Yleisurheilun lasten kilpailusääntöihin on tehty lisäyksiä, joilla halutaan lisätä liikettä lasten kilpailuihin antamalla kilpailuiden järjestäjille jouston mahdollisuuksia.
– Joustoilla halutaan tarjota lapsille mielekkäämpiä, innostavia kisoja, joissa liikutaan, eikä odotella ja seisoskella. Joustavuussäännöt mahdollistavat joustoja myös kilpailujen järjestämiseen ja vaikuttavat siten myös kilpailujen kestoon, sanoo Suomen Urheiluliiton lasten yleisurheilun johtaja Tapio Rajamäki.
– Joustavuussäännöt ovat voimassa toukokuun alusta lähtien. Ne ovat suosituksia ja koskevat lähinnä piirien myöntämiä kilpailuja. Ne eivät koske ns. poikkeuskilpailuja, joita ovat piirien sisulisähuipentumat tai vastaavat kisat, YAG- tai TJIG -kilpailut, Pohjola Seuracup tai maastokisat ja heittocupit.
Lasten säännöt kattavat yleisurheilussa alle 13-vuotiaiden kilpailut. Joustavuussääntöjen valmisteluun on osallistettu SUL:n lisäksi myös toimijoita muun muassa huippuseuraverkostosta ja seura- ja kilpailuvaliokunnasta.
”Tavoitteena pitää olla aktiivinen liike, toistojen määrä ja oppiminen”
Miksi joustosääntöjä tarvitaan?
– Yleisurheilussa Drop out- ilmiö alkaa jo 10 vuoden iässä. Yksi keino taistella sitä vastaan on tarjota lapsille mielekkäitä kisoja, joiden avulla innostutaan ja kiinnitytään lajiin, Rajamäki sanoo.
– Joustosääntöjen hyödyntämisen lisäksi kilpailun järjestäjän on hyvä pohtia, miten lisätä tunnelmaa ja yhteisöllisyyttä kilpailuihin esimerkiksi viestien, musiikin ja lajiesittelyjen avulla.
Joustosäännöillä halutaan ohjata lapsia monipuoliseen kilpailemiseen ja kannustaa seuroja järjestämään lapsille monilajikilpailuja ja miniotteluita.
– Lasten kilpailussa, kuten harjoittelussa, tavoitteena pitää olla aktiivinen liike, toistojen määrä ja oppiminen, Rajamäki muistuttaa ja toivoo seurojen ottavan joustavuussääntöjä rohkeasti käyttöön.
Toukokuun 1. päivä astuu voimaan myös sääntö, joka koskee pituussuuntaisia kenttälajeja, pituushyppyä, kolmiloikkaa ja heittolajeja. Niissä kaikilla kilpailijoilla on yhtä monta suoritusta, eli ketään ei karsita kisan aikana. Kilpailussa voi lajijohtajan harkinnan mukaan olla 4-8 suoritusta per urheilija. Tämä sääntö ei koske ns. poikkeuskilpailuja.
Pienryhmiä vaikka sekasarjoina sekä iän että sukupuolen suhteen
Miten joustosäännöt toimivat?
– Yksi joustomahdollisuus on pienryhmien hyödyntäminen lajeissa, joissa on paljon kilpailijoita. Yksi pienryhmä kerrallaan kilpailee ja muut pienryhmät voivat osallistua samanaikaisesti toiseen lajiin, Rajamäki sanoo.
– Pienryhmiä voi muodostaa myös sekasarjoina sekä iän että sukupuolen suhteen. Tämä koskee kaikkia lajeja. Tulokset ja sijoitukset määräytyvät kuitenkin sukupuolittain ja ikäsarjoittain.
Nuorille sprinttereille useampi kilpailustartti
Pika- ja aitajuoksuissa kannustetaan kilpailustarttien määrän kasvattamiseen. Uusia mahdollisuuksia on myös heitto- ja rimalajien toteutuksessa.
– Pika- ja aitajuoksuissa saadaan useampi juoksu jokaiselle juoksijalle, kun otetaan alkuerät ja finaali käyttöön. Jaetaan juoksijat alkueräaikojen perusteella finaalieriin, joiden perusteella tulevat loppusijoitukset, Rajamäki sanoo.
– Toinen mahdollisuus on antaa kaikille mahdollisuus yhtä moneen, kuitenkin vähintään kahteen juoksuun, joista parhaan aika määrittelee sijoituksen.
Heittolajeissa lajijohtajan päätöksellä kilpailijat voivat tehdä kaikki suorituksensa peräkkäin ja pisin heitoista mitataan kunkin kilpailijan osalta.
– Rimalajeissa, korkeus- ja seiväshypyssä, voi hyödyntää pienryhmiä, jotka siis voivat olla myös sekaryhmiä ja niitä voi rakentaa aloituskorkeuden perusteella, Rajamäki sanoo.
Sekaryhmissä tulokset ja sijoitukset määräytyvät sukupuolittain ja ikäsarjoittain.
Järjestä kilpailu 2-4 lajin miniotteluna
Lasten kilpailuja voidaan toteuttaa myös kunkin ikäsarjan 2-4 lajin miniotteluina, joissa lajeina ovat lasten viralliset lajit, mutta kuitenkin niin, että ottelussa on aina vähintään yksi rata- ja kenttälaji.
– Tuloslistasta voi luoda minkä tahansa miniottelun ikäryhmän virallisista lajeista ja rakentaa sille pistelaskuri, Rajamäki muistuttaa.
Rajamäki suosittelee, että lasten kisoissa tapahtuman kokonaiskeston saisi olla maksimissaan kolme tuntia ainakin yhden ikäluokan osalta.
– Kilpailut olisi hyvä rakentaa niin, että 9-13-vuotiaiden lajit ovat ensin ja sitten vanhempien lajit, Rajamäki sanoo.