvokisadebyytiksi. Oli hyvä, että kävin talvella Puolassa Lódźin kilpailussa ennen tänne tuloa. Nyt kaikki tuntui paljon tutummalla, Kemppinen sanoi.
Brandenburgin valmennuksessa huippujuoksijaksi
Kemppinen, 22, on ollut läpi talven uransa parhaassa kunnossa. Hän pudotti 60 metrin Suomen ennätyksen helmikuun alussa Helsingissä aikaan 7,19 ja kohensi sen Jyväskylän SM-kilpailuissa aikaan 7,16.
Helsinkiläisjuoksijan ura on rakentunut Mervi Brandenburgin valmennuksessa. Kotimaisen pikajuoksun kärkinimeksi Kemppinen pinkoi toissa kesänä, kun 100 metrin ennätys putosi 11,50:een ja 22-vuotiaiden EM-kilpailuissa tuli kuudes sija.
Viime kesänä Kemppinen juoksi toisen perättäisen 100 metrin Suomen mestaruuden ja pudotti ennätyksensä 11,45:een. Kehitys sai jatkoa kuluvalla hallikaudella. Juoksulihaksiin haettiin lisää voimaa ja juoksutekniikassa otettiin kehitysaskel.
– Teknisesti Lotan juoksu on jalkaa eteen vietäessä ollut suppeaa ja sitä on parannettu, samoin telineistä lähtöä ja yläkropan toimintaa, Brandenburg kertoi ja kiitteli valmentaja Mikael Ylöstalon ja fysioterapeuttien kanssa tehtyä yhteistyötä.
Viimeisen silauksen tekniselle kehitykselle toivat pienet muutokset lähtötelineiden säädössä, jotka mahdollistivat terävämmän lähdön ja ensimmäiset kiihdytysaskelet.
